Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Suojeluesitys Kurun Hauturin metsäalueesta

Suojeluesitys Kurun Hauturin metsäalueesta

27.1.2005 Suojeluesitys Kurun Hauturin metsäalueesta

Suomen luonnonsuojeluliiton
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry
Näsilinnankatu 48 E
33200 Tampere

Ympäristöministeriö
Pirkanmaan ympäristökeskus

Metsähallitus

Asia: KURUN HAUTURIN ARVOKKAAN METSÄALUEEN SUOJELU

Esitämme, että Pirkanmaalla, Kurun kunnassa sijaitseva Hauturin metsäalue (karttaliite) suojellaan. Alue rajoittuu Seitsemisen kansallispuistoon ja käsittää kaksi tilaa (18:1 ja 18:2).

Taustaa

Hauturin alue sijaitsee Kurun kunnan länsiosassa. Alue rajoittuu Seitsemisen kansallispuistoon puiston kaakkoiskulmassa Hauturinsuon eteläpuolella. Hauturinsuo kuuluu pääosin kansallispuistoon, mutta sen eteläosa ei.

Hauturin alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 65 hehtaaria. Alue on aiemmin ollut kokonaan yksityisomistuksessa: jo silloin se on ollut jaettuna kahdeksi erilliseksi tilaksi. Isomman tilan (RN:o 18:1) pinta-ala on noin 35 ha ja pienemmän (RN:o 18.2) noin 30 ha. Pienempi tila on kaksiosainen.

Metsähallitus on hiljattain ostanut talousmetsäksi alueen isomman tilan 18:1. Tämä tila rajoittuu suoraan kansallispuistoon noin 400 metrin matkalla.

Pienempi tila 18:2 on vielä tällä hetkellä yksityisomistuksessa, mutta on luultavasti tulossa aivan lähiaikoina myyntiin. Tämä kaksiosainen palsta rajoittuu suoraan kansallispuistoon yhteensä noin 250 metrin matkalla. Metsähallituksen talousmetsäksi ostama tila jää näiden osien väliin. Yksityisillä lahjoitusvaroilla toimiva Luonnonperintösäätiö on aiemmin ollut kiinnostunut tilan 18:2 ostamisesta, mutta tilanteen pitkittyminen on ajanut säätiön etsimään ostotiloja muualta.

Tilanne on käsittämätön: Metsähallitus ei pyrikään laajentamaan kansallispuistoa, vaan on hankkinut palstan puiston rajoilta talousmetsäksi, kun taas yksityinen säätiö on yrittänyt pelastaa, mitä pelastettavissa on.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri esitti Hauturin aluetta liitettäväksi Natura 2000 -ohjelmaan täydennyskohteena lokakuussa 2004.

Metsähallituksen ostama tila 18:1

Alueen metsät ovat saaneet kehittyä rauhassa viime vuosikymmenet. Huomattava osa metsistä on melko nuoria (puuston keski-ikä noin 50 vuotta), mutta myös varttunutta metsää on merkittävästi. Koko alueen metsät ovat kuitenkin luonnontilaisen kaltaisia. Lehtipuuta on käytännössä kaikkialla: etenkin koivua on runsaasti, mutta paikoin haapaakin on paljon. Raitaa, harmaaleppää ja pihlajaa on myös siellä täällä.

Alueella on melko paljon soita: osin kansallispuistoon kuuluva Hauturinsuo ulottuu tilan pohjoispäähän. Se koostuu erityyppisistä rämeistä - varsinainen nevaosuus alkaa vasta kansallispuiston puolella. Myös tilan muissa osissa on puustoisia soita, sekä korpia että rämeitä. Korvet ovat tyypiltään lähinnä mustikka-, puolukka- ja kangaskorpia. Parasta alueen soissa on se, että ne ovat käytännössä ojittamattomia. Yksittäisiä, ikivanhoja ojia alueella on, mutta niillä ei ole ainakaan enää merkitystä soiden vesitaloudelle. Alueen suot ovat siis lähes luonnontilaisia.

Alueen metsissä on lahopuuta melko kattavasti. Vanhimman puuston osissa lahopuut ovat luonnollisesti järeämpiä, mutta nuoremmissa metsissä riukumaista lahopuuta on monin paikoin runsaastikin. Lahopuustossa ovat edustettuna kaikki samat puulajit, jotka kuuluvat alueen elävään puustoon.

Alueelta löydettiin läpikävelyn yhteydessä seuraavat metsän luonnontilaisuutta (ns. vanhaa metsää) indikoivat kääpälajit:
- rusokantokääpä (NT), kasvaa vanhan ladon hirrellä metsän sisällä
- ruostekääpä (NT), kasvaa vanhan ladon hirrellä metsän sisällä
- aarnikääpä, kasvaa vanhan ladon hirrellä metsän sisällä
- riukukääpä
- männynkääpä
sekä muuna maininnanarvoisena lajina tervakääpä

Toinen tila 18:2

Ilmeisesti pian myyntiin tulevalla tilalla (18:2) metsien puuston keski-ikä on pääsääntöisesti korkeampi kuin Metsähallituksen ostamalla tilalla. Metsät ovat valtaosin varttuneita, kuusivaltaisia ja luonnontilaisen kaltaisia. Lehtipuusekoitusta on hyvin (järeää koivua, haapaa). Myös tämän tilan suot ovat ojittamatta: korpiluonto on edustavaa. Metsiin on ehtinyt muodostua jo kohtalaisen paljon lahopuuta. Lahopuulla elävästä lajistosta mainittakoon silmälläpidettävä (NT) ruostekääpä.

Tila sijaitsee erämaisen, rakentamattoman Hauturinlammen rannalla. Rantaviivaa on puolisen kilometriä.
Tilaan kuuluu myös erillinen, neliönmuotoinen pala Hauturinsuon luonnontilaista reunarämettä. Alueella on pieniä umpeenkasvavia peltotilkkuja sekä vanha tilakeskus. Tämäkin tila pitää ilman muuta saada suojelun piiriin.


Tuoreimpien tietojen mukaan Hauturin perikunta aikoo laittaa tilan myyntiin alkuvuodesta 2005.

Johtopäätökset

Koko Hauturin alue - molemmat tilat - tulisi saada suojelun piiriin liitettäväksi Seitsemisen kansallispuistoon.

Niin Metsähallituksen ostama tila (18:1) kuin toinenkin tila (18:2) ovat sijaintinsa, metsien kehityskelpoisuuden ja jo nykyiselläänkin lajistonsa kannalta huomattavan arvokkaita. Käsityksemme mukaan molemmat tilat täyttävät ainakin suurelta osin METSO-ohjelman mukaiset luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Metsähallituksen ostaman tilan suojelu olisi jopa helppoa, kun alue on valmiiksi valtion omistuksessa. Luonteva ensimmäinen askel tilan suojelemiseksi olisi, että siitä perustettaisiin suojelumetsä Länsi-Suomen uudessa luonnonvarasuunnitelmassa.

Ihmettelemme, miten Metsähallitus voi toimia niin, että se ostaa talousmetsäksi suojelun kannalta arvokkaan tilan kansallispuiston rajalta. Vastaavaa on ilmennyt ennenkin (mm. Kurun Pikku-Suolijärven alue Pirkanmaalla), mutta viimeistään nyt Metso-ohjelman aikakaudella moista ei enää pitäisi tapahtua.

Valtion liikelaitoksen ostopolitiikka tuntuu absurdilta, kun samaan aikaan valtio järjestää yksityisille metsänomistajille tarjouskilpailuja, joissa alueen luonnonsuojelullista arvoa nimenomaan nostaa sijainti nykyisen suojelualueen vieressä.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen (tai Metsähallituksen) tulisi puuttua asiaan myös tilan 18:2 osalta ja ostaa sen valtiolle. Tilan metsät täyttänevät kokonaisuudessaan METSO:n luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Vuonna 2005 valtiolla on pitkästä aikaa käytettävissä ns. uutta rahaa suojeluun – ts. varoja suojeluohjelmien ulkopuolisten alueiden hankkimiseen. Myös Luonnonperintösäätiö on siis ollut kiinnostunut tilan ostamisesta, mutta näin arvokkaan alueen hankkiminen suojeluun on epäilemättä valtion tehtävä.


Pyydämme kirjallista vastausta suojeluesitykseemme.

Tampereella 27.1.

AULIKKI LAINE
Aulikki Laine, puheenjohtaja
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

ARTO MOISIO
Arto Moisio, sihteeri
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

MERI ESKOLA
Meri Eskola, puheenjohtaja
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry.

ANNUKKA AHO
Annukka Aho, sihteeri
Luonto-Liiton Hämeen piiri ry.

Lisätietoja: Juho Kytömäki, p. 040 841 7501, juho.kytomaki@luontoliitto.fi

Liitteet

Karttakopio Hauturin alueesta
Kuvia Hauturin alueelta

Jakelu

Ympäristöministeriö
- luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen
- luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen
- projektipäälikkö Mikko Kuusinen

Pirkanmaan ympäristökeskus
- osastopäällikkö Mari Rajala

Metsähallitus
- metsätalousjohtaja Hannu Jokinen
- luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen
- ympäristöpäällikkö Kari Pelkonen

Tiedoksi

Metsähallitus, Länsi-Suomi
- aluejohtaja Pekka Saarikoski
- aluejohtaja Jorma Koivurinne
- ympäristöpäällikkö Timo Hiltunen
- suojelubiologi Panu Kuokkanen