Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Turkistarhauksen eettiset ongelmat tunnustetaan myös eduskunnassa

Turkistarhauksen eettiset ongelmat tunnustetaan myös eduskunnassa

Kansanedustajat yli puoluerajojen tunnustivat tarhauksen ongelmallisuuden.
Turkistarhauksen eettiset ongelmat tunnustetaan myös eduskunnassa

Kuva: Oikeutta eläimille

Luonto-Liitto tiedottaa 25.4.2013

Suomen historian ensimmäinen kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa tänään. Keskustelu turkistarhauksen oikeutuksesta oli vilkasta, ja vaikka kansanedustajat yli puoluerajojen tunnustivat tarhauksen ongelmallisuuden, kävi ilmi, että eduskuntaryhmistä suurin osa vastustaa tällä hetkellä turkistarhauksen kieltoa. Myönteisimmän kannan turkistarhauksen lakkauttamiseen ottivat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

Vihreiden Anni Sinnemäki totesi turkistarhauksen kieltoa puoltavassa puheenvuorossaan, että politiikan ja lainsäädännön tehtävänä on asettaa taloudelle eettiset rajat. Sinnemäki toi esiin alan kansainvälisen kehityksen ja totesi, että maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti päätti viime vuonna luopua minkkien tarhauksesta siirtymäajalla. Sinnemäen mielestä Suomen tulisikin seurata edelläkävijämaiden esimerkkiä ja lakkauttaa turkistarhaus epäeettisenä ja ympäristölle haitallisena elinkeinona.

Vasemmistoliiton Silvia Modigin mielestä turkistarhausta ei ole mahdollista kehittää eettiseksi elinkeinoksi, sillä mikäli eläinten pito-olosuhteita parannettaisiin eläinten kannalta riittävästi, ala ei olisi enää taloudellisesti kannattava. Modig toi myös esiin ristiriidat alan työllisyysluvuissa. Moni kansanedustaja kertoi puheenvuoroissaan alan työllistävän jopa 18 000 henkilöä. Modig esitteli Pellervon taloustutkimuksen viimeisimmät laskelmat, joiden mukaan ala työllistää vain alle 4 300 henkilötyövuoden verran. Lisäksi Modig puuttui puheenvuorossaan eläintenpidon kaksinaismoralismiin. Säädökset määräävät, että eläintarhassa ketun tilavaatimus on 600 neliömetriä, mutta turkistarhalla se on alle yhden neliömetrin.

Turkistarhauksen kieltoa puoltava perussuomalaisten Mika Niikko puolestaan kysyi, että vaikka turkistarhauksen lakkauttamisesta syntyykin kustannuksia, onko eettisesti hyväksyttävää aiheuttaa eläimille kärsimystä vaatteiden tuottamiseksi. Niikko toi esiin, kuinka Suomessakin tuotetut turkiseläimet kärsivät niissä oloissa, joissa elävät. Hän muun muassa kertoi vuonna 2011 toteutetusta suomalaiskettujen terveyskartoituksesta, jonka mukaan lähes neljällä viidestä ketusta oli väärään asentoon taipuneet jalat ja noin puolella ketuista oli liikkumisvaikeuksia ja ripulia. Niikko kysyi, missä kulkee raja bisneksen ja hyväksytyn eläintuotannon välillä. Niikon mielestä turkiseläimet tarvitsevat paremmat elinolot ja mahdollisuuden lajille tyypilliseen liikkumiseen. Hänen mielestään meillä on varaa lakkauttaa turkistarhaus.

Myös useilta SDP:n edustajilta kuultiin alan kieltoa puoltavia puheenvuoroja. Muun muassa Mikael Jungner totesi itse vastustavansa turkistarhausta eettisistä syistä. Hän peräänkuulutti pitkää siirtymäaikaa työllisyysongelmien ratkaisemiseksi, sekä vastausta siihen, miten siirtymäkauden ajaksi eläimille voidaan taata nykyistä paremmat olosuhteet.

Kokoomuksen Pertti Salolaisen mielestä turkisala ei ole käyttänyt etsikkoaikaansa hyväksi. Ala on ollut ongelmineen julkisuudessa paljon, mutta asioita ei silti ole korjattu. Salolaisen mukaan vähintä mitä voidaan tehdä, on tarjota eläimille arvokkaat elämän edellytykset.

Kansalaisaloitteen vireillepanija, eläinlääkäri ja Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli pitää torstaista lähetekeskustelua odotetun kaltaisena.

”Kuten odotimme, kansalaisaloitettamme tukivat monet edustajat eri puolueista. Useiden edustajien kielteinen kanta aloitteeseen ei myöskään yllättänyt. Vaikka monet edustajat myöntävät keskustelussa eläinten vakavat hyvinvointiongelmat, monilla talousargumentit ovat kuitenkin syy jatkaa tarhausta. Tämä on valitettavaa, mutta me kansalaisaloitteen kerääjät ja vireillepanijat olemme varmoja siitä, että turkistarhaus Suomessa tullaan lakkauttamaan ennemmin tai myöhemmin, kuten jo monissa muissa Euroopan maissa. Tulemme työskentelemään tämän tavoitteen eteen, kunnes se saavutetaan”.

 

LISÄTIEDOT:

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite on ensimmäinen eduskuntakäsittelyyn viety kansalaisaloite. Aloite kerättiin touko–marraskuussa 2012 paperilomakkeille ennen sähköisen allekirjoittamisen mahdollisuutta, ja se keräsi noin 70 000 hyväksyttyä allekirjoitusta. Aloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa 25.4.2013 ja se etenee seuraavaksi valiokuntakäsittelyyn.

Kati Pulli

toiminnanjohtaja, Animalia
kati.pulli(at)animalia.fi
puh. 050 384 5072

Eduskunnan täysistunto 25.4. Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/1901895

kuuluu seuraaviin kategorioihin: