|
http://www.luontoliitto.fi/metsa/katsaukset Luonto-Liiton metsätiedote viikko 13/1999 1. Metsähallitus hakkaa Kuhmossa aarniometsää, jonka hakkuisiin ympäristöviranomaiset suhtautuvat kielteisesti 2. Useat muut aarniometsät hakkuiden uhkaamia Kuhmossa 3. Malahvian alueen länsiosan vanhoista metsistä alle viidennes jää rauhaan - Jumaliskylän alue-ekologinen suunnitelma juuri ilmestynyt. Uhkaavatko Metsähallituksen kesän 1999 tiesuunnitelmat Malahviassa Kalevalapuistohanketta? 4. Greenpeace edelleen Hyrynsalmella 5. Moratorioalueilta hakattua aarniometsäpuuta Venäjältä Suomeen 6. Arkangelin, Komin ja Vologdan moratorio käynnistetty
1. Metsähallitus hakkaa parhaillaan Kuhmon Surmansuolla Surmansuon alue oli mukana ensimmäisessä Vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietinnössä eli Etelä-Suomen aarniometsäohjelmassa. Kohteen inventointi jäi kesken suojelumietinnön mennessä painoon ja kohde sovittiin tarkasteltavaksi myöhemmin. Metsähallituksen sisäisenä työnä tehdyssä Saunan alue-ekologisessa suunnitelmassa Surmansuon alueen vanhoista metsistä kolmannes säästetään ns. aarniometsäkuvioina, loput jäävät hakkuisiin. Säästettävät kuviot on sijoiteltu hajanaisesti ja suurimmat yhtenäiset kankaat jätetty vaille kuviorajoituksia. Metsähallituksella on alueelle kaksi tiesuunnitelmaa. Nyt hakattava Onkilammen leimikko sijoittuu avosoiden keskelle. Avohakattavan metsäkuvion pinta-ala on n. 6 hehtaaria. Paikallisen ympäristökeskuksen edustajan mielestä "..hakkuita tällä alueella ei voi pitää suositeltavana. Alue on osa ekologista käytävää.". (Kokousmuistio 19.2.99, Kainuun ympäristökeskus) Onkilammen avohakattava metsäkuvio on yksi osa itä-länsisuunnassa Surmansuon suoalueen halki sijoittuvaa kapeiden kangasmaakuvioiden ketjua. Kuviot avohakkuun molemmin puolin on alue-ekologisessa suunnitelmassa määritelty säästettäviksi. Metsäyhteys katkaistaan nyt avohakkaamalla yhdistävä kuvio. Tapaus on esimerkki alue-ekologisen suunnittelun ongelmista. Alueita ei tarkastella toimivina kokonaisuuksina, tai mikäli tarkastellaan, ei se näy varsinaisessa suunnittelussa eikä toiminnassa. Surmansuon alue kuuluu luonnonsuojelujärjestöjen tammikuussa 1998 Metsähallitukselle luovuttamiin arvokkaiden aluiden listaan numerolla 115. Alue on myös osa kansainvälisen WWF:n Hot Spot-kampanjan kohteita.
2. Rajuja hakkuita ja hakkuusuunnitelmia Kuhmon aarniometsissä Kevättalvella 1999 Kuhmossa on hakattu arvokkaita vanhoja metsiä Elimyssalon eteläpuolella ja luoteisessa Kuhmossa Huttusenvaarassa ja Haukilammilla. Elimyssalon eteläpuolen hakkuista osa on tehty suojelualueeseen suoraan rajoittuen. Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaan suojelualueisiin rajautuvat hakkuut suunnitellaan yhdessä metsätalouden ja luonnonsuojelun kesken mutta näin ei ole menetelty. Kangasvaarassa suojelualueen eteläpuolella on hakattu ensiluokkaisia aarniometsiä. Pinoista on laskettu kymmeniä yli 350-vuotiaita usean metsäpalon vaurioittamia aihkimäntyjä. Teiden varsilla oli satoja kuutioita keloja, aihkeja ja läpilahoja puita. Valokuvia: http://www.luontoliitto.fi/metsa/kuhmo.html Elimyssalon suojelualueen eteläpuolella Heinävaaran A-alueella ja suoraan suojelualueeseen rajoittuvassa Pitkävaarassa on valmiit toteuttamistaan odottavat kymmenien hehtaarien avohakkuuleimikot. Kartta alueen hakkuusuunnitelmista ja alue-ekologisen suunnitelman säästämistä harvoista metsäkuvioista löytyy osoitteesta www.luontoliitto.fi/metsa/aes Avohakkuita Kuhmossa odottavat myös Issakan vanhojen metsien suojelualueeseen pohjoisessa suoraan luonnontilaisten soiden kautta liittyvät vanhat metsät, Ulvinsalon länsipuolella Laamasenvaaran alueen vanhat metsät Kuolusuolla ja pohjoisessa Kuhmossa Pirttivaaran vanha metsä. Heinävaaran, Pitkävaaran, Issakan ja Laamasenvaaran leimikot suunniteltiin, merkittiin maastoon ja tielinjat hakattiin loppuvuodesta 1998 kertomatta Metsähallituksen omalle luonnonsuojelulle ja ympäristökeskukselle asiasta. Kuitenkin Metsähallituksen mukaan hakkuut luonnonsuojelujärjestöjen kartta-alueilla suunnitellaan kolmen osapuolen yhteistyönä. Osa hakkuusuunnitelmista on nyt esitelty kolmikannan muille osapuolille, mutta mitään yhteistä suunnittelua ei ole tehty. Surmansuon tapaus osoittaa, kuinka Metsähallituksen metsätalous ottaa muiden osapuolien mahdolliset kommentit huomioon. Kaikki em. hakkuita odottavat Kuhmon aarniometsät ovat suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen karttakohteita ja WWF:n Hot Spot-kohteita.
3. Jumaliskylän alue-ekologinen suunnitelma valmistunut: Malahvian länsiosan metsistä alle viidennes syrjään hakkuilta epäyhtenäisinä sirpaleina Metsähallitus jakoi Suomussalmen Malahvian alueen kahteen osaan, varsinaiseen Malahviaan osaksi Vuokin alue-ekologista suunnitelmaa ja länsiosan Jumaliskylän suunnitelmassa käsiteltäväksi. Jumaliskylän suunnitelma on nyt valmistunut. Se vahvistaa luonnonsuojelijoiden ja paikallisten asukkaiden pelot siitä, että Malahvian alueen länsiosassa, runkotien ja Äyläjärvien välisellä alueella suurin osa metsämaasta jää talouskäyttöön. Alueelle on sijoiteltu yhdeksän vanhan metsän säästökuviota, joiden yhteispinta-ala on n. 30 ha. Kuviot ovat pieniä ja erittäin hajanaisesti sijoiteltuja. Suurin yhtenäinen säästökuvio on 6 hehtaaria. Muutamat säästökuvioista ovat alle 50 metriä kapeita nauhoja yhtenäisten metsäkankaiden keskellä ja n. 20 metrin levyisiä rantametsiä. Luontokohteet esittelevässä kartassa väritystä on huomattavasti enemmän, sillä Syvä- ja Särkkä-Äyläjärvet on syystä tai toisesta merkitty luontokohteiksi. Metsähallituksen mukaan alueen vanhoihin metsiin valmistellut kaksi tietä rakennetaan valmiiksi kesällä 1999. Luonnonsuojelujärjestöjen ja paikallisten asukkaiden mielestä Metsähallituksen on jätettävä Malahvian metsät rauhaan vähintään meneillään olevan Kalevalapuisto-hankkeen valmistelun ajaksi. Viranomaiset ovat luvanneet tarkastella Malahviaa osana mahdollista Kalevala-puistoa. Vielä kokoonkutsumattoman työryhmän työn tulokset on määrä esitellä ympäristöministeriölle syksyllä 1999. 5. ja 6. Lisätiedot: Matti Liimatainen, puh. 09-68 444 214
4. Greenpeace päivystää Hyrynsalmella Ympäristöjärjestö Greenpeacen Pohjolan osasto eli Greenpeace Norden on tänään päivystänyt tasan kuukauden Metsähallituksen aarniometsätyömaalla Hyrynsalmen Kukkurin alueella. Kukkurin metsät kuuluvat kaikkien suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen arvokkaina pitämiin alueisiin numerolla 158. Alue on myös WWF:n Hot Spot-kartoilla. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri on ilmaissut julkisen tukensa Greenpeacen kampanjalle ja todennut Kukkurin tapauksen nostavan hyvin esiin alue-ekologisen suunnittelun ongelmia. Lisätietoja: puheenjohtaja Virpi Juvonen, puh. 08-687 1103, virpi.juvonen(@)koulu.paltamo.fi Kukkurin jo pahasti hakkuilla pirstotuista metsistä on alue-ekologisessa suunnitelmassa jäämässä hakkuilta syrjään muutamia kymmeniä hehtaareja. Yhteensä alueella on vanhoja metsiä n. 500 hehtaaria. Vanhojen metsien suojelutyöryhmä esitti Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelumietinnössä, että Kukkurista perustettaisiin aarnialue - Metsähallitus ei noudattanut päätöstä. Kainuun ympäristökeskus kaavaili osaa Kukkurin alueesta Natura-ohjelmaan kuten mm. Kuhmon Jämäsvaaraa - nämä kohteet kuitenkin karsittiin Natura-prosessin eri vaiheissa Metsähallituksen talouspuolen ansiosta. Metsähallituksen metsätalous on suunnitellut hakkuut sisäisenä työnään. Hyrynsalmen valtionmetsille tyypillistä on muuta Kainuuta pahemmin edennyt vanhojen metsien pirstoutuminen ja ojitukset. Kukkurin alue koostuu useista erillisistä vanhan metsän sirpaleista, joiden koko vaihtelee 50 - 200 hehtaariin. Nyt hakattavalla Hilponvaran osa-alueella yhtenäistä vanhaa metsää on n. 100 hehtaaria. Alue rajoittuu aikaisempien vuosien suoraviivaisiin avohakkuihin yksityis- ja valtionmailla. Hilponvaaran osa-alueelle metsähallitus oli suunnitellut n. 15 ha avohakkuita ja n. 20 ha harvennushakkuita. Avohakkuista ehdittiin ennen Greenpeacen väliintuloa tehdä 4 ha. Lisätiedot: 1.-11.4. Mila Hulsi-Heathfield, puh. +46-70-397 6672, 12.4. alk. Hanna Kivinen, puh. 040-576 9355, http://www.greenpeace.fi ja www.luontoliitto.fi/metsa/kuk.html
5. Moratorioalueilta hakattua aarniometsäpuuta Venäjältä Suomeen Kostamuksen pohjoispuoliselta moratorioalueelta, perusteilla olevan Kalevala-puiston eteläliepeiltä hakattua aarniometsäpuuta on tuotu Suomeen maaliskuun 1999 aikana. Kvarttaaleilla 21 ja 22 hakkaajana oli Kostamuksen Lespromhoz. Hakkuualueella ns. suomalaismittaan katkottu puu ajetaan venäläisrekoilla Lespromhozin varastolle, jossa lastit vaihdetaan suljetun portin takana suomalaisrekkoihin. Mäntykuidun tai mäntypientukin ajavat Suomeen Nivalaan rekisteröidyn Laulumaa Ky:n rekat. Tämä on ensimmäinen kerta kevään 1997 jälkeen, kun Karjalan moratoriopuuta tulee todistetusti Suomeen. StoraEnso, UPM, Vainionpää ja Kokkoniemi ilmoittavat, etteivät käy kauppaa Laulumaan kanssa. Puun lopullinen vastaanottaja on toistaiseksi tuntematon. Myös Sallan Kelloselän raja-aseman kautta tulee Suomeen Venäjän puoleiselta rajavyöhykkeeltä hakattua moratoriopuuta. Osa puusta menee ilmeisesti Suomen kautta Ruotsiin. Outokumpu on vetäytynyt Muurmanskin alueella Laplandsky lesin aluetta uhanneista kaivoshankkeistaan. Vetäytymisen takana ovat lähinnä taloudelliset syyt, toki ympäristöjärjestöjen painostuksellakin oli varmaan oma osuutensa. Sen sijaan metsänhakkuut ovat käynnistyneet tälläkin alueella. Puuta kulkeutuu niin Suomeen kuin Norjaankin.
6. Moratorio laajentunut Arkangelin, Komin ja Vologdan alueille! Venäjän Greenpeace on julkaissut ensimmäiset versiot Arkangelin, Komin ja Vologdan moratoriokartoista. Ruotsalainen East-West Forest vetäytyi kartan nähtyään laajoista Arkangelin luonnonmetsiin suunnittelemistaan hakkuista. Samalla yhtiö sitoutui myös tulevaisuudessa kunnioittamaan moratoriota. Suomalaisyhtiöistä ainakin StoraEnso, UPM-Kymmene, Thomesto, Aranna, Koskitukki ja Inerpuu hankkivat puuta kyseisiltä alueilta. Ensimmäisiä suomalaisyhtiöiden ilmoituksia moratoriositoumuksen laajentamiseksi näille alueille odotetaan tuleviksi toukokuun aikana. 5. ja 6. Lisätiedot: Otso Ovaskainen, puh. 050-309 2795 |
Luonto-Liiton metsäsivujen
ylläpito: metsaweb(@)luontoliitto.fi
Sivut optimoitu 4.0 ja uudemmille selaimille
Luonto-Liiton pääsivulle