Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Vantaanjoen jätevesipäästöt tulee ehkäistä hulevesien erilliskäsittelyllä

Vantaanjoen jätevesipäästöt tulee ehkäistä hulevesien erilliskäsittelyllä

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä ja
Virtavesien hoitoyhdistys tiedottavat 12.4.2010:

Kymmeniä tuhansia kuutioita jätevettä on jälleen tänä keväänä laskettu
Vantaanjokeen. Syynä on, että viemärien ja puhdistamojen
käsittelykyky ei riitä hallitsemaan kevättulvien sulamisvesiä.
Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä, Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan
ympäristönsuojelupiiri ja Virtavesien hoitoyhdistys (Virho) vaativat
kunnilta sekaviemäreistä luopumista ja luonnonmukaista hulevesien
käsittelyä.

Monien Vantaanjoen valuma-alueen kuntien hulevedet – eli
taajama-alueiden sade- ja sulamisvedet – sekä yhdyskuntien ja
teollisuuden jätevedet johdetaan samassa sekaviemärissä
jätevedenpuhdistamolle. Kun sulamisvedet tai rankkasateet lisäävät
huleveden määrää, jätevesipuhdistamojen kapasiteetti ei riitä.
Puhdistamatonta jätevettä joudutaan juoksuttamaan pumppaamoilta ja
muilta ylivuotopaikoilta sekä puhdistamolta puhdistusprosessin ohi
suoraan Vantaanjokeen.

Puhdistamaton jätevesi alentaa veden happipitoisuutta, mikä aiheuttaa
kalojen ja muiden vesieliöiden kuolemia. "Puhdistamattoman jäteveden
sisältämät ravinteet rehevöittävät Vantaanjokea sekä Itämerta.
Jäteveden mukana vesistöön leviää myös paljon ulosteperäisiä
bakteereita ja viruksia", toteaa Virhon Kari Stenholm.

"Jokakeväisistä kevättulvien aiheuttamista jäteveden
ohijuoksutuksista päästäisiin eroon, jos hulevedet sekaviemäreihin
johtamisen sijaan imeytettäisiin maahan. Näin vähennettäisiin
vesistöjä rehevöittäviä ravinnepäästöjä", sanoo Lari Karreinen
Luonto-Liiton Itämeri-ryhmästä. "Ilmastonmuutos lisää rankkasateita,
joten ongelmat kasvavat lähitulevaisuudessa."

"Hyvä luonnon ekosysteemipalveluja hyödyntävä keino on pienentää
huleveden virtaamahuippuja viivyttämällä ja varastoimalla hulevettä
kasvillisuuspainanteissa ja hulevesikosteikoissa", toteaa Hannele
Ahponen
Luonnonsuojeluliitosta. "Vettä läpäisemättömien
asfalttialueiden minimoiminen mahdollistaa huleveden imeyttämisen
maahan jo syntypaikallaan."

Luonnonmukainen hulevesienkäsittely vaatii erikoisosaamista
kaavoituksessa ja suunnittelussa. Käytännössä se vaatii kunnilta
hulevesistrategian tekemistä.

Maankäyttöä, vesiensuojelua sekä hulevesien ja tulvien hallintaa
tulisi tarkastella yhdessä koko valuma-alueen mittakaavassa. Soiden,
kuten Hyvinkään Kurkisuon, ja muiden kosteikkojen jättäminen rauhaan
on tärkeää, jotta luontaisia tulvanpidätysalueita säilyisi.
Valuma-alueen putkitettuja ja muokattuja puro-osuuksia tulisi avata
sekä luontaisia tulva-alueita ennallistaa. Silloin tulville olisi
tilaa ja tulvahaitat vähenisivät.

Myös viemäriverkostojen kunnostukseen tulisi investoida kunnissa.
"Jätevesipumppaamoilla tulee olla varageneraattorit
sähkönsyöttöhäiriöiden varalle ja pumppujen ohitusjärjestelmien tulee
estää jätevesien pääsy suoraan vesistöön. Mahdollisten jäteveden
satunnaispäästöjen varastointiin on rakennettava puhdistamon oheen
tasausaltaita, joista ylivuotojätevedet voidaan johtaa puhdistamolle
tulvien jälkeen", painottaa Kari Stenholm. "Toimimattomat pumppamoiden
hälytysjärjestelmät pitää korjata, jotta vikatilanteissa apua saadaan
pikaisesti paikalle."

Lisätietoja:

- Hannele Ahponen, Luonnonsuojeluliiton LUMO2010-koordinaattori, p. 050 5289 055
- Lari Karreinen, Luonto-Liiton Itämeriryhmä, p. 0400 487 642
- Kari Stenholm, Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava, p. 040 7648 045

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,