Metsähallitus
hakkaa palstojensa viimeisiä arvometsiä.
Kuten kaikkialla Etelä-Suomessa, myös Kuorevedellä
valtion liikelaitos Metsähallitus avohakkaa voimakkaasti käsiteltyjen
palstojensa viimeisiä vanhojen kuusikoiden rippeitä. Luontoarvoista
ei välitetä: jopa laho- ja lehtipuuta sekä kuolleita
pystypuita sisältäviä lehtomaisia metsiä avohakataan.
Kansallinen metsäohjelma kannustaa entistä suurempiin hakkuumääriin.
Etelä-Suomessa avohakataan jo 10 hehtaaria metsää tunnissa.
Syksyllä
2000 ilmestyneen Etelä-Suomen metsiensuojelun tarve -selvityksen
mukaan kiireellisintä ja tehokkainta suojelua olisi olemassaolevien,
ekologisesti liian pienten metsänsuojelualueiden lähiympäristöjen
suojelu. Metsähallitus hakkaa kuitenkin koko ajan tällaisia
suojelun kannalta keskeisiä kohteita. Kuoreveden valtionmailla
laitos kutsuu tällaista toimintaa "monimuotoisuuden lisäämiseksi".
Metsähallitus
on torjunut Etelä-Suomen metsiensuojeluhankkeita mm. vetoamalla
siihen, että laitoksen hallinnassa olevat valtionmaat ovat keskimääräistä
karumpia kasvillisuustyyppejä. Tämä ei kuitenkaan estä
laitosta avohakkaamasta lehtomaisen kankaan kuusikoita siellä,
missä niitä on - kuten Kuoreveden läntisillä valtionmailla.
Lahopuuta
ei ole - eikä valtion maille myöskään tule. Metsälajistostamme
viidennes on suoraan riippuvainen lahopuusta. Lahopuun määrä
on kuitenkin romahtanut ihmisvaikutuksen seurauksena yli 90 % luonnontilaisesta.
METLAn lokakuussa 2001 ilmestynyt raportti metsäluonnon monimuotoisuudesta
totesi hiljattain, että viidennes metsälajeista ei esiinny
talousmetsissämme lainkaan - tärkein syys tähän
on lahopuun puute. SYKEn tutkimusten mukaan jopa tuhansia lahopuusta
riippuvaisia lajeja uhkaa sukupuutto, jos lahopuun määrää
metsissä ei lisätä. Kuoreveden valtiomailla on marraskuun
2001 myrskyjen ansiosta runsaasti tuulen kaatamia puita, joista syntyy
uhanalaisten kaipaamaa järeää lahopuuta. Metsähallituksen
taloudellisia arvoja painottava koneisto
on kuitenkin parhaillaan korjaamassa tuulenkaatoja pois Kuoreveden
läntisillä valtiomailla.
Alue-ekologinen
suunnittelu: kaunista paperilla, sanahelinää käytännössä.
Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun todellisuus
paljastuu, kun suunnitelmia toteutetaan käytännössä.
Miten on mahdollista, että "monimuotoisuuden lisäämisalueilla"
avohakataan vanhoja kuusikoita? Mitä "monimuotoisuuden lisäämistä"
tarvitsee lehtomaisen kankaan lahopuustoinen, saniais- ja ruohokorpea
sisältävä yli 100-vuotias kuusikko? Miten metsäluonnon
monimuotoisuus lisääntyy avohakkuilla? Miten metsäluonnon
monimuotoisuus lisääntyy, kun tuulenkaadot kerätään
pois? Näihin kysymyksiin Metsähallitus ei suostu julkisesti
vastaamaan.
Katso
kuvia Kuoreveden valtionmailta
1. METSÄHALLITUS
KERÄÄ LAHOPUUT POIS. Alkutalven 2001 myrskytuhot lisäsivät
monimuotoisuutta - mutta Metsähallituksen "arkipäivän
luonnonhoito" kerää tuulenkaadot pois. Lahopuuta ei
ole, eikä tule. >>>
katso kuvia myrskytuhoista
2. AVOHAKKUITA
ALKUTALVELLA 2001 Kuoreveden valtionmaiden avohakkuut jatkuvat. Kuvia
marras- ja joulukuun 2001 hakkuista: katso kuinka avohakkuita tehdään
entisten viereen. >>>
katso kuvat
3. SUOJELUALUEEN
REUNAHAKKUU MONIMUOTOISUUDEN LISÄÄJÄNÄ. Väärä-Väihin pieni metsänsuojelualue
Kuoreveden valtionmailla reunustettiin keväällä 2001 avohakkuilla.
Hakkuut tehtiin "monimuotoisuuden lisäämisalueiksi" merkityillä metsäkuvioilla.
Nämä metsät olivat yli 80- ja osin yli 120 - vuotiaita tuoreen kankaan
kuusikoita. Minkä tietämyksen mukaan avohakkuu pienen suojelualueen
rajalla tukee luontarvoja? >>>
Katso kuvat.
4. AARNIOMETSIKKÖ
MONIMUOTOISUUDEN LISÄÄMISALUEENA - AVOHAKKUU TULOSSA. Kiviahonkorven
länsipuolella on monimuotoisuuden lisäämisalueeksi merkitty lahopuuta
ja kuollutta pystypuuta sisältävä yli 120-vuotias lehtomaisen kankaan
kuusikko, johon nyt aiotaan tehdä avohakkuu. Miten avohakkuu lisää
tämän metsikön monimuotoisuutta? >>>
Katso kuvat.
5. MONIMUOTOISUUTTA
LISÄÄVIÄ AVOHAKKUITA. Vähinojasta pohjoiseen on keväällä 2001 tehty
laaja yli 100-vuotiaan kuusikon avohakkuu ja Kolonjärven lähistöllä
hakataan vanhaa lehtomaisen kankaan kuusikkoa elokuussa. Osa hakattavista
alueista on merkitty monimuotoisuuden lisäämisalueeksi. Miten monimuotoisuutta
on hakkaamalla lisätty?
>>>
Katso kuvat.
6. PALJAAKSI
AVOHAKATTU MAISEMA-ALUE. Nytkymejärven lähellä avohakattiin elokuussa
2001 vanha kuusisekametsä. Hakkuu on suoraviivainen avohakkuu. Se
ulotettiin alle kymmenen metrin päähän lammen rannasta ja muutaman
kymmenen metrin päähän erityisenä "luontokohteena" suojellun suppalammen
rannasta. Metsä oli vanhaa kuusikkoa sekapuineen, mm. järeine haapoineen
ja kolopuineen. Osa avohakatusta metsiköstä oli alue-ekologisen suunnitelman
"maisema-alue". Katso, miten maisema huomioitiin. >>>
Nytkymen kuusikon hakkuu
7. HAKKUUSUUNNITELMA
KEILASJÄRVEN ALUEELLA. Keilasjärven alue on kaunis kolmen lammen ja
kahden vuoren ja niihin liittyvien vanhojen metsien kokonaisuus. Metsähallituksen
alue-"ekologisen" suunnitelman mukaan paikalliset asukkaat ovat toivoneet,
että metsänkäsittely tällä maisemallisesti arvokkaalla alueella olisi
varovaista. Niinpä alueelle onkin nyt suunniteltu avohakkuitajärvien
rannoille ja kalliojyrkänteiden päälle. >>>
Hakkuusuunnitelma Keilasjärven alueella
8. HAKKUUT
JA HAKKUUSUUNNITELMAT VÄLIVUOREN ALUEELLA. Välivuoren alue on Kuoreveden
valtionmailla poikkeuksellisen laaja vanhojen ja varttuneiden metsien
alue. Kahden suuren järven, Pirttijärven ja Iso-Taulan väliin jäävä
Välivuori sisältää kallioita, lehtoja, lehtomaisia ja kuivia kankaita,
tuoreen kankaan korpikuusikkoa ja mm. liito-oravan esiintymän. Metsähallitus
on aloittanut alueella elokuussa laajat hakkuut. Yhteensä alueelta
aiotaan hakata yli 60 hehtaaria metsää. Tästä 40 hehtaaria avohakataan
- ja suurin avohakkuuala on lähes 30 hehtaaria (!). >>>
Välivuoren alue
9. VATAJIENKANKAAN
KUUSIKKO. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat esittäneet
Vatajienkankaan noin 100 hehtaarin vanhan kuusikon suojelua. >>>
Vatajienkankaan alue
10. .
ILMAKUVIA KUOREVEDELTÄ. Katso Greenpeacen ilmakuvia Kuoreveden
valtionmaiden pirstoutuneesta metsämaisemasta: http://www.greenpeace.fi/metsa
