METSIEN SUOJELU ETELÄ-SUOMESSA http://www.luontoliitto.fi/metsa/etelasuomi

Arvokkaita metsiä ja Metsähallituksen toimintaa Etelä-Suomessa:
lähihakkuita, maisemien avohakkuita, tuulenkaatojen keruuta.
Kuvia Kuoreveden valtionmailta 2001

Luonto-Liiton metsäsivut > Etelä-Suomi > Esimerkit > Kuoreveden valtionmaat

(klikkaa tästä, jos haluat tämän sivun aineistot text-only - pikalinkkisivuna ilman johdantotekstejä)


"...monimuotoisuuden lisäämisalueiden tarkoituksena on tukea luontoarvoja mm. pienillä luonnonsuojelualueilla. ... ne muodostavat keskittymiä, joissa luontoarvot otetaan korostuneesti huomioon."


Avohakkut jatkuvat Kuorevedellä. Etualalla joulukuun alussa hakattua metsää, taustalla kesällä 2001 avohakattua "monimuotoisuuden lisäämisaluetta"
"Luontoarvot otetaan korostuneesti huomioon". Tämä avohakkuu on tehty pienen luonnonsuojelualueen reunaan - tätä on Metsähallituksen käsitys monimuotoisuuden lisäämisestä
Rehevää vanhaa kuusimetsää avohakattavaksi nauhoitettuna. Kuvan metsä on monimuotoisuuden lisäämisalue.

Metsähallitus hakkaa palstojensa viimeisiä arvometsiä. Kuten kaikkialla Etelä-Suomessa, myös Kuorevedellä valtion liikelaitos Metsähallitus avohakkaa voimakkaasti käsiteltyjen palstojensa viimeisiä vanhojen kuusikoiden rippeitä. Luontoarvoista ei välitetä: jopa laho- ja lehtipuuta sekä kuolleita pystypuita sisältäviä lehtomaisia metsiä avohakataan. Kansallinen metsäohjelma kannustaa entistä suurempiin hakkuumääriin. Etelä-Suomessa avohakataan jo 10 hehtaaria metsää tunnissa. Syksyllä 2000 ilmestyneen Etelä-Suomen metsiensuojelun tarve -selvityksen mukaan kiireellisintä ja tehokkainta suojelua olisi olemassaolevien, ekologisesti liian pienten metsänsuojelualueiden lähiympäristöjen suojelu. Metsähallitus hakkaa kuitenkin koko ajan tällaisia suojelun kannalta keskeisiä kohteita. Kuoreveden valtionmailla laitos kutsuu tällaista toimintaa "monimuotoisuuden lisäämiseksi".

Metsähallitus on torjunut Etelä-Suomen metsiensuojeluhankkeita mm. vetoamalla siihen, että laitoksen hallinnassa olevat valtionmaat ovat keskimääräistä karumpia kasvillisuustyyppejä. Tämä ei kuitenkaan estä laitosta avohakkaamasta lehtomaisen kankaan kuusikoita siellä, missä niitä on - kuten Kuoreveden läntisillä valtionmailla.

Lahopuuta ei ole - eikä valtion maille myöskään tule. Metsälajistostamme viidennes on suoraan riippuvainen lahopuusta. Lahopuun määrä on kuitenkin romahtanut ihmisvaikutuksen seurauksena yli 90 % luonnontilaisesta. METLAn lokakuussa 2001 ilmestynyt raportti metsäluonnon monimuotoisuudesta totesi hiljattain, että viidennes metsälajeista ei esiinny talousmetsissämme lainkaan - tärkein syys tähän on lahopuun puute. SYKEn tutkimusten mukaan jopa tuhansia lahopuusta riippuvaisia lajeja uhkaa sukupuutto, jos lahopuun määrää metsissä ei lisätä. Kuoreveden valtiomailla on marraskuun 2001 myrskyjen ansiosta runsaasti tuulen kaatamia puita, joista syntyy uhanalaisten kaipaamaa järeää lahopuuta. Metsähallituksen taloudellisia arvoja painottava koneisto on kuitenkin parhaillaan korjaamassa tuulenkaatoja pois Kuoreveden läntisillä valtiomailla.

Alue-ekologinen suunnittelu: kaunista paperilla, sanahelinää käytännössä. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun todellisuus paljastuu, kun suunnitelmia toteutetaan käytännössä. Miten on mahdollista, että "monimuotoisuuden lisäämisalueilla" avohakataan vanhoja kuusikoita? Mitä "monimuotoisuuden lisäämistä" tarvitsee lehtomaisen kankaan lahopuustoinen, saniais- ja ruohokorpea sisältävä yli 100-vuotias kuusikko? Miten metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy avohakkuilla? Miten metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy, kun tuulenkaadot kerätään pois? Näihin kysymyksiin Metsähallitus ei suostu julkisesti vastaamaan.

Katso kuvia Kuoreveden valtionmailta

1. METSÄHALLITUS KERÄÄ LAHOPUUT POIS. Alkutalven 2001 myrskytuhot lisäsivät monimuotoisuutta - mutta Metsähallituksen "arkipäivän luonnonhoito" kerää tuulenkaadot pois. Lahopuuta ei ole, eikä tule. >>> katso kuvia myrskytuhoista

2. AVOHAKKUITA ALKUTALVELLA 2001 Kuoreveden valtionmaiden avohakkuut jatkuvat. Kuvia marras- ja joulukuun 2001 hakkuista: katso kuinka avohakkuita tehdään entisten viereen. >>> katso kuvat

3. SUOJELUALUEEN REUNAHAKKUU MONIMUOTOISUUDEN LISÄÄJÄNÄ. Väärä-Väihin pieni metsänsuojelualue Kuoreveden valtionmailla reunustettiin keväällä 2001 avohakkuilla. Hakkuut tehtiin "monimuotoisuuden lisäämisalueiksi" merkityillä metsäkuvioilla. Nämä metsät olivat yli 80- ja osin yli 120 - vuotiaita tuoreen kankaan kuusikoita. Minkä tietämyksen mukaan avohakkuu pienen suojelualueen rajalla tukee luontarvoja? >>> Katso kuvat.

4. AARNIOMETSIKKÖ MONIMUOTOISUUDEN LISÄÄMISALUEENA - AVOHAKKUU TULOSSA. Kiviahonkorven länsipuolella on monimuotoisuuden lisäämisalueeksi merkitty lahopuuta ja kuollutta pystypuuta sisältävä yli 120-vuotias lehtomaisen kankaan kuusikko, johon nyt aiotaan tehdä avohakkuu. Miten avohakkuu lisää tämän metsikön monimuotoisuutta? >>> Katso kuvat.

5. MONIMUOTOISUUTTA LISÄÄVIÄ AVOHAKKUITA. Vähinojasta pohjoiseen on keväällä 2001 tehty laaja yli 100-vuotiaan kuusikon avohakkuu ja Kolonjärven lähistöllä hakataan vanhaa lehtomaisen kankaan kuusikkoa elokuussa. Osa hakattavista alueista on merkitty monimuotoisuuden lisäämisalueeksi. Miten monimuotoisuutta on hakkaamalla lisätty?
>>> Katso kuvat.

6. PALJAAKSI AVOHAKATTU MAISEMA-ALUE. Nytkymejärven lähellä avohakattiin elokuussa 2001 vanha kuusisekametsä. Hakkuu on suoraviivainen avohakkuu. Se ulotettiin alle kymmenen metrin päähän lammen rannasta ja muutaman kymmenen metrin päähän erityisenä "luontokohteena" suojellun suppalammen rannasta. Metsä oli vanhaa kuusikkoa sekapuineen, mm. järeine haapoineen ja kolopuineen. Osa avohakatusta metsiköstä oli alue-ekologisen suunnitelman "maisema-alue". Katso, miten maisema huomioitiin. >>> Nytkymen kuusikon hakkuu

7. HAKKUUSUUNNITELMA KEILASJÄRVEN ALUEELLA. Keilasjärven alue on kaunis kolmen lammen ja kahden vuoren ja niihin liittyvien vanhojen metsien kokonaisuus. Metsähallituksen alue-"ekologisen" suunnitelman mukaan paikalliset asukkaat ovat toivoneet, että metsänkäsittely tällä maisemallisesti arvokkaalla alueella olisi varovaista. Niinpä alueelle onkin nyt suunniteltu avohakkuitajärvien rannoille ja kalliojyrkänteiden päälle. >>> Hakkuusuunnitelma Keilasjärven alueella

8. HAKKUUT JA HAKKUUSUUNNITELMAT VÄLIVUOREN ALUEELLA. Välivuoren alue on Kuoreveden valtionmailla poikkeuksellisen laaja vanhojen ja varttuneiden metsien alue. Kahden suuren järven, Pirttijärven ja Iso-Taulan väliin jäävä Välivuori sisältää kallioita, lehtoja, lehtomaisia ja kuivia kankaita, tuoreen kankaan korpikuusikkoa ja mm. liito-oravan esiintymän. Metsähallitus on aloittanut alueella elokuussa laajat hakkuut. Yhteensä alueelta aiotaan hakata yli 60 hehtaaria metsää. Tästä 40 hehtaaria avohakataan - ja suurin avohakkuuala on lähes 30 hehtaaria (!). >>> Välivuoren alue

9. VATAJIENKANKAAN KUUSIKKO. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat esittäneet Vatajienkankaan noin 100 hehtaarin vanhan kuusikon suojelua. >>> Vatajienkankaan alue

10. . ILMAKUVIA KUOREVEDELTÄ. Katso Greenpeacen ilmakuvia Kuoreveden valtionmaiden pirstoutuneesta metsämaisemasta: http://www.greenpeace.fi/metsa




Luonto-Liiton metsäsivujen ylläpito: metsaweb(@)luontoliitto.fi
Sivut optimoitu 4.0 ja uudemmille selaimille
Luonto-Liiton pääsivulle