Eduskunta äänestää tämänhetkisen tiedon mukaan ydinvoiman lisärakentamisesta torstaina 1.7.2010. Kyse on nykyisen hallituksen ehkä tärkeimmästä lapsiin ja nuoriin vaikuttavasta poliittisesta päätöksestä.

Nyt tehtävä päätös vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia päätöksiä nykyiset ja tulevat lapset voivat Suomessa tehdä. Ydinvoiman lisärakentaminen sitoisi tulevien päättäjien energiapolitiikan valinnanmahdollisuuksia ratkaisevasti.

Nyt ehdotetut ydinvoimalat alkaisivat tuottaa sähköä aikaisintaan vuonna 2020 ja olisivat käytössä seuraavat 60–80 vuotta. Ydinjätehaudan sulkeminen ja radioaktiivisten voimalaitosten purkaminen jäisi yli sadan vuoden kuluttua elävien sukupolvien harteille. Ydinjäteongelma ulottuu vieläkin pidemmälle, ainakin 100 000 vuoden päähän.

Jos Suomeen rakennetaan Olkiluodon kolmannen reaktorin jälkeen yksikin uusi ydinvoimala, tuottaa Suomi asukasta kohden eniten ydinjätettä maailmassa. Missään maailmassa ei ole käytössä turvallista menetelmää ydinjätteen loppusijoittamiseen.

Uraanikaivosten ympäristössä on kaikkialla maailmassa havaittu syöpien, synnynnäisten epämuodostumien ja muiden terveysongelmien lisääntyneen hälyttävästi. Läntisessä Euroopassa ei ole yhtään käytössä olevaa uraanikaivosta.

Ilmastonmuutos ja päästötavoitteiden saavuttaminen on ollut yksi tärkeimmistä ydinvoimaa puoltavista argumenteista. Sitä käytettiin myös tällä hetkellä vuosia myöhässä olevan Olkiluoto 3 -reaktorin rakentamisen perusteluissa.

Ministeri Pekkarinen on väittänyt, että lisäydinvoimalla voidaan saavuttaa Suomessa 10 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset. Työ- ja elinkeinomisteriön itse tilaama VTT:n raportti kertoo kuitenkin, että ydinvoimalla saavutetaan päästövähennyksiä vain miljoona tonnia reaktoria kohti. Tämä tarkoittaa, että lisäydinvoimalla voidaan saavuttaa Suomessa vain 2–3 prosentin päästövähennykset.

Lisäksi ydinvoimalla saavutettavat mahdolliset päästövähennykset voivat toteutua aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella. Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää päästöjen nopeaa vähentämistä. Ydinvoima ei siis ole vastaus päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuustoimiin ja uusiutuviin energialähteisiin panostamalla päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi heti.

Ydinvoima on esimerkki siitä, kuinka tärkeää olisi, että nuoret voisivat olla mukana päättämässä asioista, joiden kanssa he joutuvat kuitenkin viime kädessä tulevaisuudessa elämään. Esimerkiksi Mika Mannermaa on esittänyt tuleville sukupolville virallista ääntä päätöksenteossa ja tulevien sukupolvien oikeuksien kirjaamista perustuslakiin.

Äänestä ydinvoima historiaan: www.ydinvoima.fi

Leo Stranius