Sijainti: Pääsivu / Itämeri

Itämeri

Luonto-Liiton Itämeriryhmä toimii puhtaan ja monimuotoisen itämeren puolesta.

Tavoitteena terve Itämeri

 

Luonto-Liiton Itämeriryhmä toimii puhtaan ja monimuotoisen Itämeren puolesta. Ainutlaatuisen Itämeren suojelu on sen valuma-alueen kaikkien asukkaiden yhteinen etu ja vastuu. Yhdessä voimme tehdä Itämerestä ympäristönsuojelun seuraavan menestystarinan!

Itämeriryhmässä edistämme Itämeren suojelua:

  • järjestämällä koulutuksia ja työpajoja
  • tuottamalla ympäristökasvatusmateriaaleja
  • osallistumalla Itämerta käsittelevään julkiseen ja ympäristöpoliittiseen keskusteluun ja työryhmiin.

    Toimintaa Itämeren pelastamiseksi

    Teemme yhteistyötä Suomessa muiden kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa etenkin ympäristökasvatusmateriaalin kehittämiseksi.

    Kansainvälisen toiminnan kulmakiviä ovat Itämeri-aktiivien leirit, kesäkurssit ja suunnittelupäivät, joita on järjestetty Suomen lisäksi Virossa ja Venäjällä.

    Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertue on saavuttanut jo 20 000 oppilasta. Itämeri-lähettiläät kertovat oppilaitoksissa Itämerestä, sen suojelusta ja etenkin omien valintojen merkityksestä Itämeren tilaan.

    Itämeriryhmä on Itämeren oppimispolku -verkoston jäsen.

    Itämeritoimijoita

    Sinä voit vaikuttaa

    Itämeriryhmän toiminta on rentoa ja helposti lähestyttävää sekä täynnä mahdollisuuksia. Tule mukaan toimimaan puhtaan Itämeren puolesta!

    Liity sinua kiinnostavaan työryhmään tai kouluttaudu Itämeri-lähettilääksi

    Tykkää Itämeriryhmästä ja seuraa toimintaamme
    Facebookissa: facebook.com/itameriryhma
    Twitterissä: twitter.com/LL_Itameriryhma

    Haluatko tilata Itämerilähettilään kouluun? Lisätietoja lähettilästoiminnasta löydät täältä: luontoliitto.fi/kouluille/kouluvierailut

    Muuta kysyttävää Itämeritoiminnasta? Ota yhteyttä ja kysy lisää Itämeritoiminnastamme itamerijaosto[at]luontoliitto.fi

    Sivun kuvat: Ekaterina Laukkonen

    Itämeriryhmä

    Itämeri-etusivu

    Linkin osoite on: /itameri

    Itämeri

    Kaikki Itämeren valuma-alueella asuvat vaikuttavat valinnoillaan Itämeren tilaan.
    Itämeri
    Full-size image: 124 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri simpukankuoressa

    Itämeri on ainutlaatuinen monessa suhteessa: se on mereksi hyvin matala ja nuori. Murtovesi eli pieni suolapitoisuus on yksi meremme erityisimmistä piirteistä. Itämeren valuma-alue (kuva 1) on neljä kertaa laajempi kuin meri itse. Lukuisat joet kuljettavat Itämereen makeaa vettä mutta myös haitallisia aineita.

    Itämeri on tärkeä niin rannikon asukkaille kuin kauempana asuvillekin. Hyödynnämme kaikki Itämerta omalla tavallamme: matkustamiseen laivalla, uimiseen, retkeilyyn tai kalastukseen. Sinäkin olet varmaan joskus syönyt Itämeren kalaa! Itämeri on myös koti monille erityisille eläimille ja kasveille. Terve meri onkin kaikkien yhteinen etu.

    Kaikki Itämeren valuma-alueella asuvat vaikuttavat valinnoillaan Itämeren tilaan.

    Kuva 1: Kaikki Itämeren valuma-alueella asuvat vaikuttavat valinnoillaan Itämeren tilaan.


    Itämeren herkät asukit

    Katja Laukkonen

    Itämeressä elää varsin vähän lajeja matalan suolapitoisuuden vuoksi. Usein lajit ovat sopeutuneet joko suolaiseen tai makeaan veteen, joten vain harva pystyy lisääntymään Itämeren murtovedessä. Myös kylmä talvi ja meren jäätyminen vaativat kasveilta, leviltä ja kaloilta selviytymiskykyä. Itämeri on muotoutunut vasta viimeisen jääkauden jälkeen, joten siihen ei ole ehtinyt kehittyä sen olosuhteisiin täysin sopeutunutta lajistoa. Yksi merkittävimmistä uhkista Itämeren luonnolle ovat muilta meriltä peräisin olevat vieraslajit, jotka syrjäyttävät Itämeren omaa lajistoa.  Koska Itämerellä lajeja on vähän, ne ovat erityisen herkkiä ympäristöongelmille ja -muutoksille.

    Itämeren lajit kertovat meren tilasta. Esimerkiksi laajat rakkoleväkasvustot (kuva) viittaavat siihen, että meri voi hyvin: rakkolevä tarvitsee kirkasta vettä kasvaakseen. Myös monet kalalajit, kuten lohikalat vaativat puhtaan elinympäristön. Joskus jopa myrkyllinen sinilevä taas viestii meren heikosta kunnosta, sillä se menestyy elinympäristöissä, joista monet muut lajit katoavat

    Kuva: Elisa Vainio

    Liikaa ravinteita meressä!

    Ihmisen toiminta on heikentänyt herkän Itämeren tilaa. Koska Itämeren vesi vaihtuu hitaasti kapeiden Tanskan salmien kautta, mereen päätyneet haitalliset aineet säilyvät pitkään. Erityisesti Itämerta uhkaa rehevöityminen, joka johtuu maatalouden ja asutuksen ravinnepäästöistä. Suuri ravinnekuorma aiheuttaa happikatoja ja kuolleita merenpohjia sekä tärkeiden lajien harvinaistumista. Samea vesi ja runsastunut sinilevä ovat rehevöitymisen silminnähtäviä merkkejä.

    Itämerta uhkaavat myös vaaralliset kemikaalit, jotka kertyvät kaloihin ja lopulta ihmisiin. Öljyliikenteen kasvu taas lisää ympäristöonnettomuuksien riskiä. Ilmastonmuutos saattaa muuttaa Itämerellä elinympäristöjä niin paljon, että herkät lajit eivät sopeudu.

    Kuva: Elisa Vainio


    Itämeritoimijoita

    Itämeritoimijoita
    Full-size image: 166 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri kirkas

    Katja Laukkonen
    Itämeri kirkas
    Full-size image: 74 KB | View image Näytä Download image Lataa


    Full-size image: 69 KB | View image Näytä Download image Lataa


    Full-size image: 95 KB | View image Näytä Download image Lataa


    Full-size image: 86 KB | View image Näytä Download image Lataa


    Full-size image: 78 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri Kierrätä

    Itämeri Kierrätä
    Full-size image: 50 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri Pesuaine

    Itämeri Pesuaine
    Full-size image: 49 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri Lautanen

    Itämeri Lautanen
    Full-size image: 96 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Itämeri Liiku

    Itämeri Liiku
    Full-size image: 86 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Valitse ympäristöystävällinen pesuaine

    Miksi?

    Pyykin ja astioiden pesemiseen kuluu runsaasti pesuaineita. Puhdistusaineet eivät kuulu luontoon, ja niiden aiheuttamat haitat voidaan välttää.

    Kaupungeissa jätevedet johdetaan puhdistamoille, jotka poistavat suurimman osan puhdistusaineiden ravinteista ja kemikaaleista. Puhdistamoiden teho kuitenkin riippuu niille tulevasta kuormasta, jota voi pienentää käyttämällä ympäristöystävällisiä pesuaineita. Kesämökeillä jätevedet johdetaan usein suoraan luontoon, jolloin on hyvin tärkeää käyttää luonnonmukaisia pesuaineita. Näin vältytään myös oman pihan tai rannan rehevöitymiseltä.

    Ympäristöystävälliset pesuaineet ovat yleensä myös ihmisystävällisiä. Allergiat ja ihohaitat vähenevät ja ympäristö kiittää. Ympäristöystävällisen pesuaineen tunnistat esimerkiksi Joutsenmerkistä (lisää eri ympäristömerkeistä voit lukea esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta).

    Lajittele jätteet

    Miksi?

    Kaatopaikoilta valuu sateiden mukana haitallisia aineita lähiluontoon ja lopulta Itämereen. Lajittelemalla vähennät kaatopaikalle päätyvien jätteiden määrää. Biojätteet sisältävät fosforia ja typpeä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Lajitellut biojätteet mädätetään tai kompostoidaan, jolloin ravinteet saadaan hyötykäyttöön. Erityisen tärkeää on lajitella ongelmajätteet, kuten vanhat lääkkeet ja paristot. Meressä lääkejäämät voivat aiheuttaa suuria muutoksia, kuten kalojen sukupuolen vaihtumista.

    Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin, ja paristoille on keräyspisteitä lähikaupoissa. Kerrostalojen pihoilla onroska-astiat sekajätteelle, biojätteelle ja paperille. Hyvin varustetusta kierrätyspisteestä löytyy sijoituspaikka myös kartongille, lasille, metallille ja energiajakeelle. Kierrätyspisteitä löytyy myös kauppojen yhteydestä. Kierrätyksen voi hoitaa kätevästi kauppareissun yhteydessä.

    Liiku kävellen, pyörällä ja julkisilla liikennevälineillä

    Miksi?

    Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä uhkista Itämeren luonnolle. Liikenne tuottaa 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmaston lämmetessä jääpeitteen laajuus kutistuu, mikä aiheuttaa ongelmia jäästä riippuvaisille eläimille, kuten norpalle.

    Leutojen talvien aikana jokien kuljettamat ravinnekuormat kasvavat ja rehevöityminen voimistuu. Runsastuneet jokivirtaamat laimentavat meriveden suolapitoisuutta, mikä estää veden sekoittumista ja pahentaa merenpohjan hapettomuutta. Liikenteen päästöt rehevöittävät Itämerta myös suoraan, koska levät voivat hyödyntää typpipäästöjä suoraan ilmasta. Lisäksi autojen renkaista ja asvaltista irtoaa valtavat määrät mikromuovia.

    Itämeren herkkä murtovesilajisto on koetuksella veden lämmetessä ja suolaisuuden aletessa. Monet tärkeät lajit voivat hävitä ja vieraslajit yleistyä.

    Ilmastonmuutos saattaa myös lisätä Itämeren meriliikennettä haittaavia myrskyjä ja rannikon asutusta uhkaavia tulvia. Hapekasta, suolapitoista Pohjanmeren vettä kuljettavien suolapulssien esiintyminen saattaa harvinaistua entisestään.

    Pyöräilemällä, kävelemällä ja suosimalla julkisia liikennevälineitä pienennät omia kasvihuonekaasupäästöjäsi. Torjumalla ilmastonmuutosta edistät Itämeren suojelua.

    Säästä energiaa ja lämmitä kotisi uusiutuvalla energialla

    Miksi?

    Säästämällä energiaa ja suosimalla uusiutuvaa energiaa olet mukana suojelemassa Itämerta ilmastonmuutoksen moninaisilta haittavaikutuksilta. Lämmitys ja sähkönkulutus ovat suurimpia hilidioksidipäästöjen aiheuttajia Suomen kylmässä ilmastossa. Suosimalla uusiutuvia energianlähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa, annat panoksesi myös Itämeren suojeluun.

    Tee vanhasta uutta, korjaa ja tuunaa

    Miksi?

    Aina ei tarvitse ostaa uutta, vaan käytetystä tavarasta voi luoda uutta pienellä vaivalla. Käytetty tavara voidaan uudistaa ja se voi saada uuden käyttötarkoituksen. Vanhojen tavaroiden kunnostamisessa ja uuden luomisessa vain oma luovuus on rajana.

    Vanhan tavaran uudistaminen ja korjaaminen ovat parempia vaihtoehtoja ympäristön kannalta, kuin uuden ostaminen kaupasta. Kuluttaminen vähenee ja luonnonvaroja säästyy.

    Vanhan tavaran kunnostamisessa ei tarvitse olla ammattilainen. Vanha tuoli saadaan näyttämään uudelta pienellä hiomisella ja maalaamisella. Tukea kunnostusprojekteihin saa muun muassa kirjastojen käsityö- ja tuunauskirjoista, työväen- ja kansalaisopistojen kursseilta sekä nettifoorumeilta.

    Suosi kasvisruokaa

    Miksi?

    Maatalous on Suomessa merkittävin Itämereen päätyvän typpi- ja fosforikuormituksen lähde. Pelloilta huuhtoutuu ravinteita jokiin, järviin ja lopulta Itämereen. Kun kasveja kasvatetaan eläinten rehuksi, tarvitaan enemmän peltoja, lannoitteita, torjunta-aineita ja energiaa, kuin jos kasvit kasvatetaan suoraan ihmisten syötäväksi. Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan kymmenisen kiloa kasvirehua!

    Hyviä proteiinipitoisia kasvisruoka-aineksia ovat soijatuotteet, pavut, pähkinät ja siemenet.

    Suosi luomua

    Miksi?

    Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita, vaan lannoitus perustuu viljelykiertoon ja eloperäisten lannoitteiden, kuten lannan, käyttöön. Viljelykierrossa pellolla kasvatetaan vuorovuosin palkokasveja, jotka sitovat ravinteita ilmasta maaperään. Vesiä rehevöittävää lannoitusta ei tällöin tarvita yhtä paljon kuin tavanomaisessa maanviljelyssä. Lannoitteena käytetään myös lantaa. Tehomaataloudessa eläin- ja kasvitilat sijaitsevat usein kaukana toisistaan, jolloin kaikkea eläintiloilla syntyvää lantaa voida hyödyntää, ja kasvinviljelytiloilla joudutaan käyttämään kemiallisia lannoitteita.

    Luomupellolla kasvit käyttävät tehokkaammin ravinteet hyväksi, jolloin niitä huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Luomuruoan tuotannossa ei myöskään käytetä keinotekoisia torjunta-aineita, joiden tuotanto kuluttaa energiaa ja kuormittaa vesistöjä.

    Syö kestävästi kalastettua luonnonkalaa

    Miksi?

    Itämeri on herkästi haavoittuva ekosysteemi, jossa kaikki osat vaikuttavat muiden osien säilymiseen ja hyvinvointiin.

    Liikakalastus on yleismaailmallinen ongelma ja koskettaa vahvasti myös Itämerta. Kalastus on vuosien myötä tehostunut uusien pyyntimenetelmien myötä, ja kalasaaliiden koko sen seurauksena kasvanut. Tämän vuoksi kalakannat pienenevät ja monien kalalajien säilyminen vaarantuu. Liikakalastus ajaa useita kalalajeja uhanalaisiksi ja muuttaa samalla koko ekosysteemin rakennetta.

    Kestävä kalastus on avainasia, johon pyritään säätelemällä kalastuskiintiötä ja kalastuksen ajankohtaa, rajoittamalla kalastusta tietyillä alueilla ja rauhoittamalla vaarantuneita lajeja.

    Valitsemalla lautasellemme kestävästi kalastettua luonnonkalaa voimme osaltamme vaikuttaa kalakantojen säilymiseen. Kokeile vaikkapa särkeä!

    Tutustu myös kalatuotteille myönnettyihin sertifikaatteihin ja kiinnitä niihin huomiota ostaessasi kalaa. Suosi MSC-merkittyjä tuotteita sekä luomukalaa.

    Heitä roskat roskikseen

    Miksi?

    Itämeren roskaantumista on tutkittu vähän, mutta sen arvioidaan olevan merkittävä ongelma meren ekosysteemin kannalta. Maailman muilla merialueilla roskaantuminen on havaittu jo suureksi ongelmaksi.

    HELCOM:n vuonna 2007 toteuttama tutkimuksen pohjalta arvioitiin, että 15 % Itämeren roskista ajautuu rannikoille, ja 70 % vajoaa merenpohjalle. Eniten Itämeren roskaantumista aiheuttaa matkailu ja rannikon virkistyskäyttö. Avomerellä roskaantumista lisää laivaliikenne.

    Suurin osa Itämerellä havaitusta roskasta on muovijätettä. Muovi hajoaa hitaasti, mutta pilkkoutuu ajan myötä yhä pienemmäksi silpuksi, minkä vuoksi se päätyy ravinnon mukana erityisesti ruokansa vedestä suodattavien eliöiden ruuansulatukseen ja rikastuu näin ravintoketjussa.

    Pienen muovijätteen lisäksi suuremmatkin roskat aiheuttavat ongelmia. Linnun jalkaan kiinnittynyt muoviroska vaikeuttaa sen eloa ja meressä ajelehtivat haamuverkot ovat vakava ongelma Itämeren norpalle. Tupakantumpit sisältävät monia eliöille haitallisia kemikaaleja ja lasinsirut vahingoittavat rannoilla kulkevia nisäkkäitä ja lintuja.

    Roskat aiheuttavat ongelmia myös kalastajille niiden tarttuessa verkkoihin ja vahingoittaessa kalasaalista.

    Mitä sinä voit tehdä roskaantumisen estämiseksi? Kulkiessasi Itämerellä ja sen rannoilla, vie mukanasi se, minkä olet tuonut. Näin estämme omalta osaltamme Itämeren roskaantumista.

    Anna eläimille pesimärauha

    Miksi?

    Pesimärauhalla tarkoitetaan aikaa, joka käsittää lintujen yleisen lisääntymis- ja pesintäajan huhtikuusta heinäkuuhun. Pesimäaikaan kaikki linnut Suomessa ovat rauhoitettuja. Lintujen pesimärauhalla halutaan turvata lintujen mahdollisuus lisääntymiseen. Tällöin häiriötä lintujen lisääntymispaikoilla tulee välttää mahdollisuuksien mukaan. Pesien ja munien siirtäminen ja hävittäminen sekä pesivien lintujen ja niiden poikasten häiritseminen on kielletty.

    Käymälä- ja puutarhajätteet on hyvä kompostoida mahdollisimman kaukana rannasta

    Käymälä- ja puutarhajätteiden sisältämät ravinteet lisäävät osaltaan vesistöjen rehevöitymistä. Nämä jätteet voivat aiheuttaa muutoksia kompostoimisalueen luonnossa, mutta vaikutus voidaan jäättää mahdollisimman paikalliseksi.

    Vesi on tehokas kuljettaja, ja se vie mukanaan myös ravinteita kompostista. Vesistöön joutuessaan ravinteet leviävät laajalle ja aiheuttavat rehevöitymistä. Kun jätteet kompostoidaan mahdollisimman kaukana vesistöstä, niiden vaikutus jää maalle. Ravinteikasta kompostimultaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvimaalla.

    Kompostointia kannattaa välttää myös ojien tai purojen lähettyvillä, sillä ravinteet kulkeutuvat niitä pitkin suurempiin vesistöihin.

    Pyydystä vain täysimittaista kalaa

    Miksi?

    Kalastusasetuksessa on säädetty pyydystettäville kaloille lajikohtaiset alamitat. Alamitta tarkoittaa kalojen alinta sallittua pyyntimittaa. Määriteltyä alamittaa pienemmät kalat tulisi vapauttaa vesistöön välittömästi. Alamitat voivat vaihdella alueittain.

    Säädetyistä alamitoista hyötyvät kalakannat ja kalastajat, sillä on tuottoisampaa laskea nuoret kalat kasvamaan ja lisääntymään kuin pyydystää niitä liian varhaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan, että meressä elää myös lisääntymisikäisiä yksilöitä.

     

    Purjehdus, soutu ja melonta ovat ympäristöystävällisiä vesillä liikkumisen muotoja

    Purjeella, soutaen ja meloen liikkuessa hyödynnetään tuulta tai käsivoimia. Moottori taas tarvitsee muun energianlähteen, yleensä polttoainetta, josta aiheutuu päästöjä luontoon. Moottoriveneiden aiheuttamat aallot vaikuttavat matalilla alueilla veden pohjan ja rantavyöhykkeen eliöstöön. Lisäksi moottoriveneilystä aiheutuu melua, joka voi haitata ihmisiä ja muuta luontoa.

     Aina ei ole kannattavaa tai edes turvallista liikkua ilman moottoria. Etenkin huviveneilyssä tulisi kuitenkin suosia ympäristöystävällisiä tapoja ja pyrkiä välttämään moottorin käyttöä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi saat hyötyliikuntaa ja voit nauttia rauhallisesta etenemisestä hyvässä säässä.

    Tyhjennä veneiden käymälävedet aina venesatamien keräystankkeihin

    Vesistömme eivät kestä nykyistä ravinnekuormitusta, josta myös WC-jätteet aiheuttavat suuren osan.

    Maalla syntyvät jätevedet johdetaan useimmiten jätevedenpuhdistamoille, jotka poistavat suurimman osan ravinteista. On yhtä lailla tärkeää, ettei veneissä syntyvää käymälävettä lasketa suoraan vesistöön. Laki velvoittaa, ettei käymäläjätevettä saa päästää sisävesiin tai aluevesille.

    Veneissä voi käyttää septitankkia, jonka pääsee tyhjentämään useimmissa isoissa venessatamissa. Vaihtoehtoisesti kemiallinen tai kuivakäymälä sopivat varsinkin silloin, kun septityhjennystä ei  ole saatavilla. Huolehdithan myös, ettei aluksen pilssivesiä, eli aluksen pohjalla olevaa mahdollisesti öljypitoista vettä, päästetä käsittelemättömänä vesistöihin.

     

    Kerro toiveesi ympäristöystävällisestä toiminnasta

    Ota selvää, miten laivayhtiöiden jätevedet käsitellään. Jos tietoa ei löydy, kysy yhtiöltä suoraan. Ympäristökysymysten painoarvo kasvaa kuluttajien valinnoissa, ja osoittamalla kiinnostuksesi kannustat laivayhtiöitä ympäristöystävälliseen toimintaan. Itämerta voi suojella paitsi arjen valinnoissa, myös olemalla aktiivinen Itämerta koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.  

    Anna eläimille pesimärauha

    Pesimärauhalla tarkoitetaan aikaa, joka käsittää lintujen yleisen lisääntymis- ja pesintäajan huhtikuusta heinäkuuhun. Pesimäaikaan kaikki linnut Suomessa ovat rauhoitettuja. Lintujen pesimärauhalla halutaan turvata lintujen mahdollisuus lisääntymiseen. Tällöin häiriötä lintujen lisääntymispaikoilla tulee välttää mahdollisuuksien mukaan. Pesien ja munien siirtäminen ja hävittäminen sekä pesivien lintujen ja niiden poikasten häiritseminen on kielletty.

    Liiku veneellä hiljaa matalilla alueilla kuten luonnonsatamissa, vältä turhaa moottorin käyttöä ja melua

    Luonnonsatamat ovat rauhallisia ympäristöjä, joissa kasvillisuus ja eläinlajisto ovat luonnontilaisempia kuin muissa satamissa. Veneellä, moottorikäyttöisellä tai soutuveneellä, tulisi liikkua hiljaa ja varovasti. Veneen moottori sekoittaa helposti pohjaa aiheuttaen häiriöitä kasvi- ja eläinlajistolle.

    Huomioithan luonnonsuojelualueiden säännöt ja maihinnousukiellot

    Luonnonsuojelualueen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, valtion muut luonnonsuojelualueet ja yksityisille maille perustetut suojelualueet. Suurin osa luonnonsuojelualueista on perustettu valtion maille.

    Näistä kansallispuistot ovat usein suuria ja monipuolisia luonnonsuojelualueita. Kansallispuistossa saa retkeillä ja merkityillä alueille voi leiriytyä. Liikkuminen joillain suojelualueilla, kuten luonnonpuistoissa, saattaa myös olla rajoitettua.

    Suurin osa luonnonsuojelualueista on mukana Natura 2000 -verkostossa. Natura 2000 on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen verkosto, jolla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus. Luonnonsuojelualueiden hoidosta valtion mailla vastaa Metsähallitus.

    Luonnonsuojelualueet turvaavat kansallismaisemaa ja kulttuuriperinnön säilymistä. Lisäksi ne tarjoavat virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia, pakopaikkoja arjen kiireiltä luonnon helmaan.

    Maihinnousukielto tietyille saarille saattaa olla kiellettyä lintujen pesinnän ajan tai ympäri vuoden. Suomessa maihinnousukielto koskee tärkeimpiä lintuluotoja ja saaria. Maihinnousukieltoja on usein esimerkiksi kansallispuistojen yhteydessä.

    Maihinnousukieltojen avulla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus. Monet ulkosaariston saaret ja luodot ovat herkkiä elinympäristöjä, joita vaarantavat tallaaminen, kasvien kerääminen tai roskaaminen. Herkät elinympäristöt toipuvat usein hitaasti muutoksista.

    Huolehdi, etteivät vaaralliset jätteet, kuten moottoriöljyt, maalit ja akkunesteet päädy mereen

    Vaaralliset jätteet, kuten moottoriöljy, maalit ja akkunesteet, ovat ongelmajätettä. Älä siis heitä vanhoja öljyjä lähimaastoon tai vesistöön. Ongelmajätteitä ei saa heittää sekajätekeräykseen, vaan ne tulee toimittaa ongelmajätekeräispisteisiin, jotka käsittelevät aineet ympäristölle ja ihmisille vaarattomiksi.

    Muoviton meri

    Muoviton meri
    Muoviton meri on Luonto-Liiton Itämeri-ryhmän kampanja, jolla halutaan kiinnittää huomiota Itämeren kasvavaan muoviongelmaan.
    IMG_5100.jpg
    IMG_4748.jpg
    IMG_4620.jpg
    Muoviton meri -video


    Full-size image: 102 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Ajankohtaista

    Luonto-Liiton Itämeriryhmän tapahtumat löytyvät koottuna täältä.

    Ajankohtaista - Lue lisää...

    Tue Itämeriryhmän toimintaa

    Lahjoituksella tuet Luonto-Liiton Itämeriryhmän arvokasta työtä lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen sekä Itämeren suojelun parissa.

    Luonto-Liitto on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka rahoitus on lahjoituksista ja avustuksista riippuvaa. Lahjoittamalla Luonto-Liiton Itämeriryhmälle tuet Itämeren suojelutyötä sekä lasten ja nuorten ympäristökasvatusta. Jokainen lahjoitus on tärkeä!

    Kuva: Kukka-Maaria Erkkilä

    Osallistua voit tilisiirrolla:

    Luonto-Liitto ry
    Nordea FI62 1574 3007 1006 37
    Viite: 5015 0130 03

    Rahankeräyslupa

    Turku <3 #muovitonmeri

    Tule kanssamme siistimään Ispoisten uimarannan aluetta!
    Milloin 04.08.2021
    alkaa 14:00 loppuu 17:00
    Lisää tapahtuma kalenteriin vCal
    iCal

    Luonto-Liiton Itämeriryhmä, John Nurmisen Säätiö ja Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri järjestävät keskiviikkona 28.7. klo 16-19 kaikille avoimen Muoviton meri -tapahtuman.

    Meriroskaan ja Itämeren suojeluun liittyvää ohjelmaa on kaikenikäisille pisteellämme koko tapahtuman ajan. Pääset myös helposti auttamaan mertamme: Voit lainata pisteeltämme roskapihdit ja roskapusseja omatoimista roskien keräilyä varten (jos sinulla on omat roskapihdit, nappaa ne mukaan rannalle!).

    Tapahtuma järjestetään koronavirukseen liittyvät suositukset huomioiden.

    muoviton meri turku

    muoviton meri turku

    muoviton meri turku
    Full-size image: 259 KB | View image Näytä Download image Lataa

    Porvoo <3 #muovitonmeri

    Tule kanssamme siistimään Gammelbackan uimarannan aluetta!
    Milloin 02.08.2021
    alkaa 13:00 loppuu 16:00
    Lisää tapahtuma kalenteriin vCal
    iCal

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Tule kanssamme siistimään Gammelbackan uimarannan aluetta!

    Luonto-Liiton Itämeriryhmä ja John Nurmisen Säätiö järjestävät kaikille avoimen Muoviton meri -tapahtuman. Meriroskaan ja Itämeren suojeluun liittyvää ohjelmaa on kaikenikäisille pisteellämme koko tapahtuman ajan.
    Pääset myös helposti auttamaan mertamme:
    Voit lainata roskapihdit ja roskapusseja omatoimista roskien keräilyä varten. Jos sinulla on omat hanskat ja/tai roskapihdit, nappaa ne mukaan rannalle ja liity siivoustalkoisiin!
    Tapahtuma järjestetään koronavirukseen liittyvät suositukset huomioiden.
    Tervetuloa mukaan pitämään huolta rakkaasta Itämerestämme ❤

    Espoo <3 #muovitonmeri

    Tule kanssamme siistimään Matinkylän uimarannan aluetta!
    Milloin 08.08.2021
    alkaa 12:00 loppuu 15:00
    Lisää tapahtuma kalenteriin vCal
    iCal



















    Tule kanssamme siistimään Matinkylän uimarannan aluetta! Luonto-Liiton Itämeriryhmä ja John Nurmisen Säätiö järjestävät sunnuntaina 8.8. klo 12-15 kaikille avoimen Muoviton meri -tapahtuman.

    Meriroskaan ja Itämeren suojeluun liittyvää ohjelmaa on kaikenikäisille pisteellämme koko tapahtuman ajan. Pääset myös helposti auttamaan mertamme: Voit lainata roskapihdit ja roskapusseja omatoimista roskien keräilyä varten. Jos sinulla on omat hanskat tai roskapihdit, nappaa ne mukaan!
    Tapahtuma järjestetään koronavirukseen liittyvät suositukset huomioiden.
    Tervetuloa pitämään huolta rakkaasta Itämerestämme ❤

    Helsinki <3 #muovitonmeri <3 sarjakuvat

    Tervetuloa #muovitonmeri -talkoisiin & vaikuttaviin sarjakuvatyöpajoihin!
    Milloin 14.08.2021 10:00 loppuu
    26.08.2021 19:00
    Lisää tapahtuma kalenteriin vCal
    iCal

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Luonto-Liiton Itämeriryhmä järjestää elokuussa kaksi vaikuttavan sarjakuvan työpajaa, joiden aiheena on meriroska. Työpajassa puutut merten roskaongelmaan konkreettisesti ja vaikutat taiteellisen työskentelyn avulla. Työpajoissa osallistut myös #muovitonmeri -yhteiskiertueeseemme John Nurmisen Säätiön kanssa, jossa putsaamme Itämeren rantoja roskista eri puolella Suomea!

     

    Työpajat pidetään

    14.8. klo 10–13 Ison Kallahden uimarannalla (Kallahdenraitti 3,

    Vuosaari)

    26.8. klo 16–19 Kivinokan uimarannalla (Kivinokan ulkoilupuisto,

    Herttoniemi)

     

    Työpajat on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille. Työpajassa opitaan meriroskasta ja sen syntymisestä, kerätään ja tutkitaan rantaroskia sekä piirretään oma sarjakuvastrippi. Tarjoamme roskapihdit ja piirustusvälineet, mutta voit tuoda mukanasi myös omia välineitä.

    Otathan mukaan oman piirustusalustan (esim. kovakantisen vihon tai palan tukevaa pahvia). Ota mukaan myös omaa evästä ja juomapullon.

    Työpajoissa on säävaraus!

    Ilmoittaudu työpajaan viimeistään työpajoja edeltävänä päivänä.

    Ilmoittautuminen tästä linkistä: https://forms.gle/SVcgs9krUCPZmGBV7

     

    Tervetuloa!