Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Tehokkaat ennaltaehkäisevät keinot vähentäisivät susien pihavierailuja

Tehokkaat ennaltaehkäisevät keinot vähentäisivät susien pihavierailuja

Susien pihavierailun ennaltaehkäisyssä on noudatettava EU:n luontodirektiiviä, ja poliisin pitäisi yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa ottaa aktiivinen rooli suden ja ihmisen yhteiselon toteuttamisessa käyttämällä ei-tappavia menetelmiä.
Tehokkaat ennaltaehkäisevät keinot vähentäisivät susien pihavierailuja

Kuva: Craig Jones

Viime aikoina on uutisoitu susien tekemistä pihavierailuista Sukevalla. Susien esitetään olleen niin nälkäisiä, että ne ovat syöneet pihalla omenoita. Kiinteistö, jonka pihassa sudet ovat vierailleet, ei ole asutuskeskuksessa vaan erittäin harvaan asutulla alueella metsien ja soiden ympäröimänä. Sudet eivät ole aiheuttaneet vahinkoja tai vaaraa ihmisille tai eläimille, eivätkä ole käyttäytyneet uhkaavasti.

Lauman alfapari on iäkäs ja huonokuntoinen. Poliisin mukaan heikko kunto johtuu ainakin osittain siitä, että susia on aiemmin ammuttu. Alfaparin ei tiedetä onnistuneen kaatamaan yhtään hirveä tänä syksynä. 23.10. alueella tapettiin nuori naarassusi, joka on voinut olla lauman niin sanottu lapsenvahti – tämän suden kuolema on ajanut lauman entistä heikompaan kuntoon, koska laumadynamiikka on muuttunut ja lauman paras metsästäjä on poissa.

”Mikäli myös alfapari tapetaan, saattaa tämä aiheuttaa pennuille entistä huonommat mahdollisuudet selvitä, ja pihavierailut vain lisääntyvät. Tällöin ongelma ei ole ratkennut, vaan kumuloitunut väärin valitun toimenpiteen aiheuttamana”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin suurpetovastaava Siiri Auvinen.

EU:n luontodirektiivin mukaisesti Suomella on velvollisuus suojella susikantaansa ja susien tahallinen tappaminen on kielletty (12. artikla). Tuoreen EU-tuomioistuimen päätöksen mukaisesti nämä tiukat suojelumääräykset vain korostuvat.

”Vain äärimmäisissä tapauksissa ja viimeisenä keinona voidaan direktiivistä poiketa. EU-direktiivi on huomioitava myös poliisin toimenpiteissä”, sanoo LSY Tapiolan Pohjois-Savo-Kainuun piirin puheenjohtaja Leena Iivonen.

EU-tuomioistuin on lisäksi linjannut, että pelkät vaikeudet toteuttaa muita toimenpiteitä eivät ole riittävä peruste suojelusta poikkeamiseksi. Ennen päätöstä ampua susiyksilö, pitää toteuttaa kaikki mahdolliset ei-tappavat ennaltaehkäisevät keinot sekä karkotusmetodit riittävän tehokkaasti.

Mahdollisten tulevien pihavierailujen minimoimiseksi on erittäin tärkeää toteuttaa seuraavat ennaltaehkäisevät toimet: kaikki ravinnon lähteet täytyy säilyttää poissa susien ulottuvilta. Mikäli tähän mennessä suoritetut karkotusyritykset ovat epäonnistuneet, se ei automaattisesti tarkoita susien olevan pelottomia ja siten ihmisille vaaraa aiheuttavia. Ennemminkin on syytä epäillä, ettei karkotustoimenpiteitä ole tehty tarpeeksi tehokkaasti ja riittävän laajoin metodein. Karkotuksia suunnitellessa ja toteutettaessa olisi ensiarvoisen tärkeää hyödyntää eläinten käyttäytymisen asiantuntijoiden tietotaitoa.

Karkotusmetodeina voidaan käyttää muun muassa sattumanvaraisia valonlähteitä, ilmatorvia, papatteja ja ilotulitteita sekä muita teknisiä karkotusvälineitä. Karkotuksia olisi syytä myös kokeilla useammin kuin vain kahdesti, etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa sudet eivät ole aiheuttaneet vahinkoja. Myös kumiluoteja ja väripanoksia, jotka sisältävät kapsaisiinia (FN303-aseet), pitäisi käyttää karkotuksissa, vaikka niissä on mahdollisuus eläimen vahingoittumiseen. Kumiluoteja on Suomessa käytetty karhun karkotukseen ja on päätetty, että niitä voidaan käyttää myös suden karkotukseen. Kumiluoteja käytetään karkotukseen ainakin Italiassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa.

Jotta EU-säännökset ja eläinsuojelulaki toteutuisivat, poliisin pitäisi yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa ottaa aktiivinen rooli suden ja ihmisen yhteiselon toteuttamisessa käyttämällä ei-tappavia metodeja.

”Niin kauan kuin susien tappaminen nähdään ainoana toteuttamiskelpoisena keinona susien kanssa elämiseen, ei sosiaalista hyväksyntää susia kohtaan synny”, toteaa Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla.

Sukevan tapauksessa olisi syytä harkita kertaluontoisesti haaskan jättämistä susille ravinnoksi tarpeeksi syrjäiselle alueelle. Tämän voisi toteuttaa ampumalla hirvi niin, että haaskaan ei jää ihmisen hajua, ja sudet ajettaisiin haaskaa kohti. Lisäravinnon myötä susilla riittäisi voimia metsästää itse ruokansa.

Lisätietoja:

Mari Nyyssölä-Kiisla
Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
p. 045 126 8068
susiryhma@luontoliitto.fi

Leena Iivonen
LSY Tapiola Pohjois-Savo Kainuu ry:n puheenjohtaja
p. 045 110 3316
leena.iivonen@tapiolary.com

Siiri Auvinen
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin suurpetovastaava
p. 045 208 9040
siiri.auvinen@gmail.com

EU-tuomioistuimen tuomio ennakkoratkaisupyyntöön suden kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,