Luonto-Liiton toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma antaa kattavan kuvan siitä, mitä kaikkea Luonto-Liitto tekee. Toimintasuunnitelman pääotsikot ovat:

1. Yleistä

2. Ympäristökasvatus

3. Ympäristöpoliittinen toiminta

4. Luonnonharrastus

 

1. Yleistä

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen.

Luonto-Liiton arvot:

•    Ympäristön ja luonnon arvostus
•    Avoimuus
•    Demokraattisuus ja tasa-arvo
•    Asiapohjaisuus ja kriittisyys
•    Rohkeus, reippaus ja tekemisen ilo

Vuonna 2015 Luonto-Liitto:

•    Vaikuttaa merkittävästi ympäristön tilaan ja suomalaisten arvoihin
•    On monialainen, innostava ja nuorten johtama järjestö, jossa kaikki saavat suunnitella ja toteuttaa toimintaa
•    Tunnetaan luotettavana mutta ärhäkkänä yhteiskunnallisena toimijana

Luonto-Liiton vahvuudet (eli olemme hyviä ellemme parhaita):

•    Laadukkaimmat luontoleirit lapsille ja nuorille
•    Monipuolinen koulutus- ja ympäristökasvatustoiminta
•    Nuoret päättävät itse toiminnasta (järjestödemokratia)
•    Vahva susi- ja metsäasiantuntemus
•    Näkyvä kulutuskriittinen toiminta
•    Tasokkaat jäsenlehdet ja muut julkaisut

Vuoden 2009 toiminnan keskeisiä tavoitteita:

•    Iltapäiväkerhotoiminnan pilottihankkeen toteuttaminen
•    Vahvistetaan 3.-6.-luokkalaisten kerhotoimintaa ja lukioikäisten ympäristötoimintaa
•    Ympäristöpoliittisen toiminnan kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen Luonto-Liiton piirien, jaostojen ja toimintaryhmien välillä
•    Yhteistyön tiivistäminen kulttuuritoimijoiden kanssa
•    Luonto-Liiton nettisivujen kehittäminen
•    Pihka-luonnonharrastusmerkin julkaisu ja markkinointi
•    Varainhankinnan kehittäminen

 

2. Ympäristökasvatus

A. Lastentoiminta

Luonto-Liiton lastentoiminta on suunnattu pääasiassa esi- ja alakouluikäisille. Lastentoiminnan tavoitteena on antaa lapsille aineksia myönteiseen ja monipuoliseen luontosuhteeseen, lisätä heidän tietoaan ja ymmärrystään maapallon toiminnasta, opettaa elämän kunnioitusta sekä kannustaa ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Luonto-Liiton lastentoiminnassa painottuu ekologisen kestävän kehityksen kasvatus, ja muutkin kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueet; sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen, näkyvät toiminnassa.

Tärkeintä toiminnassa ovat monipuoliset, myönteiset ja kannustavat elämykset, joita lapset kokevat omakohtaisesti luonnossa. Niitä saadaan aisti- ja elämysharjoitteiden, ympäristötaiteen, luonnonharrastuksen ja retkeilyn avulla. Lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun on osa luontoliittolaista toimintatapaa.

Lastentoimintaa ovat luonto- ja ympäristöetsiväkerhot, leirit, Kevättuuli (4.2), Karpalo-luonnonharrastusmerkki (4.3), Vainupäivä- ja Syysmyrsky-lastentapahtumat sekä lasten luontolehti Sieppo.

Lastentoimintaa kehittää ympäristökasvatusjaosto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa suunnittelemaan ja kehittämään tulevaa toimintaa. Tapaamisten lisäksi jaosto vaihtaa ajatuksia sähköisellä keskustelufoorumilla sekä pitää tarvittaessa sähköisiä kokouksia. Lisäksi piireissä toimii ympäristökasvatusryhmiä, jotka kehittävät paikallista lastentoimintaa sekä osallistujien taitoja tai toteuttavat yksittäisiä projekteja kuten Vainupäivät.

Luonto-Liitto tekee yhteistyötä muiden ympäristökasvatustahojen kanssa ja osallistuu muun muassa Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran ympäristökasvattajien pyöreään pöytään.

Uutta vuonna 2009:

•    Jatketaan lasten nettisivujen tekemistä
•    Osallistutaan Suomen luonnonsuojeluliiton johtamaan hyvien ympäristökasvatusmateriaalien kriteerien laadintaan
•    Tehdään yhteistyötä 4 V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin –hankkeen kanssa ja sen kautta mm.  levitetään Luonto-Liiton tuottamaa materiaalia kouluihin, päiväkoteihin ja iltapäivätoimintaan.
•    Kartoitetaan lastentoiminnan yhteistyömahdollisuuksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa

2.1 Lasten luontokerhot

Eri puolilla Suomea toimii luontokerhoja, joissa puolentoista tunnin mittaiseen kerhokertaan kokoonnutaan joko iltapäivällä tai illalla. Koulujen ja vanhempainyhdistysten on mahdollista ostaa kerhopaketteja.

Osa luontokerhoista toimii päiväkotien ja koulujen iltapäivätoiminnan yhteydessä. Näiden kerhojen määrää yritetään kasvattaa kehittämällä luontokerhomallista selkeämpi ja iltapäiväkerhoille sopivampi kokonaisuus, joka kunnan olisi mahdollista hankkia koulutuksen kanssa. Toimintatapaa kokeillaan ensin Tampereen alueella ja kehitetään eteenpäin tulevia vuosia varten.

Luonto-Liitto tarjoaa luontokerhon ohjaajille koulutusta, Sieppo-lehden ja Siilin supinat –blogin, jonka kautta voi seurata ajankohtaisia tapahtumia, lukea ympäristökasvatuksen teoriasta sekä saada kerhokertoihin toimintavinkkejä.

BirdLife Suomen kanssa tehdään yhteistyötä retkikummien kerhoille tarjoamien linturetkien muodossa. Myös muiden luonnonharrastustahojen kanssa tehdään paikallisesti yhteistyötä.

Kerhokummit

Kerhokummi-toiminnan tavoitteena on tukea olemassa olevia kerhoja ja lisätä luontokerhojen määrää erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.  Kokeiluvaiheessa rekrytoidaan 4–5 henkilöä. Toiminta painottuu aluksi Tampereelle ja Jyväskylän seudulle. Ensimmäisen vuoden aikana luodaan puitteet toiminnalle.

Kerhokansion uudistus

Kerhokansio uudistetaan siten, että sen sisältö muodostaa entistä selkeämmän  ja valmiimman kokonaisuuden ja ohjelmarungon. Kerhon ohjaajat voivat jatkossakin halutessaan suunnitella itse kerhonsa ohjelman. Valmista ohjelmarunkoa tarjotaan sovellettavaksi ja avuksi kerhonohjaajien työhön, millä pidetään yllä kerhojen korkeaa tasoa. Lisäksi kerhokansioon tuotetaan enemmän ohjaajuuteen liittyvää sisältöä.

Uutta vuonna 2009:

•    Kerhokummitoiminnan kokeilu
•    Laaditaan ohjeistus piirien omien kerhojen osallistujien liittämisestä Luonto-Liiton jäseniksi
•    Tuotetaan Kerhokansioon lisää uutta materiaalia
•    Kehitetään luontokerhotoimintaan parempaa jatkumoa ikäryhmästä toiseen
•    Kehitetään luontokerhoa iltapäivätoiminnan sisällöksi, kokeillaan toimintatapaa Tampereen seudulla sekä suunnitellaan tätä laajempaa kehittämistyötä, mikäli saadaan ESR-hanketukea.

2.2 Ympäristöetsivät

Ympäristöetsivätoimistot ovat lasten omin voimin pyörittämiä kerhoja, joita toimii eri puolilla Suomea. Ympäristöetsiväryhmiä toimii myös esimerkiksi esikouluryhmissä aikuisen ohjaamina. Uusi ympäristöetsiväkirja painottaa myönteisiä elämyksiä lapsen lähiluonnossa ja se soveltuu aikaisempia oppaita paremmin myös lapsen itsenäiseen lähiympäristön havainnointiin.

Ympäristöetsivä-konseptin uudistus

Ympäristöetsivä-konseptia uudistetaan uuden kirjan myötä. Kirjoja tarjotaan myös sisällöksi koululaisten iltapäivätoimintaan. Lasten itsenäisten kerhojen rinnalla kehitetään toimintaa, jossa Ympäristöetsivillä on aikuinen toimiston ”kummina”. Ympäristöetsivätoimistojen lukumäärää kasvatetaan.

Uutta vuonna 2009:

•    Ympäristöetsivä-konseptia kehitetään
•    Julkaistaan uusi Ympäristöetsiväkirja.

2.3 Lastenleirit

Luonto-Liiton piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita lastenleirejä sekä muutamia perheleirejä ja päiväleirejä. Valtaosa leireistä järjestetään kesällä, osa syys- ja hiihtolomien aikana. Keskustoimisto avustaa piirejä esimerkiksi tiedottamalla leireistä, tuottamalla materiaalia leirinohjaajien ja järjestäjien käyttöön sekä kokoamalla leirilistat kesän ja talven leireistä. Leirien osallistumismaksut pidetään alhaisina, jotta hinta ei olisi este osallistumiselle.

Uutta vuonna 2009:

•    Kehitetään uusia tapoja rekrytoida leiriohjaajia muuhunkin Luonto-Liiton toimintaan
•    Siilin Supina-blogin ohjelmapankkiin kootaan lisää vinkkejä erityisesti leirien ja kerhojen luonnonharrastusohjelmaan
•    Ympäristökasvatusjaoston lisäksi perustetaan valtakunnallinen leirityöryhmä
•    Tehdään esittely piireille päiväleirin järjestämisen mahdollisuuksista ja eroista telttaleireihin nähden.

2.4 Koulutus

Luonto-Liitto järjestää leiriohjaaja- ja leirijohtajakursseja keväällä ja syksyllä. Luontokerhonohjaajakursseja järjestetään vuoden aikana neljä eri puolilla Suomea. Lisäksi järjestetään ainakin kaksi luontoleikki- ja kaksi Karpalo-kurssia (4.4).

Uutta vuonna 2009:

•    Järjestetään erityisesti iltapäivätoiminnan ohjaajille suunnattua ympäristökasvatuskoulutusta.

2.5 Lastentapahtumat

Luonto-Liiton piirit järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan kaksi ympäristökasvatuksellista lastentapahtumaa: Vainupäivän keväällä ja Syysmyrskyn syksyllä. Vainupäiväkiertue toteutetaan piirien yhteisellä suunnittelulla. Ympäristökasvatusjaosto koordinoi Vainupäivien teeman valintaa ja suunnittelutyötä yhdessä lastentoiminnan suunnittelijan kanssa.

Uutta vuonna 2009:

•    Kootaan piirien käyttöön valmiita ohjelmapaketteja lastentapahtumien toteutukseen
•    Laaditaan ohje lastentapahtuman järjestämisestä ja markkinoidaan ideaa Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluyhdistyksille ja Luonto-Liiton aktiiveille.

2.6 Sieppo

Jäsenlehti Sieppo, lasten luontolehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Perusnumero on nelivärinen ja 32-sivuinen. Lehdessä julkaistaan muun muassa luontosatuja ja –tehtäviä sekä sarjakuvia. Siepon tekemisessä otetaan huomioon ympäristökasvatuksen monialaisuus: sisältöjä tuotetaan perinteisen luontotiedon lisäksi kulttuurisesta, taiteellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.

Sieppo rohkaisee ja osallistaa lapsia: tarjotessaan lapsille laadukkaita tekstejä ja kuvia se innostaa lukijoitaan luonnonharrastukseen, luovaan toimintaan sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta.

Lehden työryhmät, ideoijat ja avustajat kootaan Luonto-Liiton lastentoiminnan työntekijöistä ja vapaaehtoisista, ympäristökasvatukseen erikoistuneista luontokirjailijoista ja -kuvittajista sekä erilaisista ympäristökasvatustahoista kulloisenkin teeman mukaan.

Sieppo tukee Luonto-Liiton muuta lastentoimintaa sisällöntuotannossa ja uutisoinnissa. Kevättuuli, Vainupäivät, Syysmyrsky, leirit, kerhot ja ympäristöetsivät ovat säännöllisesti esillä Siepossa.

Lehden rakennetta on viime vuosina uudistettu ja tämä kehitystyö jatkuu . Erityistä huomiota kiinnitetään Siepon markkinointiin. Muut kuin Luonto-Liiton jäsenet voivat tilata Siepon erillistä maksua vastaan.

Teemoja ja juttujen aiheita:

•    Talvi ja ilmastonmuutos
•    Hyönteiset (yhteistyössä Seitsemisen luontokeskuksen kanssa)
•    Maatiaiseläimet ja luonnonhoito
•    Suomen puulajit
•    Laivaeläimet (yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen merimuseon kanssa)

Uutta vuonna 2009:

•    Avustajajoukkoa laajennetaan uusilla sarjakuvapiirtäjillä ja kuvittajilla
•    Kohdennettua markkinointia lapsiperheille uuden esitteen avulla.

B. Nuorten toiminta

Nuorten toiminta tarkoittaa alle 29-vuotiaiden toimintaa, johon nuoret osallistuvat tai jonka nuoret järjestävät itse. Näin ollen nuorten toimintaa on kaikki Luonto-Liiton toiminta, muun muassa koulutukset, leirien ja kerhojen ohjaaminen, nuorten ryhmät ja leirit, ympäristöpoliittinen vaikuttaminen, koulukiertueet, Kevätseuranta, Nuorten Luonto -lehden sekä piirilehtien tekeminen, osallistuminen valtakunnallisiin kampanjoihin kuten Autottomaan päivään, Älä osta mitään -päivään ja Nuukuusviikkoon sekä erilaisten ympäristöryhmien toimintaan.

Koska koko toimintasuunnitelma esittelee Luonto-Liiton nuorten toimintaa laajassa merkityksessään, seuraavissa kappaleissa ja alaluvuissa keskitytään erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisille tarjottavaan toimintaan. Nuorten toiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja luonnontuntemuksen lisääminen ja kestävien elämäntapojen edistäminen nuorten keskuudessa. Luonto-Liitto tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen omaehtoiseen toimintaan sekä ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehdään nuorten ehdoilla tarjoten malleja ja tukea. Tavoitteena on monipuoliset toimintamahdollisuudet kaiken ikäisille nuorille niin, että toiminta Luonto-Liitossa voi jatkua koko lapsuuden ja nuoruuden ajan.

Rahoituksen varmistuessa Luonto-Liitto järjestää jälleen valtakunnalliset, kaksikieliset Ympäristötoimintapäivät 16–20-vuotiaille nuorille yhdessä Natur och Miljön (NoM) kanssa.

Uutta vuonna 2009:

•    Matalan kynnyksen toimintamuotoja kehitetään edelleen
•    Laajennetaan sähköisten viestimien käyttöä osana nuortentoimintaa
•    Nuorten luonnonharrastusmerkki otetaan käyttöön (4.3).

2.7 Nuorten ryhmät

Nuorten ryhmät ovat 13–16-vuotiaille suunnattuja ohjattuja ryhmiä. Ryhmät voivat suuntautua kiinnostuksensa mukaan. Nuorten ryhmille lähetetään Nuorten Luonto -lehti. Ohjaajien kouluttamista nuorten ryhmille jatketaan. Luonto-Liitto ja sen piirit edistävät uusien nuorten ryhmien syntymistä muun muassa kehittämällä markkinointia ja nettisivuja sekä tarjoamalla ryhmille tukea.

Uutta vuonna 2009:

•    Kerätään ja jaetaan kokemuksia onnistuneesta toiminnasta
•    Aktivistipostissa kerrotaan nuorten järjestämistä ja toteuttamista retkistä.

2.8 Ympäristöryhmät

Ympäristöryhmät ovat Luonto-Liiton toimijoiden omaehtoisia yhteenliittymiä. Ympäristöryhmien toimintaan kuuluvat muun muassa opintopiirit, vierailut, kampanjoiden toteuttaminen sekä osallistuminen paikalliseen ja valtakunnalliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Luonto-Liitto tukee jaostojen kautta piirien ja aluejärjestöjen ympäristöryhmiä.

Ympäristöryhmät toimivat piireissä ja aluejärjestöissä ja saavat niiltä tukea toimintaansa. Luonto-Liiton ja piirien järjestämät erilaiset ympäristötoimintakurssit edistävät uusien ympäristöryhmien syntymistä ja tuovat uusia toimijoita jo olemassa oleviin ryhmiin.

Luonto-Liiton valtakunnallisia ympäristöryhmiä ovat metsä- (3.1), susi- (3.2) ja Itämeri-ryhmät (3.3), ilmasto-, energia- ja kulutusryhmä (3.4) sekä luonnonharrastusjaosto (4.).

Uutta vuonna 2009:

•    Kehitetään uusia matalan kynnyksen toimintamuotoja toimijoiden houkuttelemiseksi ympäristöryhmiin
•    Kootaan ja jaetaan ympäristöryhmien osaamista Luonto-Liiton sisällä
•    Kehitetään ympäristötoimintakurssikonseptia kokeilemalla useammasta koulutusviikonlopusta koostuvaa kurssimuotoa.

2.9 Päivätyökeräys

Luonto-Liitto järjestää jälleen valtakunnallisen luonnonsuojelukeräyksen kouluille. Päivätyökeräyksellä levitetään tietoa ajankohtaisista ympäristöasioista ja aktivoidaan koululaisia toimimaan ympäristön puolesta.

2.10 Nuortenleirit

Piirit ja aluejärjestöt järjestävät useita nuortenleirejä sekä erilaisia talkooleirejä. Leirit ovat ilmaisia tai osallistumismaksut pidetään alhaisina, jotta hinta ei olisi este osallistumiselle.

Luonto-Liitto avustaa piirejä ja aluejärjestöjä nuortenleirien järjestämisessä tiedottamalla leireistä, tuottamalla tukimateriaalia leiriohjaajien ja järjestäjien käyttöön sekä kokoamalla listat kesän ja talven leireistä.

Uutta vuonna 2009:

•    Ideoidaan nuoria kiinnostavia teemaleirejä, kuten roolipeli-, lepakko- tai ympäristötaideleirejä
•    Kehitetään uusia tapoja rekrytoida nuoria leiriohjaajia ja kerhonohjaajia mukaan muuhunkin Luonto-Liiton toimintaan.

2.11 Nuorten Luonto

Jäsenlehti Nuorten Luonto on aikakauslehti, jossa kirjoitetaan Luonto-Liiton toiminnasta, luontoliittolaisista ihmisistä, ympäristönsuojelusta, luonnonharrastuksesta, ympäristökultttuurista, kulutus- ja globaalikysymyksistä, ympäristökasvatuksesta sekä näiden alojen kirjallisuudesta. Nuorten Luonto nostaa esille uusia aiheita sekä seuraa paikallista ja maailman liikehdintää.

Nuorten Luonto toteuttaa järjestön ympäristökasvatuksellista tehtävää tarjoamalla nuorille foorumin lehtityöhön ja ympäristöjournalismiin sekä tiedottamalla tärkeistä asioista jäsenistölle. Lehden tekoon osallistumisen kynnys pidetään matalana, ja tarvittaessa toimitus auttaa nuoria juttujen muokkaamisessa julkaisukuntoon.

Nuorten Luonto ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja perusnumero on nelivärinen ja 36-sivuinen. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Lehden ilmestymisaikataulu sopii yhteen Luonto-Liiton tärkeimpien tapahtumien, kuten Kevätseurannan, Älä osta mitään –päivän ja kesäleirien kanssa. Nuorten Luonto palvelee perustoiminnan tiedotusta myös kertomalla Luonto-Liiton tapahtumista, ihmisistä, piireistä ja toimintaryhmistä.

Kaikille 13-vuotiaille Siepon lukijoille lähetetään yksi Nuorten Luonnon numero näytteeksi ja muistutetaan mahdollisuudesta vaihtaa jäsenlehteä. Muut kuin Luonto-Liiton jäsenet voivat tilata Nuorten Luonnon erillistä maksua vastaan.

Nuorten Luonto osallistuu Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n kautta kulttuuri- ja mielipidelehtien aseman edistämiseen ja markkinointiin.

Uutta vuonna 2009:

•    Avustajien osallistumista lehden suunnitteluun lisätään ottamalla käyttöön verkkopohjainen suunnittelutyökalu
•    Nuorten Luonnon nettisivuille tuotetaan lisämateriaalia.

2.12 Koulukiertueet

Luonto-Liiton koulukiertueet tukevat koulujen ympäristökasvatustyötä, tarjoavat oppilaille uusia näkökulmia ja tekevät ympäristöasioita tutuksi. Kiertueilla tavoitteena on tiedon lisäksi antaa ideoita jokaisen mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristöasioihin.
Luonto-Liiton metsä- (3.1), peto- (3.2), Itämeri (3.3)- ja ilmastokiertueet (3.4) jatkuvat rahoituksen varmistuessa. Ilmastoteemainen Ilmari-kiertue toteutetaan yhteistyössä Maan ystävien, Nuorten Akatemian ja Dodon kanssa. Kiertueet on suunnattu pääosin yläkouluille ja lukioille, ja vierailut ovat kouluille maksuttomia. Koulut voivat myös käyttää koulukiertueiden materiaaleja ja ideoita toiminnassaan sekä ostaa lähettiläsvierailuja.
Resurssien salliessa Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestää keskustoimiston tuella pääkaupunkiseudulla alakouluille suunnatun Kevättuuli-kiertueen (4.2).

Uutta vuonna 2009:

•    Etsitään uusia yhteistyötahoja kouluvierailujen toteuttamiseen
•    Kokeillaan kiertueiden myymistä kouluille ja kunnille
•    Etsitään valtakunnallisia ja paikallisia sponsoreita koulukiertueisiin.

 

3. Ympäristöpoliittinen toiminta

Luonto-Liitto tekee ympäristöpoliittista vaikuttamistyötä keskustoimistolla, toimintaryhmissä ja piireissä. Luonto-Liitto korostaa ympäristöasioiden kuuluvan kaikille, ja kaikkien oikeutta ottaa kantaa ympäristökysymyksiin. Luonto-Liitto panostaa koko väestöön kohdistuvaan asennekasvatukseen ympäristöasioissa.

Nuorilla on Luonto-Liitossa mahdollisuus osallistua ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen, joka antaa valmiuksia muuhunkin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Luonto-Liitto toimii alueellisen demokratian ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.

Luonto-Liiton tavoitteena sekä ympäristöpoliittisessa että luonnonsuojelutoiminnassa on perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan lisäksi vahvistaa asiantuntemusta ja Luonto-Liiton asiantuntijaroolia yhteiskunnassa. Tähän pyritään vaikuttamalla päätöksentekoon jo alkuvaiheessa, antamalla lausuntoja, hakeutumalla ja osallistumalla erilaisiin toimikuntiin sekä järjestämällä koulutusta. Luonto-Liitto painottaa poliittisessa toiminnassaan uusien keskustelunavausten tekemistä sekä monipuolista toimintakeinojen käyttöä.

Luonto-Liiton ympäristöpoliittisen toiminnan taustatavoitteena on saada yhteiskunta tunnustamaan luonnon itseisarvo itsestään selväksi lähtökohdaksi luonnonsuojelutyössä ja kaikessa päätöksenteossa. Luonto-Liitto puolustaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä perusvapauksia ja niiden hyödyntämisen tärkeyttä demokratian toteutumisen kannalta.

Luonto-Liitto jakaa huomionosoituksia myönteisille ja kielteisille ympäristöteoille esimerkiksi jakamalla ”Siilin piikki” -palkintoja ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Ympäristöpoliittinen sihteeri sekä resurssien salliessa palkattavat muut poliittiset työntekijät mahdollistavat prosessien seuraamisen ja niihin reagoimisen sekä alueellisten ympäristöpoliitisten hankkeiden ja kampanjoiden tukemisen. Vuonna 2009 ympäristöpoliittinen sihteeri keskittyy Luonto-Liiton ympäristöpoliittisen ohjelman jalkauttamiseen sekä kulutuskriittiseen toimintaan.

3.1 Metsätoiminta

Luonto-Liiton metsätoimintaa järjestää metsäryhmä, jonka toimintaa ohjaa liittohallituksen nimittämä metsäjaosto. Lisäksi piireissä toimii paikallisia itsenäisiä metsäryhmiä. Metsäryhmä toimii kaikkien luonnontilaisten ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien ja soiden suojelemiseksi koko maassa, Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi sekä riittävän laajan ja metsäisiä luontotyyppejä hyvin edustavan suojelualueverkoston aikaansaamiseksi.

Luonto-Liiton metsäryhmän Suomen toiminnan yleiset tavoitteet ovat:

•    Suotuisa suojelun taso kaikille metsäisille luontotyypeille ja metsälajeille
•    Kaikkien jäljellä olevien luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten metsien ja soiden suojelu
•    Metsä- ja suoluonnon kannalta tuhoisien maankäyttöhankkeiden estäminen
•    Hakkuumäärien ja paperinkulutuksen vähentäminen
•    Puuttomien paperin raaka-aineiden esille nostaminen
•    Luontotietouden jakaminen ja ympäristökasvatuksellisen metsäopetuksen antaminen
•    Intensiivisen metsien – ja soiden käytön aiheuttamien monimuotoisuus- ja ilmastohaittojen esiin nostaminen
•    Kannustaminen monipuoliseen vaikuttamistyöhön metsien- ja muun luonnonsuojelun puolesta

Vakiintunutta toimintaa:

•    Metsien kartoitukset ja inventoinnit
•    Lajisto- ja metsäinventointikurssien järjestäminen
•    Valtion, metsäyhtiöiden ja yhteisöjen luonnonsuojeluvastuun esillä pitäminen
•    Suojelun edistäminen omistajakohtaisilla suojelualoitteilla
•    Kaavahankkeiden seuraaminen ja niihin vaikuttaminen
•    Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen 
•    Metsäretket toimittajien, kansanedustajien ja muiden sidosryhmien kanssa
•    Yksilön eri vaikutusmahdollisuuksista tiedottaminen metsien- ja soidensuojelussa
•    Sademetsäpuun kestämättömän käytön vastainen kampanjointi
•    Metsäsertifiointijärjestelmien seuranta ja toiminta Suomen FSC-yhdistyksessä
•    Metsälähettiläiden kouluttaminen ja lähettiläskiertue resurssien sallimissa rajoissa

Uutta toimintaa vuonna 2009:

•    Metsäaiheisen dokumenttielokuvan tuottaminen
•    Metsä- ja luonnonsuojeluaiheisten opinto- ja keskustelupiirien järjestäminen
•    Metsäaiheisen dokumenttielokuvakiertueen järjestäminen rahoituksen salliessa
•    Yhteistyön tiivistäminen liiton sisällä kulutus- ja luonnonsuojelutoimijoiden välillä
•    Pohjoismaisten luonnonsuojelujärjestöjen yhteisen metsäkokouksen järjestäminen alkuvuodesta yhteistyössä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa
•    Nuorten kansainvälisen metsäleirin järjestäminen Inarissa.

3.2 Suurpetotoiminta

Luonto-Liiton susiryhmä on suurpetojen, lähinnä suden, suojeluun keskittynyt toimintaryhmä, joka ottaa aktiivisesti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. Sen toimintaa ohjaa liittohallituksen nimittämä susijaosto. Toiminnan tavoitteena on vähentää suteen liittyviä ennakkoluuloja, edesauttaa ratkaisujen löytämistä ristiriitoihin sekä edistää suden elinvoimaisen kannan syntymistä. Susiryhmän toiminnan painopisteenä on maaliskuun loppuun saakka kampanjoida salametsästystä vastaan.

Vakiintunutta toimintaa:

•    Suurpetokeskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen
•    Lausuntojen antaminen valtionhallinnon suurpetopolitiikkaan
•    Vierailut leireillä, kerhoissa, opintopiireissä ja erilaisissa tapahtumissa kertomassa ja keskustelemassa susista ja muista suurpedoista sekä ohjaamassa susidraamaa
•    Jäsenlehden, Suden Ajan, julkaiseminen neljä kertaa vuodessa
•    Osallistuminen Vålådalenin susisymposiumiin maaliskuussa
•    Suden- ja eläinsuojelun tukikeikka pääsiäisenä Helsingissä yhdessä Animalian opiskelijaryhmän kanssa.
•    Koulukiertueen järjestäminen, rahoituksen toteutuessa
•    Susihiihtojen järjestäminen rahoituksen toteutuessa

Uutta vuonna 2009:

•    Salakaadot seis, salametsästyksen vastainen kampanja jatkuu 31.3. asti
•    Paikallisen sudensuojelutoiminnan tukeminen ja laajentaminen
•    Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen
•    Susien kaatolupakäytännön seuranta ja vuorovaikutuksen lisääminen siten, että luontojärjestöt osallistetaan lupaprosessiin.

3.3 Itämeri- ja vesistötoiminta

Luonto-Liitto ottaa kantaa Itämeren ja vesistöjen tilaan ja tilan parantamiseen vaikuttamalla sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon että kansalaisten toimintamahdollisuuksiin. Tavoitteena on sisä- ja rannikkovesien rehevöittävän hajakuormituksen vähentäminen, öljykuljetusten riskien vähentäminen sekä tulokaslajien haittojen ehkäisy.

Itämeri-toiminta keskittyy tiedotukseen, kannanottoihin, ympäristökasvatukseen ja koulutukseen. Suomenlahti-teemainen kansainvälinen Viro-Venäjä-Suomi -nuorisotoiminta jatkuu, ja tässä toiminnassa neljällä kielellä oleva Itämeri-lähettiläsmateriaali on keskeisessä osassa. Itämeri- ja vesistötoiminnassa tehdään yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön kanssa.

Vakiintunutta toimintaa:

•    Vaikutetaan vesilainsäädäntöön ja asetuksiin
•    Järjestetään retkiä ja koulutuksia
•    Otetaan aktiivisesti kantaa Itämeren suojelun puolesta
•    Suomenlahti-yhteistyö
•    Itämeri-aiheinen valokuvanäyttely kiertää eri näyttelytiloissa
•    Tiedotetaan aktiivisesti ajankohtaisista Itämeri-aiheista.

Uutta vuonna 2009:

•    Alakouluikäisille laadittua Itämeri-ympäristökasvatusmateriaalia voidaan käyttää Luonto-Liiton kerhoissa ja lastenleireillä
•    Laajennetaan Itämeri-lähettiläskiertuetta, jos rahoitus järjestyy
•    Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä Itämeren alueen eri ympäristöjärjestöjen kanssa
•    Itämeri-leiri venäläisten ja virolaisten järjestöjen kanssa järjestetään, jos yhteistyökumppanien rahoitus järjestyy.

3.4 Liikenne, energia- ja ilmastotoiminta

Liikenne

Luonto-Liitto toimii kevyen ja julkisen liikenteen edistämiseksi, yksityisautoilun vähentämiseksi ja turhien tiehankkeiden estämiseksi. Luonto-Liitto tukee julkisen liikenteen arvonlisäveron alentamista sekä tietullien ja ruuhkamaksujen käyttöönottoa ja on mukana kevyen liikenteen asiaa sekä joukkoliikenteen edunvalvontaa ajavassa järjestössä, Suomen Liikenneliitossa.

Luonto-Liitto edistää liikenteen hiukkaspäästöjen ja maantiepölyn vähentämistä luonnon- ja asuinalueilla sekä niin sanottua kaupunki ja kadut ihmisille -toimintaa. Luonto-Liitto vastustaa lentokerosiinin verottomuutta ja kehottaa työntekijöitään, jäseniään ja tukijoitaan välttämään lentomatkustamista sekä suosittelee lentäen matkustaville vapaaehtoisen lentomaksun suorittamista ilmastonsuojelutyöhön. 

Energia ja ilmasto

Luonto-Liitto kampanjoi energian säästämiseksi. Luonto-Liitto muistuttaa, ettei ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentaminen ole tehokas keino Suomen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi, ja että energia- ja ilmastokysymykset on otettava huomioon myös kaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Suomeen on laadittava sitova ilmastolaki, ja Luonto-Liitto osallistuu lakia ajavaan Polttava kysymys -kampanjaan.

Luonto-Liitto vaikuttaa siihen, että turvetuotanto Suomessa ajetaan hallitusti alas mahdollisimman pikaisella aikataululla.  Luonto-Liiton mukaan ilmastopolitiikan toimintakeinojen on oltava globaalin ekosysteemin kokonaisedun mukaisia. Ilmastopoliittisin perustein ei saa tuhota luonnon monimuotoisuutta.
 
Luonto-Liiton mukaan uraanikaivostoimintaa ei tule aloittaa Suomessa, ja kaivoslaissa on huomioitava ensisijaisesti ympäristö ja ihmiset.

Vakiintunutta toimintaa:

•    Ilmastolähettiläshanke yhdessä Nuorten Akatemian, Maan ystävien ja Dodon kanssa rahoituksen järjestyessä
•    Ydinvoiman vastaisen kansalaistoiminnan järjestäminen ja seuraaminen
•    Kansalaisjärjestöjen ilmastosivujen (ilmasto.org) hankeryhmään osallistuminen
•    Kansainvälisen ilmastosopimusprosessin seuraaminen
•    Uraanikaivoshankkeisiin vaikuttaminen

Uutta vuonna 2009:

•    Ydinvoiman vastaisen toiminnan aktivointi

3.5 Kehitysyhteistyö ja reilu kauppa

Luonto-Liitto pyrkii omassa toiminnassaan pienentämään kuilua ympäristö- ja kehitysmaaliikkeen välillä. Kehitysyhteistyöhankkeisiin haetaan ulkopuolista rahoitusta eri lähteistä, esimerkiksi ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestöyksiköstä.

Vakiintunutta toimintaa:

•    Luonto-Liitto on jäsenenä Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa, Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä ja kehitysmaiden ympäristörahasto Siemenpuu-säätiössä sekä omistajana A-Star Oy:ssa
•    Luonto-Liitto on mukana Finnwatchissa ja kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanjassa
•    Luonto-Liitto antaa asiantuntija-apua muiden järjestöjen hankkeissa

Uutta vuonna 2009:

•    Luonto-Liitto on yhteistyökumppanina Reilun kaupan puolesta ry:n globaalin kuluttajan ajokortti-hankkeessa rahoituksen järjestyessä.

3.6 Kulutuskriittinen toiminta

Tavoitteena on herättää yksityiset kansalaiset miettimään kuluttavan elämäntavan mielekkyyttä ja käynnistää julkista keskustelua aiheesta. Luonto-Liitto kyseenalaistaa kulutuksen kasvattamisen kansallisena tavoitteena. Luonto-Liitto korostaa toiminnassaan kulutuksen ja biodiversiteettikadon välistä yhteyttä. Kulutuksen vähentäminen on myös luonnonsuojelua.

Vakiintunutta toimintaa:

•    Luonto-Liitto koordinoi järjestöjen yhteistä valtakunnallista Älä osta mitään -toimintapäivää
•    Mainoskupla-vastamainoskilpailun järjestäminen
•    Osallistuminen Kierrätysliikkeen hallinnoimaan Nuukuusviikkoon huhtikuussa
•    Kaventajat -verkkosivuston ylläpito ja sisällön tuottaminen.

Uutta vuonna 2009:

•    Älä osta mitään -päivän järjestäminen biodiversiteettiteemalla
•    Kulutuskritiikin tiiviimpi integrointi osaksi Luonto-Liiton poliittista vaikuttamista
•    Tiivistetään yhteistyötä Luonto-Liiton sisällä kulutus- ja luonnonsuojelutoimijoiden välillä.

 

4. Luonnonharrastus

Luonto-Liiton luonnonharrastustoiminnan tavoitteena on edistää lajintuntemusta ja ekologian perusteiden ymmärrystä, ja sitä kautta lisätä ja ylläpitää halua luonnon suojelemiseen. Myös elämyksellisyyttä ja sitä kautta luontosuhteen kehittymistä korostetaan.

Luonto-Liiton eri toimintaryhmät, piirit ja aluejärjestöt järjestävät pääosan Luonto-Liiton luonnonharrastustoiminnasta esimerkiksi leireillä ja retkillä. Keskustoimisto auttaa piirejä ja toimintaryhmiä tuottamalla materiaaleja, kouluttamalla ohjaajia sekä tiedottamalla tapahtumista.

Valtakunnallisella tasolla luonnonharrastustoiminnasta huolehtii luonnonharrastusjaosto. Jaoston vastuulla on erityisesti Kevätseurannan ja nuorten luonnonharrastusmerkin kehittäminen. Luonnonharrastusjaoston jäsen edustaa Luonto-Liittoa kansalaisjärjestöjen ulkoilun edistämisen yhteistyöverkostossa, Ulkoilufoorumissa.

Uutta vuonna 2009:

•    Paikallista retkitoimintaa tuetaan laatimalla ohjeistus ja ideapankki luontoretkien järjestämiseen
•    Kehitetään luonnonharrastus- ja luonnonsuojelutoimijoiden välistä yhteistyötä Luonto-Liiton sisällä
•    Kannustetaan piirejä lisäämään aktiivista luonnonharrastustoimintaa alueellaan

4.1 Kevätseuranta

Kevätseuranta on perinteinen ja näkyvä osa Luonto-Liiton valtakunnallista luonnonharrastustoimintaa, ja se on jatkunut yhtäjaksoisena vuodesta 1961 lähtien. Kevätseurannassa tarkkaillaan kevään edistymistä noin 40 eläin- ja kasvilajin avulla, joiden ilmestymistä ja runsastumista seurataan ensihavaintoina sekä seitsemänä kevätseurantaviikonloppuna. Luonto-Liiton keskustoimisto tarjoaa Kevätseuranta-aiheisia tiedotteita ja artikkeleita lehdille julkaistavaksi sekä auttaa piirejä ja aluejärjestöjä Kevätseuranta-retkien ja -iltojen järjestämisessä. Kevätseurantaa koordinoimaan etsitään työharjoittelija.

Paperinen Kevätseuranta-lomake jaetaan jäsenille Nuorten Luonto -lehden välissä. Lomakkeen voi myös tulostaa Kevätseurannan verkkosivuilta tai tilata Luonto-Liiton keskustoimistolta. Lisäksi havaintoja voi palauttaa suositulla nettilomakkeella sekä tekstiviesteillä. Kevätseurantaa tarjotaan myös koulujen opetusmateriaaliksi esimerkiksi Educa-messujen kautta.

Kevätseurannassa jatketaan yhteistyötä Natur och Miljön (NoM), Luonnontieteellisen keskusmuseon (LTKM), Yleisradion (YLE) Aamu-tv:n  ja Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Ikkuna Suomen Luontoon –sivuston (ISL) kanssa. NoM julkaisee Kevätseuranta-lomakkeen ruotsinkielisenä jäsenlehdessään. Luonnontieteellinen keskusmuseo ylläpitää Kevätseurannan nettilomaketta Hatikka-järjestelmässään ja saa myös muuta kautta tulleet havainnot käyttöönsä. YLE:n Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan kevätseurantaviikonloppujen jälkeisillä viikoilla kevään etenemisestä havaintojen perusteella. YLE palkkaa tätä varten Kevätseuranta-toimittajan ja ylläpitää tekstiviestipalvelua havaintoja varten. ISL ylläpitää galleriaa Kevätseuranta-aiheisia valokuvia varten.

Uutta vuonna 2009:

•    Teemana ovat perinnemaisemat. Yhteistyötä tehdään SLL:n ja mahdollisesti myös SLL:n ja VR:n yhteisen Matkalla maisemaan – luonnollisesti -hankkeen kanssa.
•    Vähennetään paperinkulutusta kehittämällä nettilomaketta edelleen käyttäjäystävällisemmäksi
•    ISL-sivustolle lähetettyjä kuvia hyödynnetään enemmän Kevätseurannan viestinnässä
•    Resurssien salliessa käännetään nettilomake ruotsiksi.

4.2 Kevättuuli

Kevättuuli on lapsille tarkoitettu kevätseuranta. Kevättuulessa tarkkaillaan kevään etenemistä 12 helpon lajin avulla, ja se soveltuu perheiden lisäksi hyvin luontokerhojen sekä koululuokkien ohjelmaan. Luonto-Liitto julkaisee Kevättuuli-lomakkeen, joka postitetaan Siepon välissä. Lisäksi lomakkeen voi tulostaa verkkosivuilta tai tilata Luonto-Liiton keskustoimistolta. Opettajille Kevättuulta esitellään erityisesti Educa-messuilla. Luonto-Liitto tukee piirejä ja aluejärjestöjä lapsille suunnattujen Kevättuuli-retkien järjestämisessä.

Luonto-Liitto jatkaa mahdollisuuksien mukaan Kevättuulen koulukiertue-projektia yhdessä Luonto-Liiton Uudenmaan piirin (LUP) kanssa. Kevättuuli-tunnilla lapset tutustuvat Kevättuulen lajeihin ja tekevät havaintoja luontoretkellä.

Uutta vuonna 2009:

•    Julkaistaan Kevättuulen nettilomake rahoituksen salliessa

4.3 Harrastusmerkit

Luonto-Liiton luonnonharrastusmerkkien tarkoituksena on innostaa ja tukea lasten ja nuorten luonnonharrastusta. Harrastusmerkkien toimintavinkit tutustuttavat monipuolisesti luontoon ja siellä liikkumiseen sekä antavat tavoitteita harrastukselle.

Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalo

Karpalo-merkki on suunnattu pääasiassa 6–10-vuotiaiden lasten ohjatuille ryhmille ja sopii suoritettavaksi esimerkiksi luontokerhossa. Karpalo sisältää ohjaajan oppaan, luontopolun, Karpalo-kangasmerkin ja kunniakirjan. Oppaan avulla merkin suorittajat saavat perustiedot ja -taidot luonnon havainnoinnista, luonnossa liikkumisesta ja eri lajiryhmien ominaisuuksista. Karpalo-materiaaleja käytetään myös lastentapahtumissa sekä yleisenä oppaana lasten luonnonharrastukseen.

Nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka

Uusi nuorten luonnonharrastusmerkki Pihka julkaistaan tammikuussa 2009. Merkkisuorituksen muodostavat tehtävät on mahdollista tehdä itsenäisesti tai pienessä ryhmässä, ja tehtävien tavoitteena on kannustaa yli 13-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia pitkäjänteiseen luonnonharrastukseen. Tehtävät opettavat perustiedot Suomen eliöistä, elinympäristöistä, luonnonilmiöistä ja luontoystävällisestä retkeilystä. Merkin suorittamista tukee verkkosivusto, jonka avulla materiaalit ja ohjeet ovat mahdollisimman monen saavutettavissa. Luonto-Liitto sekä sen piirit, aluejärjestöt ja toimintaryhmät tarjoavat apua tehtävien suorittamiseen esimerkiksi järjestämällä retkiä ja koulutusta rahoituksen salliessa sekä lainaamalla harrastusvälineitä.

Uutta vuonna 2009:

•    Nuorten luonnonharrastusmerkki ja sen verkkosivusto julkaistaan ja merkki liitetään osaksi Luonto-Liiton muuta toimintaa
•    Nuorten luonnonharrastusmerkin jatkohanke toteutetaan rahoituksen salliessa.

4.4 Koulutus

Luonto-Liiton piirit, aluejärjestöt ja toimintaryhmät järjestävät paljon luonnonharrastusta tukevaa koulutusta: kursseja, teemailtoja ja retkiä (ks. 2.4, 3.1, 3.2, 3.3, 4). Nuorille tarjotaan esimerkiksi retkeilykursseja, jotka antavat perustiedot ja -taidot vastuulliseen luonnossa liikkumiseen.

Lasten luonnonharrastusmerkki Karpalon sisällöstä ja sen käytöstä järjestetään vuoden aikana ainakin kaksi koulutuksta eri puolilla maata. Koulutukset on suunnattu erityisesti luontokerhojen ja muiden lapsiryhmien ohjaajille sekä muille ympäristökasvatuksesta kiinnostuneille.

Uutta vuonna 2009:

•    Kehitetään ammattikasvattajille suunnattuja Karpalo-ohjaajakursseja ja niiden hinta-laatusuhdetta
•    Kehitetään koulutustoimintaa myös nuorten luonnonharrastusmerkkiä tukemaan