Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Vastaanottaja:

Ympäristöministeriö

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura sekä Nature Point Paljakka esittävät, että Puolangan ja Hyrynsalmen kuntien alueelle perustetaan Vaara-Kainuun kansallispuisto ja että Ympäristöministeriö käynnistää kansallispuiston perustamisen edellyttämät lainsäädäntövalmistelut.

Esitetty moniosainen kansallispuisto sisältää Paljakan luonnonpuistoon liittyviä valtion omistamia alueita Latvavaaran alueelta sekä luonnonpuiston koillis- ja itäreunalta, luonnonpuiston eteläpuolisen Paljakan tutkimusmetsän, Säkkisenlatvansuo-Jännesuo-Lamminsuo-Peuravaaran Natura 2000 -alueen, Vorlokin Natura 2000 -alueen sekä jälkimmäiseen liittyvän Kokkoharju-Komulankönkään alueen.

Kansallispuistoksi esitettävän alueen kokonaispinta-ala on noin 4400 ha. Ehdotettu aluekokonaisuus täyttää luonnonsuojelulain määrittelemät kansallispuiston edellytykset. Kansallispuistoksi esitetyllä alueella on riittävästi valtion omistuksessa olevaa maa-aluetta ja lisäksi sillä on huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun, yleisen luonnonharrastuksen sekä luonnontuntemuksen lisäämisen kannalta. Nykyistä puistoverkostoa se täydentää erityisesti keskiboreaalisen vaaraluonnon suojelun osalta.

Tehdyssä kansallispuistoesityksessä on mukana muutamia metsäyhtiö UPM-Kymmene Oyj:n omistamia palstoja, joiden hankkiminen osaksi kansallispuistoa olisi puiston käytön ja yhtenäisyyden kannalta perusteltua. Allekirjoittajat toivovat valtion ja yhtiön käynnistävän mahdollisimman pian neuvottelut näiden palstojen (yht. noin 270 ha) hankkimisesta valtiolle. Myöhemmässä vaiheessa kansallispuistoa voitaisiin laajentaa vapaaehtoisin kaupoin tai liittämällä siihen muita valtion omistamia alueita.

Luonto- ja maisema-arvot

Esitetyn kansallispuiston keskeinen arvo on monipuolisen keskiboreaalisen vaaraluonnon suojelussa ja esittelyssä. Se täydentäisi keski- ja pohjoisboreaalisten kasvillisuusvyöhykkeiden rajaseudulla sijaitsevaa Syötteen kansallispuistoa selvästi eteläisemmällä vaaraluonnollaan.

Kansallispuistolla olisi erityistä merkitystä monipuolisten ja hyvin säilyneiden vaarametsien ja -soiden suojelulle. Säkkisenlatvansuon arvokkaat aapasuot sekä Kokkoharju-Vorlokin aluekokonaisuuteen sisältyvät karummat kangasmetsätyypit täydentävät ja monipuolistavat osaltaan kokonaisuutta.

Kansallispuistoon esitetyillä alueilla ovat erityisen hyvin edustettuna vanhat kuusivaltaiset vaarametsät, joissa paikoin näkyy vielä jälkiä vanhasta kaskihistoriasta. Esitetyn suojelukokonaisuuden alueella on myös hyvin säilyneitä pieniä vaarapuroja, joiden varrella on myös kasvistoltaan monipuolisia lehtoja, lähteiköitä ja reheviä korpia.

Esitetyn kansallispuistoalueen lajistollinen merkitys tunnetaan puutteellisesti. Alueelta on kuitenkin havaintoja useista kymmenistä valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisista tai silmällä-pidettävistä sieni-, kasvi-, lintu- ja sammallajeista. Alueiden vaateliaampaan ja harvinaisempaan lajistoon kuuluvat mm. sinipyrstö, liito-orava, suopunakämmekkä sekä rahkakakääpä.

Esitetty kansallispuisto loisi laajan ”virkistysvyöhykkeen” Paljakan luonnonpuiston etelä- ja itäpuolelle sekä tukialueen niille suojeluarvoille, joita seudun nykyisillä suojelualueilla tällä hetkellä suojellaan. Samalla se mahdollistaisi luonnonpuiston ja Peuravaaran välisen metsäekologisen kytkeytyneisyyden kehittämisen.

Kansallispuistoesitykseen sisältyvät vaarat ovat keskeinen osa seudun maisemakuvaa. Paljakan tutkimusmetsän korkeimmat laet kohoavat 375 metrin korkeuteen merenpinnasta, Peuravaaran laki yltää puolestaan peräti 385 metriin. Laajojen vaaramuodostumien maisema-arvoa lisää olennaisesti niiden puuston luonnontilaisuus.

Matkailu- ja virkistyskäyttöarvot

Esitetyn kansallispuiston lähituntumassa sijaitsee kaksi merkittävää matkailukeskusta: Paljakka ja Ukkohalla sekä muita luontomatkailutoimintaa harjoittavia yrityksiä. Kansallispuisto tukisi luontomatkailutoimintaa ja mahdollistaisi myös kesäaikaisen toiminnan kehittämisen ja monipuolistamisen.

Ukkohalla-Paljakka matkailualueella on jo olemassa oleva retkeily- ja latuverkosto. Alueella sijaitsee lisäksi METLA:n ympäristönäytepankki, jossa on myös seminaari- ja näyttelytiloja. Myös alueen matkailukeskuksiin voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa kansallispuiston esittely- ja opastuspalveluita.

Kansallispuistoon esitetyt alueet ovat jo tällä hetkellä tärkeitä luonnossa liikkumisen kannalta. Niitä käytetään marjastukseen, metsästykseen, sienestykseen ja ulkoiluun. Etenkin Paljakan tutkimusmetsä on tärkeä hiihtoretkeilylle. Laskettelukeskuksia yhdistää lisäksi suosittu latureitti.

Myös Kokkoharju-Vorlokin alue on erityisen tärkeä virkistyskäytölle, koska alueella kulkee UKK-reitti ja Ukkohallan laskettelukeskus sijaitsee sen kupeessa. Lisäksi alueen kyljessä virtaa virkistyskalastukselle tärkeä Syväjoki.

Esitetyn kansallispuiston alueelta on olemassa runsaasti METLA:n tuottamaa tutkimustietoa. Tietopohjaa kasvattaa lisäksi METLA:n alueella vuosina 2011-2013 toteutettava VAAKA-hanke (Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun).

Alueen luontoon liittyy myös vahva kulttuuriperimä. Vuosina 2011-2014 toteutettava Ylä-Kainuun Tarinakartasto-hanke tuo esille alueen asukkaiden perinteistä luontoon kytkeytyvää elämäntapaa ja kulttuuria. Esitettyyn kansallispuistoon rajautuen, Paljakanvaaralla sijaitsevassa Mustarinda-talossa toimii taiteilija- ja tutkijaresidenssi ja siellä järjestetään vuosittain kansainvälisiä taidenäyttelyitä ja alueen luontoa ja ekologisia kysymyksiä käsitteleviä koulutustapahtumia.

Vaara-Kainuun kansallispuisto sijaitsisi lähellä Manner-Suomen keskipistettä ja se on siten helposti saavuttavissa niin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, kuin Etelä-Suomenkin asutuskeskuksista. Julkiset kulkuyhteydet ovat helposti järjestettävissä ja suunnitelmat Kontiomäki-Suomussalmi junaradan avaamisesta henkilöliikenteelle parantaisivat alueen saavutettavuutta entisestään.

Nykytila ja sen kehittäminen

Esitetty kansallispuistoesitys sisältyy kokonaisuudessaan Kainuun maakuntakaavassa esitettyyn luontomatkailun kehittämisalueeseen. Kansallispuisto tukisi erinomaisesti kaavan tavoitteita.

Kansallispuistoon esitetyistä alueista Latvanvaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohde (180 ha, osana Paljakan Natura 2000 -kohdetta), Säkkisenlatvansuo-Jännesuo-Lamminsuo-Peuravaaran Natura 2000 -alue (FI 1200 055, 687 ha) sekä Vorlokin Natura 2000 -alue (FI 1200 058, 645 ha) on jo varattu suojelutarkoituksiin.

Vorlokin alueeseen liittyvä Kokkoharju on huomioitu arvokkaana luontokohteena Metsähallituksen alue-ekologisessa verkostossa ja lisäksi se on huomioitu seudullisesti merkittävänä virkistysalueena Kainuun maakuntakaavassa. Kokkoharjun luoteisosaan liittyy Komulankönkään luonnonsuojelualue (28 ha).

Paljakan tutkimusmetsän nykyinen tutkimuskäyttö ei liene ristiriidassa kansallispuistotavoitteiden kanssa. Pääosa alueesta on alustavien tietojen mukaan määritelty arvokkaiksi luontokohteiksi Metsähallituksen tekemässä alue-ekologisessa tarkastelussa. Myös merkittävä osa muista kansallispuistoesitykseen sisältyvistä suojelemattomista valtion maista on jo tällä hetkellä hakkuiden ulkopuolelle jätettyjä luontokohteita.

Kansallispuistoesitykseen liittyy myös ehdotus Paljakan luonnonpuiston harkitusta avaamisesta virkistyskäytölle kunnostamalla puiston eteläosan poikki kulkeva vanha polku esimerkiksi oppaan johdolla tapahtuvaan läpikulkuun. Muulta osin luonnonpuisto sopii jatkossakin toimimaan kansallispuistoa täydentävänä syrjäosana, joka tarjoaa luonnonmetsätutkimuksen ohella tilaa rauhaa vaativalle eläimistölle.

Latvavaaran itäpuolella kansallispuistoesitykseen on sisällytetty alue, jossa on Morenia Oy:n kaivosvaltaus (Kerkkä 1). Valtaus on myönnetty 23.10.2008 ja se raukeaa 23.10.2013. Mikäli puistohanke etenee, on syytä selvittää kaivoshankkeen todellinen toteuttamiskelpoisuus. Sijainnillisesti hanke on kaiken kaikkiaan hyvin ongelmallinen ja huonosti harkittu.

Puiston perustamisen vaikutukset alueiden nykyisiin käyttömuotoihin ja sen aluetaloudelliset vaikutukset

Puolangan ja Hyrynsalmen kunnissa on huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi työttömyysaste ja muuttotappio. Hyrynsalmen, Puolangan ja koko Kainuun tilannetta heikentää metsätalouden ja metsäteollisuuden rakennemuutos. Vaara-Kainuun kansallispuistolla voisi olla huomattavat myönteiset vaikutukset alueen kuntien ja laajemminkin Kainuun alueen taloudelle ja työllisyydelle. Lisäksi uusi kansallispuisto toimisi positiivisena signaalina alueen kehityksestä ja parantaisi alueen asukkaiden elämänlaatua.

Kansallispuistoksi ehdotetut alueet ovat kaavoituksen, suojeluohjelmien sekä Metsähallituksen valtion maille laatiman alue-ekologisen verkoston jälkeen siinä tilassa, että aluekokonaisuuden perustaminen kansallispuistoksi voidaan tehdä ilman, että aiheutetaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia metsätaloudelle.

Metsästyksen osalta kansallispuistoaloitteen tehneet tahot esittävät samoja käytäntöjä kuin Syötteen kansallispuistossa. Metsästys olisi siis sallittua paikallisille asukkaille kansallispuiston alueella metsästyslain (615/93) mukaisesti. Hirven metsästys olisi sallittua myös muille paikallisiin metsästysseuroihin kuuluville. Vastaavasti onkimisen, pilkkionginnan ja uistinkalastuksen tulee olla mahdollista alueen lammilla ja Syväjoella.

Luontomatkailun osalta esitetty kansallispuisto lisäisi seudun matkailullista vetovoimaa, mitä edesauttaa myös esitetyn puiston sijainti alle 70 km päässä Kajaanista. Esitetty kansallispuisto lisäisi mahdollisuuksia luontomatkailuun etenkin sulan maan aikana.

Virkistyskäytön osalta puisto toisi varmuutta reittien ja rakenteiden kunnossapitoon sekä mahdollistaisi alueiden pitkäjänteisemmän kehittämisen. Vähätellä ei pidä myöskään alueiden merkitystä säilyvinä marjastus- ja metsästysmaina.

Kansallispuiston tarkempien syrjä- ja nähtävyysosien määrittäminen sekä tarkemmista rauhoitusmääräyksistä sopiminen on syytä tehdä omassa vuorovaikutteisessa prosessissa yhdessä kuntien ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa, mikäli kansallispuistohanke etenee.

Johan Heino
puheenjohtaja, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry

Alma Heikkilä
puheenjohtaja, Mustarinda-seura ry

Leo Stranius
pääsihteeri, Luonto-Liitto ry

Kaisa Schwarz
yrittäjä, Nature Point Paljakka

Lisätietoja:
Birthe Weijola, 050-3239037, birthe.weijola(a)luontoliitto.fi

Jakelu: Ympäristöministeriön kirjaamo

Liitteet:

Liite 1. Kuvaukset ja kuvia kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista

Liite 2. Kansallispuistoesityksen karttarajaus

Liite 3. Retkeilykartta esitetyn kansallispuiston alueelta

Muu materiaali:

Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi (pdf)

Muiden tahojen kannanotot kansallispuistoesitykseen:

Hyrynsalmen kunta kannanotto (pdf)

Ristijärven kunta kannanotto (pdf)

Hiihtokeskus Paljakka Oy kannanotto (pdf)

Matkailuyhdistys Ukkohalla Ry, Hiihtokeskus Ukkohalla Ry ja Hallan Sauna Oy kannanotto (pdf)

Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistys kannanotto (pdf)

Latvan Riistamiehet Ry kannanotto ja karttaliite (pdf)

Kytömäen metsästäjät Ry kannanotto (pdf)