Sudenkorennot Uudenmaan vesissä

Sudenkorennot on kaunis ja kiehtova eläinryhmä. Harva muistaa, että sudenkorennot elävät suurimman osan elämästään vedessä toukkina. Ne ovat erinomaisia veden laadun indikaattoreita. Suurin osa lajeista on herkkiä veden laadun heikkenemiselle. Suomen 54 lajista löytyy sekä rehevien, että kirkkaiden vesien lajeja. Uudellamaalla näistä on tavattu peräti 50 lajia.

Uudellamaalla on vain vähän luonnontilaisia vesistöjä jäljellä ja niiden suojelu onkin ajankohtaista. Soiden ja virtavesien lajisto on hätää kärsimässä. Tai pikemminkin - nämä elinympäristötyypit ovat vähentyneet huolestuttavasti. Järviä ja etenkin luonnontilaisia lampia vielä riittää, mutta niitäkin vaivaavat usein pelloilta ja yhdyskunnista valuvat ravinnepitoiset vedet. Joillakin metsäalueiden pikkulammilla ja puroilla voi kuitenkin vielä nähdä sudenkorentojen alkukantaisen kiehtovaa lentonäytöstä - sekä monilukuisena että -lajisena.

Sudenkorentojen toukkia löytää talvellakin. Aitojokikorennon toukka eli nymfi. Aitojokikorento on yleisin jokikorentomme. Se elää lähinnä joilla ja isoilla puroilla. Etenkin naaraita voi tavata kaukanakin virtaavista vesistä, tyypillisesti soilla ja metsäaukeilla. Jaala, 9.4.2006 © Petro Pynnönen

Juuri kuoriutunut vaskikorento toukkanahkansa (exuvia) vieressä. Vaskikorento on yleisimpiä lajejamme ja sitä voi löytää hyvin monenlaisista vesistöistä. Mitä monipuolisemmissa elinympäristöissä laji elää, sitä todennäköisemmin se on hyvin yleinen. Tällaisia "jokapaikanlajeja" ovat mm. okatytönkorento, vaski- ja välkekorento, sirokeijukorento, puna- ja tummasyyskorento, ruskohukankorento ja ruskoukonkorento.

Toukkanahasta kuoriutumisen jälkeen sudenkorentojen pitää vähän aikaa kuivatella itseään. Ne pumppaavat nestettä pois peräpäästään ja ottavat samalla ilmaa kudoksiinsa. Ne pitenevät ja kevenevät huomattavasti ja niiden siivet suoristuvat täysimittaisiksi ennenkuin ne lähtevät lentoon. Neitsytlento on lyhyt ja sen tarkoitus on vain piiloutuminen saalistajilta. Vasta kun siivet ovat kunnolla kovettuneet, sudenkorento voi lähteä etsimään sopivaa reviiriä, ravintoa ja parittelukumppania. Suonenjoki, 30.5.2006. © Petro Pynnönen

Virtaavat vedet

Kaunis neidonkorento on hyvin yleinen virtaavien vesien asukki lähes koko Suomessa. Kuvassa on koiras. Lajia löytyy kaikilta puhtailta joilta ja puroilta. Esimerkiksi Vantaanjoen alajuoksulta neidonkorentolajit puuttuvat kokonaan. Suonenjoki, 10.7.2005 © Petro Pynnönen

Pihtijokikorentoa tavataan harvakseltaan puhtailla joilla. Uudellamaalla se on tästä syystä varsin vähälukuinen, sillä puhtaat joet ovat täällä harvassa. Lajin toukat viihtyvät etenkin sorapohjaisilla koskipaikoilla. Jaala, 18.7.2006 © Petro Pynnönen

Purokorento on ehkä näyttävin sudenkorentomme, iso ja räikeän mustakeltakuvioinen. Se viihtyy kirkasvetisillä puroilla ja pikku joilla. Pohja, 3.7.2005. © Petro Pynnönen

Suot

Erityisesti soiden lajisto on kärsinyt ojitusten aiheuttamasta kuivumisesta. Stormossen Inkoossa on harvoja ojittamattomia avosoita Uudellamaalla ja siellä onkin tavattu mm. hoikkakiiltokorento. Monet Suomessa tavalliset suolajit, kuten pohjanukonkorento, hoikkakiiltokorento ja taigatytönkorento ovat nykyään Uudellamaalla hyvin harvinaisia. Inkoo 18.6.2006 © Petro Pynnönen

Sirolampikorentonaaras. Rauhoitettu (kihokki ei taida sitä tietää!) laji, joka on melko yleinen suolampien asukki Etelä-Suomessa. Kirkkonummi, 10.7.2006 © Petro Pynnönen

Suolampi, jolla elävät tyypilliset suolajit siro- ja pikkulampikorento sekä suoukonkorento. Muita lajeja ovat siniukonkorento, ruskohukankorento, sirokeijukorento ja tummasyyskorento. Kirkkonummi, Meiko, Slätmossen, 10.7.2006 © Petro Pynnönen

Lummelampikorentokoiras. Laji on EU:n erityissuojelussa. Etelä-Suomessa lummelampikorento on sirolampikorentoa harvinaisempi laji. Sitä tavataan etenkin suoreunaisilla lampareilla, joilla kasvaa runsaasti ulpukoita ja/tai lumpeita. Tammisaari, 3.7.2005 © Petro Pynnönen

Muut pienvedet

Harvinaisesta keritytönkorennosta tiedetään tällä hetkellä vain yksi esiintymä Suomesta, Taka-Viikistä Helsingistä. Laji ei kuitenkaan ole uhanalainen, sillä se on vasta levittäytymässä maahamme. Lajia on löydetty Suomesta lähinnä ruopatuilta lampareilta. Viikissä elinympäristönä on keinotekoinen lampare purossa. Taka-Viikki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Saman lajin naaras. Taka-Viikki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Keritytönkorennon kotilampare. Lajisto on monipuolinen, mutta yksilömäärät paikalla ovat pieniä. Muita paikan lajeja ovat mm. litteähukankorento, sirokeijukorento, rannikko- ja ruskoukonkorento sekä tumma- ja punasyyskorento. Taka-Viikki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Puro, jossa keritytönkorento elää Viikissä, on ruopattu ja kunnostettu, mutta sinne johdetaan edelleen likavesiä. Taka-Viikki 3.7.2006 © Petro Pynnönen

Aivan mitättömimmilläkin paikoilla saattaa elää sudenkorentoja. Kuvassa Vuosaaren kasalla oleva osmankäämikkö, jossa vesi hädin tuskin pysyy kesähelteillä. Paikalla elävät ainakin iso- ja sirokeijukorento, tummasyyskorento ja elokorento. Nuoremman polven sudenkorentoharrastaja tutustumassa alueeseen. Helsinki 4.7.2006 © Petro Pynnönen

Varjoisissa savipohjaisissa vesissä, kuten kuvan lampareessa Helsingin Herttoniemessä, elää kirjoukonkorennon toukkia. Muita lampareen lajeja ovat mm. ruskoukonkorento, sirotytönkorento ja sirokeijukorento. Helsinki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Kuvan kirjoukonkorentonaaraan kuoriutuminen onnistui, mutta se ei onnistunut pumppaamaan siipiään täysimittaisiksi. Huomaa toukkanahka lehden alla. Helsinki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Kuoriutuneista korennoista jää jäljelle toukkanahka, exuvia. Kirjoukonkorentojen toukkanahat. Helsinki, 7.7.2006 © Petro Pynnönen

Kääpiötytönkorento on erittäin uhanalainen koko Euroopassa, sillä sen elinympäristöjä on kuivatettu surutta vuosikymmeniä. Lajista tunnetaan vain yksi pysyvä esiintymä Tammisaaresta. Kuvan naaras kuvattiin Lupin hyönteissafarilla. Helsinki, Santahamina 2.7.2006 © Petro Pynnönen

Katso myös muut sudenkorentosivumme:
Sorlamminretken 2.8.2005 kuvat
Vestranretken 21.7.2006 kuvat
Santahaminan hyönteissafari 2.7.2006
kuva verikorennosta Santahaminassa 11.9.2005

Lisätietoja sudenkorennoista: Suomen sudenkorentoseuran kotisivut Sivuilta löydät kaiken Suomen sudenkorennoista.

Takaisin Kuvasivulle
Takaisin Tapahtumasivulle.