Luonto-Liiton metsäryhmä etsii arvokkaita metsä- ja suoalueita ja tekee työtä niiden suojelemiseksi.

Lahjoitukset Luonto-Liiton tilille:

Sampo Pankki IBAN: FI62 1574 3007 1006 37
BIC: NDEAFIHH

Muista merkitä lisätietoja-kohtaan: “lahjoitus metsätoimintaan”.

Lahjan saajalle voit tulostaa lahjakirjan värillisenä täältä ja mustavalkoisena täältä.

Kiitos metsien puolesta! Rauhallista joulua!

*Keräysluvan saaja: Luonto-Liitto ry, *Keräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus, *Keräysluvan numero: 2020/2011/1145, *Myöntämisajankohta: 8.6.2011, *Toimeenpanoaika: 1.7.2011–31.6.2013, *Toimeenpanoalue: koko maa, Ahvenanmaata lukuunottamatta, *Kerättävien varojen käyttötarkoitus: Varat käytetään Luonto-Liiton ja sen piirijärjestöjen järjestämän lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristötoiminnan sekä kerho- ja leiritoiminnan toteuttamiseen, mm. materiaalin tuottamiseen, koulutukseen, leirien, kurssien, retkien ja luentojen järjestämiseen. Kolmasosa päivätyökeräyksen tuotoista voidaan osoittaa kouluissa tapahtuvan kerho-, oppilaskunta- ja opintotoiminnan tukemiseen.

Kokouksen jälkeen on luvassa vapaamuotoiset pikkujoulut. Tarjolla ainakin glögiä ja pientä naposteltavaa.

Tervetuloa!

The head of Republic of Karelia

Lenin Prospect 19, 185028, Petrozavodsk, Republic of Karelia

Dear Andrey Vitalevich,

We express a wish that in renewing the “Scheme of Territorial Planning of Republic of Karelia” the number, location and boundaries of the designed protected areas would be left as they originally are at the “Scheme” approved in 2007 (with the exception of areas that since 2007 have been transferred outside the jurisdiction of Karelian Republic, e.g. marine waters).

Our appeal is based on the following circumstances:

Russian Federation has ratified the Convention on Biological Diversity (CBD). The target agreed in 2010 in Nagoya, Japan, is to halt the loss of biodiversity by 2020 and establish a representative and effectively managed protected area network, with at least 17 per cent of terrestrial and inland water protected areas.

On the official website of the Republic of Karelia, on the page of the Ministry of Construction of  Republic of Karelia, on September 16th were published the draft amendments to the existing “Territorial planning schemes of  Republic of Karelia”, approved by the Government of the RK № 102-P from 06.07.2007:

- The scheme of territorial planning of the Republic of Karelia. Materials for substantiation (draft)

- The scheme of territorial planning of the Republic of Karelia. Regulations on Territorial Planning (draft)

- Maps of the draft Plans of Territorial Planning of the Republic of Karelia

We express our deep concern about the new plans, because they seem to eliminate from the regional land-use planning schemes 45 planned protected areas covering more than 1,3 million hectares of unique valuable natural areas, including some of those with particularly high conservational value that has been recently confirmed in the international level, such as landscape reserves “Pjaozersky” and “Spokoinyij” in the north-western part of Republic of Karelia.

List of specially protected natural areas of regional or greater significance, which entered the territorial planning schemes of Karelia (2007), was something that Republic of Karelia could have been proud of even on international forums. It was a result of almost 30 years of work, which was carried out by the leading specialists of the Karelian Research Center, the NGO “SPOK”, the World Wildlife Fund (WWF), Greenpeace Russia, NP “Transparent World” and several Finnish partners taking part in the Finnish-Russian nature-conservation co-operation; our organization (the Finnish Nature-League) taking actively part on the field-survey part of this work.

During this work also the socio-economic aspects were carefully considered. The scheme of Territorial Planning (2007) included the most valuable natural areas from the point of view of protecting functioning ecosystems. Many of them at the same time have relatively little value for development. The reason why these areas have remained in natural state is their remote location, difficulty of access, or low productivity or their forests. We believe, however, that remaining in natural state, many of these areas posses a big economical potential, e.g. serving as the raw-material source for business that produces commercial grocery products from berries, mushrooms etc. They also provide opportunities for companies operating on the field of nature-based tourism. To our understanding this economical value far exceeds those that could be gained from using these territories for logging. It is also noteworthy, that the non-destructive businesses we mentioned above employ people rather than just machines.

Some of the areas (such as proposed Nature-Park “Zaonezhje”) also present opportunities for preserving important crisis-time genetic resources of cattle, in other words the old northern breeds of farm-animals, that are adapted into harsh conditions, and thus are able to produce meat, dairy products etc. even on rather modest nutrition resources.

The new version of the “Scheme of territorial planning” does not reflect the results produced by the international scientific and environmental projects, including recommendations resulting from the project “GAP-analysis in North-West Russia”. Karelian Research Centre of Russian Academy of Sciences, Ministry of Natural use and Ecology of Republic of Karelia (Ministry of Agriculture, Fish and Wildlife Service of Republic of Karelia in the beginning of the project), NGO “SPOK” and other social organizations from Russia and Finland participated in this project. The removed territories are an essential part of the Greenbelt -network of Northern Europe, which consists of several Greenbelts on the territories of Norway, Finland, Sweden, Republics of Karelia and Komi, as well as Murmansk, Arkhangelsk and Leningrad oblasts. This network of natural areas is a lifeline of nature in surviving on the conditions of the ongoing climate change. If preserved at their present state, these areas the natural-condition forests and mires also work as a strong inhibitor of the climate change serving as an enormous storage of carbon, which otherwise (if these areas would be taken into exploitary use)  would be released in the atmosphere and accelerate devastating global warming.

Republic of Karelia has an honor of hosting two of such Greenbelts: the Fennoscandian Greenbelt (together with Finland) and a Greenbelt stretching from Vodlozero to Kola Peninsula along the White Sea coast. There is an ongoing project called BPAN to strengthen this internationally important network of protected areas. The participants being organizations from the countries and regions mentioned above, and also the Ministry of Natural Resources of Russian Federation. For instance in Finland strengthening of the network of protected areas is constantly on the agenda, and what happens to the nature of Karelian Republic, has a strong influence also on our nature. A good example of this is the western population of the red-listed northern forest-deer, Rangifer tarandus fennicus – a species of whose protection Finland and Republic of Karelia share responsibility, and of whose key-territories some are among protected areas proposed to be removed from the “Scheme of territorial planning”.

Republic of Karelia having two Greenbelts on its territory and a well-developed scientific community, to our understanding, would have good opportunities to establish significant internationally funded research- and survey programs studying ongoing climate change and its impact on ecosystems, and also benefit of scientific tourism connected to this issue. However, if the currently natural-conditioned key territories of the Greenbelt structures will be lost or significantly weakened, the opportunities for this kind of research will be also lost, permanently. Taking these territories into exploitary economical use would, most likely, also damage Karelian forestry business in long term, because the market of forestry products these days expects sustainability from the forestry, and damaging the natural-state territories is against all the principles of long-term sustainability.

On behalf of Finnish Nature League,

Leo Stranius

Secretary General

Finnish Nature League – Luonto Liitto ry

Luonto-Liiton metsäryhmä ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestävät metsäretken Lapinjärvelle sunnuntaina 27.11.2011. Retkellä tutustutaan yhteen Uudenmaan hienoimmista metsäalueista. Tämä Etelä-Suomen mittakaavassa laaja arvometsä ansaitsee tulla suojelluksi hakkuilta. Metsä on valtion omistama Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsä.

Opastetulle retkelle lähdetään klo 11.30 Lapinjärven Möyrynpään kylästä Ollasbergetin lounaispuolelta. Tapaamispaikka kartalla.

Retki kestää noin kolme tuntia, ja se soveltuu myös perheille. Omilla kyydeillä tulevat voivat halutessaan jäädä alueelle omatoimisesti retkeilemään yhteisen osuuden jälkeen.

Kaikkien retkelle lähtijöiden on syytä huomioida pukeutumisessa loppusyksyn viileä ilma ja kostea metsämaasto. Evästaukoa varten kannattaa ottaa omat eväät mukaan!

Helsingistä järjestetään yhteiskuljetus metsään: lähtö Helsingistä klo 10.00. Paluumatkalle lähdetään n. klo 14.30 ja takaisin Helsingissä ollaan n. klo 16. Yhteyskuljetuksen hinta on 10 euroa / hlö ja 20 euroa / perhe. Jos haluat yhteiskuljetukseen, ilmoittaudu torstaihin 17.11. mennessä Ilkka Hiltuselle (ilkka.hiltunen ät luontoliitto.fi). Tarkka lähtöpaikka ilmoitetaan lähemmin kuljetukseen ilmoittautuneille.

Lämpimästi tervetuloa mukaan retkelle!

Lisätietoja alueesta löytyy Luonto-Liiton metsäryhmän verkkosivustoilta:

Vetoomus

Kartta alueesta

Tiedote syyskuulta

Kuvia alueelta

Lisätietoja retkestä ja alueesta voi kysellä myös Lauri Kajanderilta (Luonto-Liiton metsävastaava): lauri.kajander ät luontoliitto.fi / 045 1179610.

Kuva: Lauri Kajander.

Tervetuloa metsäryhmän ja Luonto-Liiton Uudenmaan piirin, LUP:in, järjestämään metsätoimintaviikonloppuun Espoon Nuuksioon Kattilaniemen leirikeskukseen marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna 5.-6.11.!

Majoitusta järjestetään leirikeskuksessa, mutta tarvittaessa myös teltoissa. Osallistua voi joko molempina päivinä tai vain osan ajasta. Lauantaina voi valita, osallistuuko päivällä metsäryhmän kokoukseen vai LUP:in järjestämään retkeen (ks. retkimainos lopussa tai LUP:in verkkosivut).

Leirikeskukselta on mahdollista järjestää autokuljetusta Nuuksiontien bussipysäkille sekä lauantaina että sunnuntaina.

Varustelista:
- Kaikki tarvitsevat mukaansa muistiinpanovälineet, avoimen ja kärsivällisen mielen sekä pyyhkeen, jos mielivät launtai-iltana saunaan.
- Ulkoilukelpoiset vaatteet.
- Yöpyjät tarvitsevat lisäksi makuupussin ja henk. koht. tarvikkeet (sekä mahdollisesti makuualustan ja teltan).

OHJELMA

*Lauantai 5.11.*
klo 10.11 Lähtö Espoon asemalta bussilla 85A
klo 10.30-11.30 Kävelyretki metsän läpi Kattilaniemen leirikeskukselle
klo 11.30 Lounas
klo 12.30 Esittelykierros, ohjelman läpikäynti ja ajankohtaiset asiat
klo 13-14 Valtionmaakampanjan julkaisuseminaarin sekä siihen liittyvän tempauksen suunnittelu
klo 14-15 Alustus, keskustelu & metsäryhmän linja poronhoidon ja susien yhteensovittamisesta poronhoitoalueella
klo 15 Kahvi ja välipalaa
klo 16-17 Lapinjärvelle järjestettävän yleisöretken suunnittelua yhdessä LUP:in retkiryhmän kanssa
klo 17-19 Saunat
klo 19 Päivällinen
klo 20 –> Kuvien katselua ja vapaata illanviettoa

*Sunnuntai 6.11.*
klo 9 Aamiainen
klo 10-16 Kääpäkartoitusta läheisellä Selkäkalliolla (luonnonsuojelujärjestöjen kampanjakohde)

Ilmoittautumiset 1.11. mennessä: birthe.weijola [ät] luontoliitto.fi / 050-3239037.

Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä, mihin kaikkeen osallistut, majoitustarpeestasi sekä mahdollisesta erikoisruokavaliostasi. Jos tarvitset tukea matkakuluihin, ole yhteydessä järjestäjiin!

***
Vaihtoehtoisena päiväohjelmana lauantaina on LUP:in järjestämä metsäretki.

Retki järjestetään yhteistyössä Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa: sen jälkeen voi jäädä saunomaan ja syömään Kattilaniemen leirikeskukseen ja samalla tutustua metsäryhmäläisiin. Halukkaat voivat myös osallistua metsäryhmän illanviettoon ja jäädä yöksi. Sunnuntaina 6.11. on mahdollisuus opetella kääpäkartoitusta.

Lähtö lauantaina 5.11. Espoon asemalta klo 10.11 lähtevällä bussilla 85A.

Kuljemme rauhallisesti luontoa tarkkaillen n. klo 10:30-16. Kohteenamme on kansallispuiston tuntemattomampi itäosa sekä Kattilajärven ja Pirttimäen ulkoilualueet, joilla Etelä-Suomen metsäluonto näyttää parhaita puoliaan.

Retki on ilmainen ja suunnattu noin 15-29-vuotiaille. Mukaan tarvitset maastokelpoiset jalkineet, säänmukaiset vaatteet ja sopivasti evästä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: teemu.saloriutta [ät] gmail.com / 050 3247786. Kerrothan ilmoittautuessasi aiotko jäädä syömään ja saunomaan ja/tai yöksi.

Kokous pidetään perjantaina 14.10. klo 17-20.
Paikkana Luonto-Liiton keskustoimisto (Annankatu 22 A, 5.krs, Helsinki).

Ilmoitathan tulostasi metsäryhmän puheenjohtajalle Sinille (sini.saarela ät gmail.com tai ät luontoliitto.fi) pe klo 10 mennessä, niin osaamme varata riittävästi tarjoiluja!

Kokouksessa käsitellään mm. seuraavia asioita:
- Lapinjärven ja Metla-juttujen suunnittelua
- Valtionmaa-raportin kuulumiset ja julkaisuseminaarin suunnittelua
- Maasto- ja metsälähettiläskauden päättäjäisten suunnittelua (Ideana on viettää tämän yhteydessä viikonloppua yhdessä Luonto-Liiton Uudenmaan piirin retkiryhmän kanssa Luukissa Espoossa, eli kokoustaa, viettää iltaa ja päättäjäisiä, saunoa, retkeillä ja kartoittaa metsiä.)
- Metsiensuojelun historiikkikuulumiset
- Luonto-Liiton metsäpoliittisen ohjelman eteneminen

Ja jos ehditään:
- Metsäblogiin kirjoittaminen, uusi juttusarja ja kuinka saadaan blogille lisää lukijoita?
- Kainuu-paketin viimeistely

Tervetuloa mukaan suunnittelemaan metsiensuojelusyksyä! Pääset samalla tutustumaan ajankohtaisiin metsiensuojelukuulumisiin ja Luonto-Liiton metsäryhmään!

Greenpeace
Iso Roobertinkatu 20-22 A
00120 Helsinki

Luonto-Liitto
Annankatu 26
00100 Helsinki

Ympäristöministeriö
PL 35
00023 Valtioneuvosto

Lausunto Kalevalapuiston luonnonsuojelualueiden perustamisesta (YM 4/500/2011) sekä eräiden Suomussalmen ja Puolangan kunnissa sijaitsevien valtion omistamien alueiden muodostamisesta luonnonsuojelualueiksi (YM 5/500/2011)

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Kalevalapuiston sekä Suomussalmen ja Puolangan luonnonsuojelualueiden perustamiseen liittyen. Lausunto on tehty yhdessä Luonto-Liiton ja Greenpeacen kanssa.

Järjestöt pitävät erittäin tärkeänä sitä, että alueiden arvokkaat vanhat metsät sekä niiden soiden kanssa muodostamat luonnontilaiset mosaiikit saadaan lakisääteisen suojelun piiriin. Olisi myös toivottavaa, että valmistelu tehtäisiin mahdollisimman huolellisesti ja suojelualueisiin saataisiin mukaan arvokkaat luontokohteet kokonaisuudessaan.

Vanhojen metsien suojeluohjelma todettiin aikanaan jo valmistuessaan puutteelliseksi. Vanhojen metsien ja ojittamattoman suoluonnon arvosta luonnon monimuotoisuudelle on tullut sittemmin uutta tietoa, joka entisestään korostaa arvokkaiden metsien suojelun tärkeyttä ja nykyisen suojeluverkon riittämättömyyttä. Vaikka Kainuu ei kokonaisuudessaan kuulukaan ns. METSO-alueeseen, on se kuitenkin metsiensuojeluprosentiltaan vaatimatonta, alle viiden prosentin luokkaa. Metsähallituksen useiden Suomussalmen alueelle 2000-luvulla laatimien alue-ekologisten suunnitelmien mukaan vanhojen metsien määrä on vähenemässä alle kriittisten kynnysten. Tämän kehityksen torjuminen on mahdollista vielä muutamien vuosien ajan.

Ehdotetut muutokset ja lisäykset

1. Esitettyihin suojelualueisiin rajautuvat dialogiprosessin kohteet ja alue-ekologisessa suunnittelussa suojellut metsät liitetään perustettaviin suojelualueisiin

Esityksessä on useita kohteita, joissa joko dialogiprosessissa tai Metsähallituksen alue-ekologisissa suunnitelmissa suojellut metsät liittyvät saumattomasti lakisääteisiin suojelukohteisiin, mutta eivät ole mukana esityksessä lakisääteisiksi suojelualueiksi. Esimerkiksi Malahvian kansallisesti arvokkaasta metsä- ja suokokonaisuudesta on jostain syystä jätetty esityksen ulkopuolelle osa dialogiprosessissa sovituista suojelualueeksi perustettavista tai suojelualueeseen liitettävistä, erittäin arvokkaista vanhoista metsistä.

Lisäksi esitettyihin suojelualueisiin rajautuu kohteita, jotka on dialogiprosessin tuloksena tai muuten siirretty Metsähallituksen päätöksellä metsätalouskäytön ulkopuolelle. Kohteet ovat luontoarvoiltaan usein suojelualueiksi esitettyjen kohteiden arvoja vastaavia sekä sijainniltaan suojelualueverkostoa täydentäviä.

Näiden puutteiden korjaaminen ja yhtenäisten luontokokonaisuuksien saaminen saman voimakkaan suojelustatuksen alle on esitetyissä luonnoksissa ensisijaista.

2. Esitettyjen suojelualueiden täydentäminen muilla arvokkailla alueilla

Ehdotamme lisättäväksi myös joitakin valtion alueita, jotka liittyvät esitettyihin luonnonsuojelualueisiin niitä täydentäen, mutta jotka eivät ole kuulu toteutettaviin suojeluohjelmiin tai dialogiprosessiin. Alueiden luontoarvoja on selvitetty mm. ympäristöjärjestöjen maastoselvityksissä ja ne edustavat Suomusalmen alueen jäljellä olevien vanhojen metsien parhaimmistoa. Esitettyihin alueisiin rajautuu myös luonnontilaisia soita, joiden turvaaminen toteuttaa myös Kansallisen suostrategian linjausta säilyttää valtionmaiden arvokkaat suoluontokohteet (L11.).

3. Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran Natura-alueen suojelustatuksen vahvistaminen

Ulkoilulain nojalla perustetuista Hossan retkeilyalueesta ja Moilasenvaaran Natura-alueesta ehdotetaan Kalevalapuiston “luontomatkailukeskusta ja mallialuetta”. Alueet muodostavatkin arvokkaan osan Kalevalapuistoa; puustosta noin puolet on iältään yli 120-vuotiasta ja noin 60 % kivennäismaasta on Natura-luontotyyppien mukaista boreaalista luonnonmetsää.

Kalevalapuiston keskuksena tulisi alueiden metsä- ja suoluonnon arvot turvata ulkoilulakia vahvemmin. Nykyisin ulkoilulain puitteissa alueilla harjoitetaan laajasti metsätaloutta, mikä ei edistä alueen merkitystä luonnonsuojelun tai luontomatkailun kannalta, ennemminkin vaarantaa niitä.

Ehdotamme myös Hossan retkeilyalueen ja Moilasenvaaran Natura-alueen liittämistä Kalevalapuistoon luonnonsuojelualueina.

4. Suojelualueiden rajoitusmääräykset

Alueille ei olla asettamassa niitä rajoituksia, mitä luonnonsuojelualain 17 § mahdollistaisi. Muutaman kohteen osalta olisi perusteltua rajoittaa metsästyslain 8 § (vapaan metsästysoikeuden) toteutumista.

Kainuussa on erittäin vähän seutuja luontoharrastajille, missä voisi liikkua pelkäämättä metsästystä syksyisin. Sen sijaan vapaalle metsästykselle on tarjolla suuri osa Kainuun pinta-alasta, myös nyt perustettavien suojelualueiden naapurustossa. Metsästys on luonteeltaan muita maankäyttömuotoja rajoittava, jopa pois sulkeva, ainakin metsästyskausina. Miksi metsästysharrastus siis rankattaisiin suhteettomasti muita luonnonharrastustapoja korkeammalle valtion maille perustettavilla luonnonsuojelualueilla, jossa yleinen etu tulisi huomioida useasta näkökulmasta?

Metsästysrajoitusalueet voitaisiin asettaa ainakin niille kohteille, jotka ovat erityisen tärkeitä kanalinnuille ja/tai metsähanhelle, joiden populaatioiden turvaaminen tulisi olla perustettavien alueiden yksi päätavoitteista. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi:

- Iso Kukkosuo (347 ha)
- Sydänmaanaron luonnonsuojelualue (2171 ha)
- Pahamaailman luonnonsuojelualue (2425 ha)
- Vieremänsuon soidensuojelualue (1254 ha)

Yhteenveto

Edellä mainituista täydennyksistä kohdan 1. esitykset ovat ensisijaisesti huomioitavia. Täydennykset on käytännöllisintä ja loogisinta tehdä nyt perustettavien suojelualueiden perustamisen yhteydessä. Kohdan 2. esitykset ovat myös toteutettavissa vain valtionmailla tehtävien tasesiirtojen avulla ja täydentäisivät Kainuun suojelualueverkostoa merkittävästi.

Lausunnon liitteenä on esitetyt täydennykset karttarajauksina. Vihreällä värillä rajattuna on lausuntopyynnön karttaliitteiden suojelualue-esityksiin ehdotetut täydentävät alueet, jotka ovat joko dialogiprosessin tuloksena tai Metsähallituksen alue-ekologisessa suunnitelmassa jätetty metsätalouskäytön ulkopuolelle ja jotka joko rajautuvat nyt perusteilla oleviin suojelualueisiin tai sijaitsevat niiden välittömässä läheisyydessä. Punaisella rajatut täydennysehdotukset ovat arvokkaita metsä- ja suoalueita, joilla ei toistaiseksi ole sovittua suojelustatusta.

Tässä lausunnossa esitettyjen näkemyksien lisäksi tuemme ja kannatamme myös Vuokin kyläyhdistyksen lausunnossa esitettyjä ehdotuksia liittyen Vienan reittiin, sen kulttuurikohteisiin ja Suomussalmen vienalaiskylien maisema-alueeseen.

Pyydämme samalla mahdollisuutta tavata ympäristöministeriön esityksiä valmistelevia henkilöitä, jotta voimme esitellä ehdotettuja lisäyksiä tarkemmin kartoilla ja ilmakuvilla sekä keskustella erityisesti dialogiprosessin ja muiden valtion arvokkaiden luontokohteiden huomioimisesta suojelualueiden perustamisessa.

Lisätietoja

Sini Eräjää, metsäasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 358 3838, etunimi.sukunimi@sll.fi

Helsingissä, 29.9.2011

Suomen luonnonsuojeluliitto
Risto Sulkava, puheenjohtaja

Greenpeace
Sini Harkki, metsävastaava

Luonto-Liitto
Leo Stranius, pääsihteeri

Liitteet

Liite A. Kohdekohtaiset kommentit esitettyihin laajennuksiin (pdf)

Karttarajaukset. Liitteinä lausuntopyyntökohtaisesti (karttaliitteiden numerointi viittaa lausuntopyyntöjen karttojen numerointiin)

HUOM! Tarkempia tietoja lausunnossa esitetyistä rajauksista voi kysellä Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajanderilta (etunimi.sukunimi@luontoliitto.fi).

KALEVALAPUISTO

- Liite 1 Pahamaailma, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 2 Vieremänsuo, dialogikohteita
- Liite 3 Tormuan Pohjanvaara, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 4 Kala-Peuro, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 6 Housuaho, aes-kohteita
- Liite 7 Öllörinsärkkä, aes-kohteita + ei-suojeltuja
- Liite 8 Iso Vaskenvaara, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 9 Rimpisuo, dialogikohteita
- Liite 13 Karsikkovaara-Losolehto, ei-suojeltuja
- Liite 15 Murhisalo, dialogikohteita
- Liite 17 Malahvia, dialogikohteita + ei-suojeltuja

SUOMUSSALMI JA PUOLANKA

- Liite 2 Lohivaara, aes-kohteita
- Liite 4 Huuhkajalehto, aes-kohteita + ei-suojeltuja
- Liite 6 Ilosenkangas, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 8 Itäjärvi, dialogikohteita
- Liite 10 Jylkkyvaara, aes-kohteita
- Liite 12 Mäkilamminvaara, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 13 Pohjanvaara, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 15 Ulkuvaara, dialogikohteita + ei-suojeltuja
- Liite 16 Riuskanselkonen, dialogikohteita + ei-suojeltuja

Lausuntopyyntöaineistot (Ympäristöministeriö):

- Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi Kalevalapuiston luonnonsuojelulalueiden perustamisesta (pdf)

- Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Kalevalapuiston luonnonsuojelualueista (pdf)

- Luonnos asetusmuistioksi, Kalevalapuisto (pdf)

- Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden Suomussalmen ja Puolangan kunnissa sijaitsevien valtion omistamien alueiden muodostamisesta luonnonsuojelualueiksi (pdf)

- Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden Suomussalmen ja Puolangan kunnissa sijaitsevien valtion omistamien alueiden muodostamisesta luonnonsuojelualueiksi (pdf)

- Luonnos asetusmuistioksi, Suomussalmi ja Puolanka (pdf)

- Kartta asetusluonnoksiin liittyvistä aluerajauksista (pdf)

Metsäntutkimuslaitos

Metsähallitus

Esittäjät:

Luonto-Liitto ry

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Greenpeace

Vetoamme Metsähallitukseen ja Metsäntutkimuslaitokseen, että Lapinjärven tutkimusmetsässä pidättäydytään hakkuista kunnes alueen luontoarvot on kattavasti selvitetty ja selvityksen tulokset julkaistu. Alueella on erittäin korkeita luontoarvoja, erityisesti runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, ja näkemyksemme mukaan alueen keskellä sijaitsevaa Ilveskallion luonnonsuojelualuetta (pinta-ala n. 15 ha) olisi syytä kiireesti ja tuntuvasti laajentaa. Suoraan suojelualueeseen rajautuen ja muuten alueen välittömässä läheisyydessä on suojelun arvoista valtionmetsää useita kymmeniä hehtaareja.

1. Yleiskuvaus alueesta

Alueen metsät ovat enimmäkseen melko tasaikäisiä ja aikanaan harvennettuja varttuneita ja vanhoja kuusi-, mänty- ja sekametsiä, lähinnä mustikkatyypin ja lehtomaisia kankaita sekä joitakin melko pienialaisia puustoisia soita ja kallioita. Pienialaisia harventamattomiakin kuvioita löytyy. Enimmäkseen valtapuuna on kuusi, mutta monin paikoin seassa kasvaa erittäin runsaasti vanhoja koivuja. Paikoin myös järeää haapaa on runsaasti.

2. Luontoarvot

Suurin osa karttaliitteeseen (Liite 1) rajatuista metsistä edustaa METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisia runsaslahopuustoisten kangasmetsien edustavuusluokkia I ja II.

Alueen luonnonsuojeluarvon kannalta olennaisin piirre on lahopuun suuri määrä. Joillakin hoidetummilla alueilla lahopuu on vielä vähäistä, mutta useilla kuvioilla kaikkia lahoasteita edustavaa kuusilahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Lisäksi pystyyn kuivuneita kuusia on hyvin runsaasti eli tulevaisuudessa lahopuun määrä kasvaa edelleen nopeasti. Myös koivulahopuuta löytyy ja siellä täällä muutamia järeitä haapalahopuitakin. Vanhojen koivujen suuri määrä ennakoi alueelle syntyvän tulevaisuudessa myös merkittäviä määriä järeää koivulahopuuta.

Suojelualueen ulkopuolella on tavattu useita uhanalaisia ja vaateliaita metsälajeja. 2.9.2011 retkeilyllä havaittiin liito-oravan (Pteromys volans, VU) jälkiä ja yksi haapariippusammalesiintymä (Neckera pennata, VU). Lisäksi alueella aiemmin retkeillyt Olli Manninen on tehnyt havaintoja ainakin seuraavista alueellisesti uhanalaisista (=RT), silmälläpidettävistä (=NT) tai vanhan metsän indikaattoreiksi luokitelluista kääväkkäistä: peikonnahka (Crustoderma dryinum, NT, RT), pohjanrypykkä (Phlebia centrifuga, NT), ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus), rusokääpä (Pycnoporellus fulgens), punahäivekääpä (Leptoporus mollis), kermakarakääpä (Steccherinum luteoalbum), aarnikääpä (Phellinus nigrolimitatus), oravuotikka (Asterodon ferruginosus), riukukääpä (Phellinus viticola) sekä lisäksi ryväsjäkälä (Hertelidea botryosa, NT).

3 Hakkuut uhkaavat alueen luontoarvoja

Ilveskallion luonnonsuojelualueen läheisyydessä havaittiin hakkuita, jotka oli suoritettu 2.9.-17.9.2011 välisenä aikana. Hakattu kuvio sijaitsee Baklobergetin pohjoispuolella itä-länsi-suuntaisen tien varressa. Kuvio oli samaa yhtenäistä vanhan metsän aluetta Ilveskallion luonnonsuojelualueen kanssa. Kuviolla kasvoi erittäin runsaslahopuustoista varttunutta-vanhaa kuusimetsää, joka täytti METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaan vähintään luokan II runsaslahopuustoisten kangasmetsien kriteerit. Hakatulta kuviolta on aiemmin havaittu useita vanhan metsän indikaattorilajeja: runsaasti ruostekääpää ja riukukääpää sekä lisäksi ainakin aarnikääpä, peikonnahka ja oravuotikka (havainnot: Olli Manninen).

4. Perustelut luontoarvojen turvaamiselle

Valtioneuvoston METSO II –periaatepäätöksessä edellytetään, että Metsähallitus tekee Metsäntutkimuslaitokselta MH:n hallintaan siirretyille alueille alue-ekologiset suunnitelmat ja inventoi alueiden luontoarvot sekä selvittää alueilta METSO-toimintaohjelmaan soveltuvat kohteet. Alue-ekologiset tarkastelut on Metsähallituksesta saadun tiedon mukaan tehty, mutta tuloksia ei ole julkaistu. METSO-ohjelmaan soveltuvien kohteiden selvittämisestä ei ole annettu Metsähallituksesta tietoa. Alueella äskettäin tehdyistä hakkuista päätellen selvitykset ovat olleet riittämättömiä alueiden poikkeuksellisten luontoarvojen turvaamiseksi.

Etelä-Suomen uhanalaisen metsäluonnon suojelussa kiireellisintä on turvata olemassa olevat, uhattua lajistoa yhä elättävät ydinalueet ja laajentaa pienialaisia suojelualueita, joilla lajiston säilyminen on epävarmaa. Tällä Lapinjärven entisellä Metlan alueella yhdistyvät nämä molemmat mahdollisuudet. Lapinjärvi sijaitsee Uudellamaalla, jolla metsämaan suojeluprosentti on 2,9 % (lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=351973&lan=FI). Koko eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen, johon Lapinjärvikin kuuluu, suojeluprosentti on vain 0,8% (lähde: http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/metsat/me19-metsien-suojeluaste). Nykyisessä metsiensuojelutilanteessa tässä kuvatun kaltaisten metsien hakkaaminen valtionmaalla, suojelualueen välittömässä läheisyydessä on kestämätöntä politiikkaa.

Näkemyksemme mukaan juuri tämän kaltaisten metsien suojelu olisi kustannustehokkain tapa edistää metsien suojelua Etelä-Suomessa: luontoarvot ovat merkittäviä jo valmiiksi, alue sijaitsee olemassa olevan pienen suojelualueen välittömässä läheisyydessä ja alue on valmiiksi valtion omistuksessa. Myös hallitusohjelmassa on linjattu, että metsiensuojelua täydennetään 20 000 suojeluhehtaarilla valtion ja muiden yhteisöjen mailta. Lapinjärvellä ja muilla Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle siirtyneillä alueilla olisi hyvä mahdollisuus toteuttaa tätä tavoitetta.

Vaikka tutkimustoiminta on tärkeää ja Lapinjärven tutkimusmetsä on päätetty Metlan maiden hallinnan siirron yhteydessä säilyttää tutkimuskäytössä, tätä ei voi mielestämme käyttää perusteena merkittävien luontoarvojen hävittämiseen. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Perustuslainkin mukaan vastuu luonnon monimuotoisuudesta kuuluu kaikille, eikä tutkimustoiminta voi olla tässä suhteessa poikkeus. Uudistushakkuita vaativat tutkimukset on voitava suunnata sellaisille kohteille, joilla ne eivät tuhoa arvokkaita luontokohteita.

5. Vetoomus

Yllä esitetyistä syistä vetoamme Metsähallitukseen ja Metsäntutkimuslaitokseen, että Lapinjärven tutkimusmetsän hakkuut keskeytetään, kunnes alueen luontoarvot on selvitetty perusteellisesti ja sopivat alueet liitetty Ilveskallion suojelualueeseen luonnonsuojelualueiksi.

Samoin vetoamme, että kaikkien entisten Metsäntutkimuslaitoksen maiden METSO-ohjelmaan soveltuvat kohteet selvitetään ennen alueiden hakkuusuunnitelmien toteuttamista ja näiden alueiden suojelu toteutetaan osana hallitusohjelman mukaista valtion maiden lisäsuojelua.

Pyydämme vetoomukseemme kirjallista vastausta seuraavaan osoitteeseen: Luonto Liitto, Lauri Kajander, Annankatu 26 A 5.krs, 00100 Helsinki tai vaihtoehtoisesti sähköpostilla osoitteeseen lauri.kajander(ät)luontoliitto.fi.

Helsingissä 21.9.2011,

Leo Stranius, pääsihteeri

Luonto-Liitto ry

Risto Sulkava, puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Sini Harkki, metsäkampanjavastaava

Greenpeace

Lisätietoja:

Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-Liitto, p. 045 117 9610, lauri.kajander(ät)luontoliitto.fi

LIITTEET:

Liite 1. Karttarajaus arvokkaista alueista (pdf)

Liite 2. Kuvia alueelta

JAKELU:

Metsähallitus:

Ympäristöpäällikkö Antti Otsamo

Aluejohtaja Heikki Savolainen

Tiimiesimies Arto Kinnunen

Päällikkö, luonnonsuojelu, Aimo Saano

Vastaava suojelubiologi Panu Kuokkanen

Suojelubiologi Antti Below

Suojelubiologi Kimmo Kolehmainen

Metsäntutkimuslaitos:

Metsätalousinsinööri Markku Rantala

Aluejohtaja Jari Varjo

Suunnittelumetsänhoitaja Jyrki Koivuniemi

Ympäristöministeriö:

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen

Metsien vihreä hämy kätkee sisäänsä jos jonkinlaisia salaisuuksia. Millaisia – siitä päätät sinä! Luonto-Liitto järjestää 5.-6.- ja 7.-8.-luokkien koululaisille kirjoituskilpailun, johon voi osallistua metsä-aiheisilla saduilla ja kertomuksilla.

Kilpailun tuomarina toimii kirjailija Kirsti Manninen. Parhaat työt julkaistaan kuvitettuina Luonto-Liiton lasten luontolehti Siepossa tai Nuorten Luonto -lehdessä. Lisäksi palkitsemme molempien sarjojen voittajat kirjapalkinnoilla.

Osallistumisohjeet

Kilpailuaika on syyslukukauden ajan 2011. Vuoden loppuun mennessä Luonto-Liittoon saapuneet työt hyväksytään mukaan kilpailuun. Voittajat julkistetaan alkukeväällä 2012.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: 5.-6.-luokkalaiset ja 7.-8.-luokkalaiset.

Päästä mielikuvituksesi valloilleen ja kirjoita omalla tyylilläsi satu, tarina, fantasiakertomus tai novelli aiheesta ”Salaperäinen metsä”. Tekstin kielenä tulee olla suomi, pituus on vapaa. Anna kirjoituksellesi myös tekstiä osuvasti kuvaava nimi. Voit osallistua kilpailuun useammalla kirjoituksella.

Kirjoita tekstisi oheen seuraavat tiedot:
Koko nimesi
Ikäsi
Luokkasi ja koulusi nimi
Osoitteesi
Puhelinnumerosi

Kilpailutekstit voi lähettää Luonto-Liittoon sähköpostilla tai paperiversioina postitse.

Sähköpostilla:
kirjoituskilpailu@luontoliitto.fi

Postitse:
Kirjoituskilpailu / Luonto-Liitto
Annankatu 26 A
00100 Helsinki

Huom. Pidätämme oikeudet julkaista kilpailutekstejä Luonto-Liiton lehdissä ja verkkosivuilla.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Luonto-Liiton viestintäpäällikkö Liisa-Maija Aukia,  liisa-maija.aukia(at)luontoliitto.fi, (09) 68 444 240

www.lapsetluontoon.fi/kirjoituskilpailu

Kirjoitukset voi lähettää sähköpostitse Luonto-Liiton harjoittelija Kati Tiitolalle osoitteeseen kati.tiitola ät luontoliitto.fi