Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Ympäristöjärjestöjen arvosana hallituksen ensimmäisestä vuodesta välttävä

Ympäristöjärjestöjen arvosana hallituksen ensimmäisestä vuodesta välttävä

BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto tiedottavat 19.4.2008

Hallitusohjelmassa luvattiin, että ”ympäristöpolitiikan tavoitteena on Suomen aseman vakiinnuttaminen korkeasta ympäristönsuojelun tasosta tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana.” Pääministeri Matti Vanhanen onkin tuonut ilmastopolitiikkaa aikaisempia hallituksia aktiivisemmin esille. Samaan aikaan muu ympäristönsuojelu on kuitenkin kärsinyt.

”Hallituksen päätöksentekoa on leimannut sekavuus ja mielivaltaisuus”, ympäristöjärjestöistä todetaan.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa ruusuja ja risuja

Ilmastopolitiikan suhteen Suomi on toiminut aikaisempaa tavoitteellisemmin, puolustanut kriitikoille EU:n edelläkävijyyttä sekä käärinyt hihansa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmastopolitiikassa on näin tapahtunut selkeä käänne parempaan aikaisempiin hallituksiin nähden.

Toisaalta ilmastopoliittisten tavoitteiden käytännön toteutus energiapolitiikassa on yskinyt pahasti. Esimerkiksi turpeen osalta vastaavat ministerit eivät ole hyväksyneet sitä tieteellistä tosiasiaa, että turpeen energiakäyttö on ilmastonmuutoksen kannalta kivihiiltäkin pahempi polttoaine. Sen sijaan hallitus hakee turpeelle jopa vahvempaa asemaa Suomessa ajamalla turvedieselin hyväksymistä EU:n uusiutuvan energian tavoitteeseen. Turpeen energiakäytön jatkaminen sotii Suomen ilmastotavoitetta vastaan sekä aiheuttaa vesistöjen yhä pahenevaa rehevöitymistä ja suoluonnon peruuttamatonta tuhoutumista.

Hallitus on myös kartoittanut kaikki mahdolliset kohteet, jotka voidaan valjastaa vesivoiman tuotantoon vesistöjen ekologiaa huomioimatta. Sen lisäksi ministeri Pekkarinen on käynnistänyt vyörytyskampanjan Vuotoksen ja Kollajan osalta, koskiensuojelulain purkamiseksi sekä tekoaltaiden rakentamiseksi.

Tuulivoimaan hallitus on suhtautunut vähätellen ja hidastellen, vaikka se on ollut Euroopassa viime vuosina uuden kapasiteetin rakentamisessa toiseksi suosituin sähköntuotantomuoto maakaasun jälkeen, ja vaikka hallituksen omatkin raportit osoittavat, että sillä voitaisiin tuottaa vuonna 2020 jo kymmenesosa Suomen sähköstä.

Metsien ja vesien suojelussa sekä luonnonvarakysymyksissä ympäristöjärjestöt jättävät hallituksen luokalle.

Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ovat edelleen uhattuna. Metsien suojelutarpeen suhteen jätettiin huomioimatta tutkimustulokset ja 250 tohtorin vaatimus luonnontilaisten alueiden säästämisestä Pohjois-Suomessa. Metsien käyttöä tehostetaan matkailunkin kannalta entistä kestämättömämmällä tavalla.

Etelä-Suomen metsille laadittiin Metso-ohjelma, jolla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä oli tarkoitus hillitä. Itse ohjelma jäi tavoitteiltaan vaatimattomaksi. Sen lisäksi sen rahoituskin jäi alle puoleen esitetystä, joten Metso-ohjelmalla suojeltavien Etelä-Suomen metsien määrä jää mitättömän pieneksi. Valtion metsien suojelu ohitettiin Etelä-Suomen osalta täysin.

Suurpetopolitiikan osalta hallitus saa myös arvosanan neljä. Suurpetojen salametsästys on suuri ongelma. Esimerkiksi susia on hävinnyt paljon ja erittäin todennököinen syy on metsästysrikollisuus. Metsästysrikokset jäävät maassamme selvittämättä ja satunnaisille kiinnijääneille rangaistukset ovat mitättömiä. Käyttöön tulee ottaa törkeän metsästysrikoksen nimike ja salametsästyksestä pitää keskustella julkisesti.

Vesistöjen osalta vesipuitedirektiiviä ei ole saatu käytäntöön lisärahoituksen puutteen takia. Lisäksi Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa samalla, kun Itämeren tila on huonompi kuin koskaan aiemmin. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi ei ole myöskään tehty mitään käytännön toimenpiteitä.

Jätteen synnyn ehkäisyssä ja kierrätyksessäkään ei ole päästy eteenpäin. Hallitus hyväksyi huhtikuussa 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman. Jätteen synnyn ehkäisy jää edelleen kuolleeksi kirjaimeksi ilman määrällisiä tavoitteita tai tehokkaita ohjauskeinoja. Myöskään kierrätystä ei ole huomioitu riittävästi. Suomi tavoittelee vasta vuonna 2016 yhdyskuntajätteelle kierrätystavoitteeksi 50 prosenttia, kun useissa EU-maissa kierrätetään jo nyt yli 60 prosenttia jätteestä.

Hallituksen kokonaisarvosanaksi ilmasto- ja, energiapolitiikan, metsien ja vesistöjen suojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön osalta tulee välttävä. Pääministerin on saatava hallituksensa ruotuun ja valtionhallinto toimimaan hallitusohjelmaan kirjatun korkean ympäristönsuojelun tason saavuttamiseksi.

 

Lisätietoja:

 

Suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, BirdLife, puhelin 0400 749786

Ohjelmajohtaja Harri Lammi, Greenpeace, puhelin 050 3831822

Ympäristöpoliittinen sihteeri Hanna-Kaisa Hellsten, Luonto-Liitto, puhelin 044

2570174

Puheenjohtaja Riikka Leskinen, Maan ystävät, puhelin 050 5712479

Vt toiminnanjohtaja Lotta Nummelin, Natur och Miljö, puhelin 040 5846498

Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin 050

3478778

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , , , , ,