Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Vanhempien mielenosoitus vaatii: säästäkää erämaametsät lapsille!

Vanhempien mielenosoitus vaatii: säästäkää erämaametsät lapsille!

Luonto-Liitto tiedottaa 4.2.2009

Joukko huolestuneita vanhempia lapsineen kokoontuu Luonto-Liiton järjestämään mielenosoitukseen maa- ja metsätalousministeriön eteen tänään klo 10 protestoimaan Metsähallituksen hakkuita Kittilän, Savukosken ja Sallan pohjoisosien metsäerämaissa. Suuri osa hakattavista alueista on luonnontilaisia myös Metsähallituksen mukaan.

"Haluamme, että valtiovalta antaa tulevillekin sukupolville mahdollisuuden kokea monimuotoisen erämaametsän tunnelman. Metsähallituksen on säästettävä nämä alueet", vaatii 9-vuotiaan äiti Milka Kalmanlehto.

Luonnontilaisia metsiä on jäljellä muutama prosentti koko maan metsäpinta-alasta. Erämaat puurajan läheisyydessä eivät ole metsätaloudellisesti merkittäviä, mutta luonnon monimuotoisuudelle ne olisivat suojeltuina erityisen varma turvapaikka yhdessä Metsä-Lapin muiden suojelualueiden kanssa.

”Vaadimme metsähallinnolta vastauksia siihen, miksi vanhanaikaiset hakkuut vain jatkuvat, vaikka puunkäyttö on pudonnut kolmanneksella laman vuoksi. Miksi kansalliset ja kansainväliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelulle eivät koske valtion metsiä? Tämähän on suunnitelmataloutta pahimmillaan!”, ihmettelee kahden pienen lapsen isä Matti Ikonen.

Luonnontilaisilla metsillä on suuri merkitys hiilivarastoina, lajiston suojelualueina sekä virkistys- ja opetuskohteina tuleville metsien hoitajille. Metsä-Lapin metsien kasvusta 13,4 % on nykyisillä suojelualueilla, ja suojeltaviksi vaadittujen erämaiden puuntuotto on alle prosentti Lapin teollisuuden vuotuisesta puun tarpeesta.

Viimeisen puolentoista kuukauden aikana hakkuita on tehty Ahmatunturin alueella Sallan ja Savukosken kunnissa, Moukajärven alueella Moukavaarassa, Jooseppitunturin alueella Savukoskella ja Pokka-Puljun alueella Kittilässä yhteensä noin 250 hehtaarin verran. Mielenosoituksen yhteydessä toimitetaan Metsähallitukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle selvityspyyntö, jossa vaaditaan selitystä sille, miksi näitä erämaametsiä kaadetaan (selvityspyyntö liitteenä).

Metsähallituksen tämänvuotisissa hakkuissa kaatamista tukkipuupinoista on laskettu 314-vuotias puu. Mielenosoitukseen osallistuvien yhteisikä – mukaan luettuna vanhempien mukana tulevat lapset – ylittää tämän vuosisumman reilusti.

Osallistujien lukumäärä ja ikäjakauma sekä muut lisätiedot:

Emilia Pippola, Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja
Milka Kalmanlehto
Matti Ikonen



Liite:

Selvityspyyntö Metsähallitukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle ikimetsien hakkaamisesta

SELVITYSPYYNTÖ METSÄHALLITUKSELLE SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE IKIMETSIEN HAKKAAMISESTA 4.2.2009


Metsähallitus kaataa nyt tiukalla otteella tähän asti hakkuilta koskemattomina säilyneitä lähes tai täysin luonnontilaisia ikimetsiä Metsä-Lapissa. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana hakkuita on tehty Ahmatunturin alueella Sallan ja Savukosken kunnissa, Moukajärven alueella Moukavaarassa, Jooseppitunturin alueella Savukoskella ja Pokka-Puljun alueella Kittilässä yhteensä noin 250 hehtaarin verran. Hakkuut pirstovat metsäalueita ja supistavat entisestään satojen metsälajien esiintymisalueita, minkä seurauksena on kantojen radikaali taantuminen.

Viime vuosien aikana Metsä-Lapin vanhojen metsien säilyttämistä ovat julkisesti vaatineet niin ympäristöjärjestöt, tutkijat kuin elinkeinonsa puolesta huolestuneet poronhoitajat.

Vanhat metsät lahopuineen tarjoavat ainutkertaisen elinympäristön monille eliölajeille. Suomen metsistä vain muutaman prosentin voidaan sanoa olevan yhä luonnontilaista. Niiden kaataminen aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa luonnon monimuotoisuudelle, jonka heikkenemisen estämiseen Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut.

Nuori talousmetsä, jollaista suurin osa Suomen metsistä on, ei vastaa luontoarvoiltaan lähellekään samaa kuin monisatavuotias erämaametsä. Monien uhanalaisten lajien tulevaisuus on täysin riippuvainen vanhan ikimetsän tarjoaman elinympäristön määrästä ja yhtenäisyydestä.

Taloudelliselta kannalta aarnimetsä tuskin tarjoaa merkittävää tuottoa, kun lähimmät sellutehtaat ovat rakennemuutoksen takia yhä kauempana leimikoista. Edelleen kasvussa olevaan luontomatkailu- ja virkistyskäyttöön monilajinen ja tunnelmallinen yhtenäinen vanha metsä taas soveltuu oleellisesti paremmin kuin yksipuolinen talousmetsä. Metsähallituksen lyhytnäköinen voitontavoittelu haittaa lähivuosikymmeninä kansantalouden nopeimmin kasvavia metsän käytön osia: matkailu- ja virkistyskäyttöä. Myös poronhoito elinkeinona kärsii näiden metsien hakkuista, vaikka valtiolle on poronhoitolain 2.2 §:ssa asetettu velvoite olla tuottamatta poronhoidolle huomattavaa haittaa.

Taloudellisesti kyseisten metsien kaataminen on muutenkin hyvin lyhytnäköistä. Ikimetsän palautuminen luontoarvoiltaan entisensä veroiseksi hakkuiden jälkeen kestäisi parhaimmassakin tapauksessa satoja vuosia, jos sen annettaisiin palautua rauhassa. Muista luonnonmetsistä eristyksissä oleva alue ei pysty palautumaan ennalleen kenties koskaan. On käsittämätöntä, että tällaisia metsiä, joiden osuus Suomen metsistä on jo lähes olematon, yhä kaadetaan.

Metsähallituksen valtion liikelaitoksena ja maa- ja metsätalousministeriön tulisi kantaa vastuu toimiensa ympäristöllisistä ja sosiaalisista seurauksista.

Vaadimme Metsähallitukselta sekä maa- ja metsätalousministeriöltä selvitystä, miksi näitä erämaametsiä kaadetaan:

- Miksi 320-vuotiasta 30 cm paksua mäntyä hakataan sellukattilaan, kun nuorten metsien taimikonhoitotöitä ja ensiharvennuksia on Lapissa valtion mailla rästissä valtavat määrät? (Lapin metsäohjelma 2006-2010)
- Kuka on viimekädessä vastuussa yllämainituista hakkuupäätöksistä?
- Millä tavalla nämä Metsä-Lapissa toteutettavat hakkuut ovat linjassa Suomen ja EU:n tavoitteiden kanssa, joissa allekirjoittajia kehotetaan suojelemaan kaikki jäljellä olevat valtion omistamat laajat luonnontilaiset alueet vuoteen 2010 mennessä? (the Convention on Biological Diversity, forest programme)
- Onko oikein, että Suomi hakkaa ikimetsiään? Kuinka suuri osa Suomen modernilta metsätaloustoiminnalta säästyneistä vanhoista metsistä tulisi hakata metsäteollisuuden raaka-aineeksi?

Haluamme, että myös jälkipolvet voivat kokea monimuotoisen erämaametsän tunnelman.


Luonto-Liiton puolesta

Mauno Särkkä
Luonto-Liiton puheenjohtaja


Huolestuneiden vanhempien puolesta

Milka Kalmanlehto
9-vuotiaan äiti ja puutarhayrittäjä

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,