Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt vetoavat ympäristöystävällisen ruuan puolesta

Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt vetoavat ympäristöystävällisen ruuan puolesta

Luonto-Liitto tiedottaa 18.12.2008

Suomalaiset ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt vetoavat suomalaisiin, jotta Suomi toimisi määrätietoisesti ympäristöystävällisen ruuan edistämiseksi. Kymmenen teesiä hyvän ruuan puolesta ovat allekirjoittaneet Animalia, Elävä Maa, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Vegaaniliitto.

Ravinnosta aiheutuu Suomessa noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä.[1] YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) julkaiseman selvityksen[2] mukaan eläintuotanto on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja vastaa noin 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ravinnolla on myös suuri merkitys terveydelle, ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille.

"Ostatko luomua ja vältätkö ylipakattuja tuotteita? Hyvä niin, mutta ruokasi ilmastokuormitukseen vaikuttaa yllättävän paljon myös se, miten kuljet kauppamatkasi ja valmistat ruokasi. Eniten vaikutusta on kuitenkin usein sillä, pistätkö suuhusi lihaa tai juustoa vai kasvispohjaisia ruokia", huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius.

Esimerkiksi tuore brittiläinen tutkimus[3] kehottaa rajoittamaan lihansyönnin korkeintaan neljään annokseen viikossa. Pienin luonnonvarojen kulutus on suomalaisilla juureksilla ja perunalla sekä Suomessa ulkona kasvatetuilla hedelmillä ja luonnonmarjoilla, kertoo puolestaan FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus[4].

EU on asettanut tavoitteeksi, että kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää 16 prosenttia päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla kuten juuri maataloudessa. Näihin ja myöhemmin tiukkeneviin tavoitteisiin pääseminen vaatii ohjaavia toimia.

Järjestöjen tavoitteena on muuttaa ekologisesti ja eettisesti kestämättömiä ruuan tuotanto- ja kulutustapoja. Vastuuta ei voida jättää yksin yksilöille, vaan yhteiskunnalliset rakenteet tulee saattaa tukemaan hyviä ruokavalintoja.

LISÄTIETOJA:
Suomen luonnonsuojeluliitto, ilmastovastaava Leo Stranius, puh. 040-754 7371
Animalia, toiminnanjohtaja Kati Pulli, puh. 050-384 5072
Luonto-Liitto, hallituksen jäsen Lari Karreinen, puh. 0400 487642
Maan ystävät, varapuheenjohtaja Liisa Niemi, puh. 041 532 1603
SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, viestintäpäällikkö Maria Blomster, puh. 050-557 2463
Vegaaniliitto, tiedottaja Heidi Kivekäs, puh. 045-1344759

LIITE 1: Kymmenen teesiä hyvän ruuan puolesta

- Maataloustuet suunnattava ympäristö- ja eläinystävälliseen ruuantuotantoon
- Luomu vallitsevaksi viljelytavaksi
- Ylikalastus ja kalankasvatuksen päästöt kuriin
- Elintarvikkeiden kuljetus, jalostus ja varastointi ekotehokkaiksi
- Turhasta pakkaamisesta luovuttava ja merkinnät ruuan ympäristövaikutuksista
- Kaupat taajamissa jalankulkumatkan päähän ja tarjolle kestäviä vaihtoehtoja
- Ohjauskeinoja kestävämmän ruokavalion tueksi
- Julkiset ruokahankinnat ympäristöystävällisiksi
- Ympäristöystävällinen ruuan valmistus ja säilytys kunniaan
- Lisää tietoa ympäristöystävällisestä ruuasta

Teesit perusteluineen ja taustatietoineen löytyvät osoitteesta: www.sll.fi/ilmasto-lautasella


LIITE 2: Miten kääntää ruokavalintoja hiilineutraaliin suuntaan


- Kohdistamalla maataloustukia ilmastoystävällisesti ja leikkaamalla tukia ympäristön kannalta ongelmallisilta toimintamuodoilta, kuten keinolannoitukselta ja lihantuotannolta.
- Asettamalla runsaasti luonnonvaroja kuluttavalle ruualle erillinen valmistevero alkoholin ja polttoaineiden tapaan.
- Porrastamalla ruuan arvonlisävero päästöjen mukaan. Useimmissa EU-maissa elintarvikkeille on käytössä useampi ALV-kanta[5].
- Kaavoittamalla kaupat ihmisten lähelle.
- Ohjeistamalla vähäinen luonnonvarojen kulutus julkisten ruokahankintojen yhdeksi perusteeksi.

VIITTEET:

[1] Mäenpää, Ilmo (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi
[2] Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.htm
[3] Food Climate Research Network. Cooking up a storm - Food, greenhouse gas emissions and our changing climate, http://www.fcrn.org.uk/
[4] Kauppinen, Tommi & Lähteenoja, Satu & Lettenmeier, Michael (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanos. ElintarvikeMIPS, Maa- ja elintarviketalous 130, http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf
[5] European Commission Taxation and Customs Union: VAT Rates, Applied in the Member States of the European Community, Situation at 1st September 2006,DOC/1829 /2006 – EN, http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/vat/how_vat_works/rates/vat_rates_2006_en.pdf

kuuluu seuraaviin kategorioihin: