Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Vetoomus kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöstä

Vetoomus kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöstä

Luonto-Liitto tiedottaa 19.12.2011

Jakelu: Venäjä-asioiden ministerityöryhmä
kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, kehitysministeri Heidi Hautala, elinkeinoministeri Jyri Häkämies, pääministeri Jyrki Katainen, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, sisäasiainministeri Päivi Räsänen, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa ministeri,

Suomi on uudistamassa yhteistyösopimustaan Venäjän kanssa. Sen myötä lähialueyhteistyön painotuksiin ja toteutusmuotoihin on tulossa merkittäviä muutoksia. Venäjä-asioiden ministerityöryhmän jäsenenä teillä on mahdollisuuksia vaikuttaa sekä tulevan sopimuksen että uudistetun lähialueyhteistyön muotoiluihin.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto esittävät että lähialueyhteistyön uudistuksessa:
• Toteutetaan hallitusohjelman kirjausta kansalaisyhteiskuntatason yhteistyön tukemisesta Suomen ja Venäjän välillä.
• Kehitetään kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyötä Ulkoasiainministeriön teettämän evaluaatioraportin suosituksien mukaan.[1]

Taustaa/perustelut:

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat huolissaan kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöstä, joka on vaarassa tulla sivuutetuksi Venäjä-yhteistyön uudistuksen myötä. Kansalaisjärjestöyhteistyöllä on suuri merkitys lähialueen tasapainoisen kehityksen ja hyvien naapuruussuhteiden kannalta. Kansalaisjärjestöille suunnattu LAY-rahoitus on tähän mennessä tarjonnut selvää lisäarvoa suhteessa muiden rahoittajien ohjelmiin (esim. ENPI-ohjelmat, NCM:n kansalaisjärjestöohjelma). Ulkoasiainministeriön teettämä arviointiraportti sisältää suosituksen rahoituksen jatkamisesta.

Huolta kansalaisjärjestöjen LAY-rahoituksesta on herättänyt UM:n ilmoitus kansalaisjärjestöjen rahoitusohjelman lakkauttamisesta vuoden 2012 loppuun menneessä. Asia on järjestöissä tulkittu niin, että UM ei odota kansalaisjärjestörahoitukselle jatkoa uudistetussa lähialueyhteistyössä.

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet tukea kansalaisyhteiskunnan
kehitystä lähialueella, johtuen suomalaisen järjestökentän laajuudesta ja monipuolisesta asiantuntemuksesta, sekä viimeisten 20 vuoden aikana syntyneistä yhteistyöverkostoista. Myös Suomen kuuluisat Venäjä-asiantuntijat (työntekijöiden ja lukuisten vapaaehtoisten muodossa) helpottavat ja tehostavat järjestöyhteistyötä.

UM:n hallinnoimassa kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön hanketuessa on ollut järjestöjen näkökulmasta paljon hyviä piirteitä. Tärkeimpinä asioina voidaan mainita monivuotisten hankkeiden suosiminen, kevyt hankehallinto sekä mahdollisuus laskea vapaaehtoistyötä omarahoitukseksi. Nämä asiat ovat tehneet hanketoiminnasta joustavaa ja pääosin kustannustehokasta, sekä mahdollistaneet järjestöjen pitkäjäänteisen Venäjä-yhteistyön.

Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tehneet yhteistyötä lähialueilla 15 vuoden aikana luonnonsuojelun ja ympäristökasvatuksen parissa. Yhteistyökumppaneina on toiminut kymmenkunta venäläistä ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöä. Hankkeiden tärkeimpiä tuloksia on ollut Karjalan ja Murmanskin alueiden vanhojen metsien suojelu selvityksien ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Yhteistyöllä on myös kehitetty venäläisten ympäristöjärjestöjen toimintaa.
Kansalaisjärjestöjen LAY-rahoituksen lakkauttaminen johtaisi Suomessa kansalaistasolla tapahtuvan Venäjä-yhteistyön romahtamiseen. Harvassa järjestössä resurssit ja prioriteetit sallivat Venäjä-yhteistyön jatkamisen oman rahoituksen turvin. UM:n hanketuelle ei ole myöskään olemassa korvaavaa rahoitusta. Esimerkiksi ENPI-rahoitukset ovat hallinnoltaan liian raskaita monen järjestön resursseihin nähden ja vaativat suuren työntekijä-panostuksen hakuvaiheessa. Pohjoismainen ministeriöneuvosto (NCM) rahoittaa taas vain monenvälisiä järjestöhankkeita, mikä asettaa lähialueyhteistyön kannalta tarpeettomia rajoitteita.

UM on ilmoittanut, että syy kansalaisjärjestöyhteistyön lopettamiselle on Venäjän halu uudistaa lähialueyhteistyötä. Venäjän aluekehitysministeriö ei pidä avun luonteista yhteistyötä enää tarpeellisena. UM:n teettämässä arvioinnissa suositellaan kuitenkin, että lähialueyhteistyö ryhmitettäisiin uudestaan kolmeen eri osa-alueeseen, josta kolmas (C) on Suomen omat aloitteet lähialueilla. Tähän alueeseen sisältyisi yritys- ja kansalaistoiminta sekä viranomaisten yhteistyö. Tähän osa-alueeseen ei vaikuttaisi lähialueyhteistyön yhteinen strategia, vaan sillä toteutettaisiin Suomen omat tavoitteet lähialueella.[2]

Kannatamme yllämainittua suositusta ja haluamme sen lisäksi korostaa, että avustustoiminta ei ole ollut kansalaisjärjestöyhteistyön päätavoite: sillä on tuettu venäläisen kansalaisyhteiskunnan kehittämistä sekä rakennettu hyviä naapuruussuhteita kansalaistasolla. Rahoitus on yhtäaikaisesti kohdennettu Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseen, kuten ympäristönsuojeluun.

Toivomme, että ministerityöryhmän jäsenenä teette parhaanne jotta uudistettuun lähialueyhteistyöhön sisältyisi myös laadukas ohjelma kansalaisjärjestöille. Jos virkamiehiä kiinnostaa, järjestämme mielellämme tapaamisen tämän aiheen tiimoilta (yhteystiedot: birthe.weijola(at)luontoliitto.fi).

Ystävällisin terveisin,

Risto Sulkava
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja
risto.sulkava(at)sll.fi
050 560 2113

Leo Stranius,
Luonto-Liiton pääsihteeri
leo.stranius(at)luontoliitto.fi
040 754 7371


[1] Evaluaatioraportti: Suomalaisten kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyö Venäjällä vuosina 2004-2009

[2] Evaluaatioraportti: Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö vuosina 2004-2009

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,