Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Hävitetty metsä -elokuvakiertue tuo elokuvia metsistä ja ihmisistä eri paikkakunnille

Hävitetty metsä -elokuvakiertue tuo elokuvia metsistä ja ihmisistä eri paikkakunnille

Kevään aikana eri puolilla Suomea esitetään metsäaiheisia elokuvia ja keskustellaan niiden herättämistä ajatuksista. Elokuvissa 2000-luvun dokumentaristit ottavat kantaa metsiensuojelun tarpeeseen. Kiertueella nähtävät elokuvat käsittelevät ihmisen eloa metsässä ja metsän kanssa; metsän sellaisia merkityksiä, jotka eivät mahdu käsiteltyihin talousmetsiin. Kiertue on myös oivallinen tilaisuus nähdä vähäiselle levitykselle jääneet elokuvahelmet.

Hävitetty metsä -elokuvakiertueen järjestää Luonto-Liiton metsäryhmä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.


Elokuvat
(tarkemmat kuvaukset lopussa)

1. Kari Kemppainen (2004): Luonto ei tunne rajoja, 50 min.

Ennen oli metsät ja karhut jumalia, vaan ei enää. Dokumentissa seurataan niitä muutoksia, joita ihmisen ja luonnon suhteessa on tapahtunut Venäjän ja Suomen rajamailla.

2. Hannu Hyvönen (2008): Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, 58 min.

Muistatko, kun Greenpeace pystytti leirinsä Inariin kevättalvella 2005 ja sai kimppuunsa Antiterror Infocenterin? Vaikka YK vaati saamelaisten poronhoidon turvaamista ja aarniometsien hakkuiden pysäyttämistä, jatkoi Suomen valtio kiistametsien kaatamista. Dokumentti seuraa kiistan vaiheita, mutta etsii myös ratkaisuvaihtoehtoja.

3. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (2007): Sateenkaaren pää, 16 min.
Mikä saa suomalaisen miehen itkemään? Ilomantsin saloilla kasvaneet muistelevat lapsuutensa laajoja metsäalueita ja kertovat tunnoistaan tehometsätalouden runtelemassa maisemassa. Tästä tuskasta ei saanut puhua.

Näytökset

Ke 24.2. klo 18 Forssa Elävienkuvien teatteri (Keskuskatu 1)

Ke 3.3. klo 18 Joensuu Väen talo (Jokikatu 8)

La 13.3. klo 11.30 Nousiainen Henrikin koulun auditorio (Moisiontie 16)

To 18.3. klo 19 Turku Kirjakahvila (Vanha Suurtori 3)

Ke 24.3. klo 17 Mikkeli Kaupunginkirjasto (Raatihuoneenkatu 6)

To 8.4. klo 18 Oulu Elokuvateatteri Studio (Kultturitalo Valve, Hallituskatu 7)

Su 25.4. klo 11 Helsinki Suomen sosiaalifoorumi (Arbis, Dagmarinkatu 3).

To 6.5. klo 18.30 Jyväskylä Pääkirjaston pieni luentosali (Vapaudenkatu 39–41). Näytöksessä katsotaan kaksi elokuvaa: Sateenkaaren pää ja Luonto ei tunne rajoja.

La 15.5. klo 18 ja 21 Tampere Museoiden yö, Työväen keskusmuseo Werstaan auditorio (Väinö Linnan aukio 8). Kahden näytöksen lisäksi klo 20.30 alkaen keskustelua elokuvien herättämistä teemoista Hirvitalon järjestämällä yöpiknikillä.

Lisää näytöksiä luvassa. Ajankohdat ilmoitetaan tällä sivulla niiden varmistuttua.

Lisätiedot

Emilia Pippola, valtakunnallinen yhteyshenkilö, Luonto-Liiton metsäryhmä

050 540 2551, emilia(ät)emiliapippola.com


Elokuvien kuvaukset

1. Kari Kemppainen (2004): Luonto ei tunne rajoja

Ihminen on hyödyntänyt pohjoisten havumetsien luontoa eri tavoin jo vuosituhansien ajan. Aikoinaan metsä eläimineen oli jumalten temppeli ja ihmisen uskottiin jopa polveutuvan eläimestä, lähinnä hirvestä tai karhusta. Viimeisten vuosisatojen aikana ihmisen suhde metsään ja sen eläimiin on muuttunut rajusti. Jumaluussuhde on kadonnut ja eläimet nähdään pelkän hyödyn kannalta - tai jopa pahoina petoina. Myös pyhä metsä on kadonnut kaskeamisen, tervanpolton ja nykyisen metsäteollisuuden myötä niin, että vanhoja luonnontilaisia metsiä arvioidaan Suomessa olevan enää vain muutama prosentti metsämaapinta-alasta.

Vanhojen metsien suojelemiseksi perustettiin Kainuussa ja Venäjän rajan läheisyydessä vuonna 1989 Ystävyyden luonnonsuojelualue Kuhmon ja Kostamuksen alueille. Näillä pienillä vanhan metsän sirpaleilla luonto elää vielä ikiaikaisessa asussaan, mutta ovatko alueet riittävän suuria taatakseen elinmahdollisuudet kaikille lajeille? Suomalaisdokumentin myötä palaamme aikaan, jolloin metsällä oli jumalallinen asemansa. Saamme seurata Venäjän ja Suomen rajojen molemmin puolin muutoksia, joita ihmisen ja luonnon suhteessa on tapahtunut aina nykypäivän tehometsätalouden aikakauteen saakka.

2. Hannu Hyvönen (2008): Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, 58 min.

Inarin metsät ovat olleet voimaperäisten hakkuiden kohteena 1950-luvulta lähtien. Vanhojen metsien olemassaolosta riippuvainen saamelainen poronhoito on kärsinyt hakkuista, mutta mitkään valitukset tai neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta.

Keväällä 2005 poronhoitajat liittoutuvat Greenpeacen kanssa, joka pystyttää kansainvälisen metsäaseman Inariin. Metsätyöntekijät perustavat Greenpeacen metsäleiriin oman Antiterror Infocenterinsä, josta käsin aloitetaan herkeämätön uhkailu ja häirintä. Toukokuussa Greenpeace purkaa leirinsä.

Stora Enso aloittaa puunoston tauon jälkeen. Marraskuussa 2005 hakkuut pysähtyvät Nellimin tokkakunnan laidunmetsissä YK:n vaatimuksesta, mutta puolentoista vuoden jälkeen Metsähallitus aloittaa ne jälleen. Tällä kertaa puunostajana onkin paikallinen lämpövoimalaitos.

Dokumentti seuraa kiistan vaiheita, mutta etsii myös ratkaisuvaihtoehtoja. Olisiko mahdollista harjoittaa metsätaloutta, joka aidosti turvaisi kaikkien käyttömuotojen edut? Olisiko mahdollista kehittää Lapin puille tuottoisampaa käyttöä kuin sellunkeitto, polttopuukäyttö tai ratapölkkytuotanto?

Elokuvan kotisivut

3. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (2007): Sateenkaaren pää, 16 min.


Viimeisten 50 vuoden aikana intensiivinen metsätalous on muuttanut sekä maisemaa että ihmisten suhdetta luontoon. Tehokkaan metsätalouden yleistyttyä lähes kaikki koskemattomat metsät ovat kadonneet. Metsien häviäminen on vaikea ymmärtää, tai edes myöntää, koska metsät ovat niin erottamaton osa Suomea – jotain, mitä ei saisi vahingoittaa.

Sateenkaaren pää -lyhytelokuva kertoo metsästä ja sen menettämisestä. Ilomantsin saloilla kasvaneet muistelevat lapsuutensa laajoja metsäalueita ja kertovat tunnoistaan tehometsätalouden runtelemassa maisemassa.

Elokuvan päähenkilöitä  ovat  rajamies ja kirjailija Jouni Peltola, sijaishoitaja Aini Peltola, metsätyömes Pentti Loijas ja sairaanhoitaja Irma Hassinen.

Elokuvan kotisivut