Koivunlehti 1 cm ja 2 cm
Kuva: Mikko Heikkinen/biomi.org
Kuva: Luonto-Liitto
Koivuja tavataan kaikkialla maassamme, hyvin erityyppisissä elinympäristöissä. Ne ovat yleisimpiä lehtipuitamme. Koivujen runkoa ja oksia verhoaa hilseilevä, valkoinen ja mustaviiruinen kuori. Yleisimpiä suomalaisia koivulajeja ovat hieskoivu ja rauduskoivu. Lisäksi tunturiseuduilla esiintyy yleisesti tunturikoivua, joka on hieskoivun alalaji. Rauduskoivulla oksat usein riippuvat ja lehdet ovat sahalaitaisemmat kuin hieskoivulla.
Koivunlehti puhkeaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa Etelä-Suomessa. Pohjoisessa hiirenkorvat ilmestyvät joskus kylminä vuosina vasta kesäkuun loppupuolella. Valmius kasvuun on olemassa jo aikaisemminkin, minkä huomaa, kun ottaa koivunoksia sisälle maljakkoon. Ne alkavat pian lämpimässä tehdä lehteä.
Pieninä koivunlehdet ovat erittäin C-vitamiinipitoisia (425 mg/100 g) ja niitä voi käyttää tällöin teehen, salaattiin tai napostella sellaisinaan. Koivunmahla virkistää ja edistää munuaisten toimintaa.