Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Hävitetty metsä -elokuvakiertue jatkuu

Hävitetty metsä -elokuvakiertue jatkuu

Myös syksyllä on mahdollisuus nähdä metsäaiheisia elokuvia ja keskustella niiden herättämistä ajatuksista. Helmikuussa alkanut elokuvakiertue on vieraillut kevään aikana jo noin kymmenellä paikkakunnalla ja kesällä Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla. Hyvän vastaanoton ansiosta kiertue suuntaa syksyn aikana uusille paikkakunnille.

Elokuvissa 2000-luvun dokumentaristit ottavat kantaa metsiensuojelun tarpeeseen. Kiertueella nähtävät elokuvat käsittelevät ihmisen eloa metsässä ja metsän kanssa; metsän sellaisia merkityksiä, jotka eivät mahdu käsiteltyihin talousmetsiin. Kiertue on myös oivallinen tilaisuus nähdä vähäiselle levitykselle jääneet elokuvahelmet.

Hävitetty metsä -elokuvakiertueen järjestää Luonto-Liiton metsäryhmä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Elokuvat (elokuvien kuvaukset lopussa)
1. Kari Kemppainen (2004): Luonto ei tunne rajoja, 50 min.
2. Hannu Hyvönen (2008): Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, 58 min.
3. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (2007): Sateenkaaren pää, 16 min.

Uudet näytökset
Ke 15.9. klo 18 Riihimäki Elokuvateatteri Kino Sampo (Suokatu 9).
La 20.11. klo 14 Seinäjoki Nurmon Nuorisokeskus (Nurmontie 22).
Jos uusia paikkakuntia tulee mukaan, näytösajat ilmoitetaan tällä sivulla niiden varmistuttua.

Lisätiedot
Emilia Pippola, valtakunnallinen yhteyshenkilö, Luonto-Liiton metsäryhmä
050 540 2551, emilia(ät)emiliapippola.com

Elokuvien kuvaukset

1. Kari Kemppainen (2004): Luonto ei tunne rajoja

Ihminen on hyödyntänyt pohjoisten havumetsien luontoa eri tavoin jo vuosituhansien ajan. Aikoinaan metsä eläimineen oli jumalten temppeli ja ihmisen uskottiin jopa polveutuvan eläimestä, lähinnä hirvestä tai karhusta. Viimeisten vuosisatojen aikana ihmisen suhde metsään ja sen eläimiin on muuttunut rajusti. Jumaluussuhde on kadonnut ja eläimet nähdään pelkän hyödyn kannalta - tai jopa pahoina petoina. Myös pyhä metsä on kadonnut kaskeamisen, tervanpolton ja nykyisen metsäteollisuuden myötä niin, että vanhoja luonnontilaisia metsiä arvioidaan Suomessa olevan enää vain muutama prosentti metsämaapinta-alasta.

Vanhojen metsien suojelemiseksi perustettiin Kainuussa ja Venäjän rajan läheisyydessä vuonna 1989 Ystävyyden luonnonsuojelualue Kuhmon ja Kostamuksen alueille. Näillä pienillä vanhan metsän sirpaleilla luonto elää vielä ikiaikaisessa asussaan, mutta ovatko alueet riittävän suuria taatakseen elinmahdollisuudet kaikille lajeille? Suomalaisdokumentin myötä palaamme aikaan, jolloin metsällä oli jumalallinen asemansa. Saamme seurata Venäjän ja Suomen rajojen molemmin puolin muutoksia, joita ihmisen ja luonnon suhteessa on tapahtunut aina nykypäivän tehometsätalouden aikakauteen saakka.

2. Hannu Hyvönen (2008): Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, 58 min.
Inarin metsät ovat olleet voimaperäisten hakkuiden kohteena 1950-luvulta lähtien. Vanhojen metsien olemassaolosta riippuvainen saamelainen poronhoito on kärsinyt hakkuista, mutta mitkään valitukset tai neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta.

Keväällä 2005 poronhoitajat liittoutuvat Greenpeacen kanssa, joka pystyttää kansainvälisen metsäaseman Inariin. Metsätyöntekijät perustavat Greenpeacen metsäleiriin oman Antiterror Infocenterinsä, josta käsin aloitetaan herkeämätön uhkailu ja häirintä. Toukokuussa Greenpeace purkaa leirinsä.

Stora Enso aloittaa puunoston tauon jälkeen. Marraskuussa 2005 hakkuut pysähtyvät Nellimin tokkakunnan laidunmetsissä YK:n vaatimuksesta, mutta puolentoista vuoden jälkeen Metsähallitus aloittaa ne jälleen. Tällä kertaa puunostajana onkin paikallinen lämpövoimalaitos.

Dokumentti seuraa kiistan vaiheita, mutta etsii myös ratkaisuvaihtoehtoja. Olisiko mahdollista harjoittaa metsätaloutta, joka aidosti turvaisi kaikkien käyttömuotojen edut? Olisiko mahdollista kehittää Lapin puille tuottoisampaa käyttöä kuin sellunkeitto, polttopuukäyttö tai ratapölkkytuotanto?

Elokuvan kotisivut löytyvät täältä.

3. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (2007): Sateenkaaren pää, 16 min.
Viimeisten 50 vuoden aikana intensiivinen metsätalous on muuttanut sekä maisemaa että ihmisten suhdetta luontoon. Tehokkaan metsätalouden yleistyttyä lähes kaikki koskemattomat metsät ovat kadonneet. Metsien häviäminen on vaikea ymmärtää, tai edes myöntää, koska metsät ovat niin erottamaton osa Suomea – jotain, mitä ei saisi vahingoittaa.

Sateenkaaren pää -lyhytelokuva kertoo metsästä ja sen menettämisestä. Ilomantsin saloilla kasvaneet muistelevat lapsuutensa laajoja metsäalueita ja kertovat tunnoistaan tehometsätalouden runtelemassa maisemassa.

Elokuvan päähenkilöitä ovat  rajamies ja kirjailija Jouni Peltola, sijaishoitaja Aini Peltola, metsätyömes Pentti Loijas ja sairaanhoitaja Irma Hassinen.

Elokuvan kotisivut löytyvät täältä.