Lahopuuta
ei ole - eikä valtion maille myöskään tule. Metsälajistostamme
viidennes on suoraan riippuvainen lahopuusta. Lahopuun määrä
on kuitenkin romahtanut ihmisvaikutuksen seurauksena yli 90 % luonnontilaisesta.
METLAn lokakuussa 2001 ilmestynyt raportti metsäluonnon monimuotoisuudesta
totesi hiljattain, että viidennes metsälajeista ei esiinny
talousmetsissämme lainkaan - tärkein syys tähän
on lahopuun puute. SYKEn tutkimusten mukaan jopa tuhansia lahopuusta
riippuvaisia lajeja uhkaa sukupuutto, jos lahopuun määrää
metsissä ei lisätä.
Länsi-Suomen
valtiomailla oli marraskuun 2001 myrskyjen ansiosta runsaasti tuulen
kaatamia puita, joista olisi synytynyt uhanalaisten kaipaamaa järeää
lahopuuta. Metsähallituksen taloudellisia arvoja painottava koneisto
keräsi kuitenkin tuulenkaatoja pois Lylyn ja Kuoreveden valtiomailla.
Jättöpuutkin
kerätään. Metsähallitus on viime aikoina yhdessä
muun metsäsektorin kanssa mainostanut jättävänsä
metsiin ns. jättöpuita luonnon monimuotoisuutta säilyttämään.
Hakkuiden yhteydessä säästettävät puut kehittyvät
aikojen myötä lahopuiksi. Metsähallituksen mukaan säästöpuista
syntyy vuosittain miljoonien eurojen ympäristöinvestointi.
Metsäsektorin mukaan säästöpuiden jättäminen
yhdessä muiden "pehmeiden" metsänkäsittelymuotojen
kanssa vähentää suojelualueiden tarvetta.
Metsähallituksen
toiminta Kuoreveden ja Lylyn valtionmetsissä joulukuussa 2001
alkutalven myrskyjen jälkeen palajsti kuitenkin, että puheet
ja teot ovat jälleen kerran aivan eri asioita. Metsähallitus
keräsi laajoilla alueilla metsistä pois myrskyjen kaatamia
säästöpuita.
Kuka
vastaa huijauksesta? Jälleen kerran - ei kukaan. Kysymyksiä
voi yrittää osoittaa Länsi-Suomeen aluejohtaja Pekka
Saarikoskelle, ympäristöpäällikkö Heikki
Savolaiselle ja luonnonsuojelujohtaja Jorma Koivurinteelle. Sähköpostit
ovat muotoa etunimi.sukunimi(@)metsa.fi, puhelin kaikille yhteinen keskus
020 564 100.
[Etelä-Suomen
metsät - pääsivu] [Etelä-Suomen
kohteet-sivu]