Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti ”välttävä”

Suomen sijoitus ilmastovertailussa parantunut – arvosana silti ”välttävä”

Tänään Kööpenhaminan ilmastokokouksessa julkaistu vertailu maiden ilmastotoimista sijoittaa Suomen samaan joukkoon Turkin ja Ukrainan kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Luonto-Liitto tiedottaa 14.12.2009

Suomi sijoittuu vuoden 2010 ilmastonmuutosvertailussa (Climate Change Performance Index, CCPI) sijalle 36 samoilla pisteillä Ukrainan kanssa. Vuonna 2009 Suomen sijoitus oli 48.

– Suomen sijoitusta on parantanut taloudellisesta taantumasta johtunut päästöjen vähentyminen. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko on myös parantanut arviota Suomen kotimaisesta ilmastopolitiikasta. Aidot ja riittävät toimet ilmastokriisin torjumiseksi puuttuvat Suomeltakin vielä, arvioi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius Kööpenhaminan ilmastokokouksesta.

Germanwatchin ja Climate Action Networkin (CAN) toteuttama vertailu listaa 57 eri maan päästöt, jotka muodostavat yli 90 prosenttia maailman energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. Ensimmäistä kolmea sijaa ei jaettu vertailussa lainkaan, sillä minkään maan ilmastotoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä alle kahdessa asteessa.

– Erityisen mielenkiintoista tämän vuoden ilmastovertailussa on, että nopeasti kehittyvät maat, kuten Brasilia, Intia ja Meksiko, ovat nopeasti vähentäneet energiatuotantoon liittyviä päästöjään, kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Maria Nuutinen.

Parhaiten ilmastovertailussa sijoittuvat Brasilia, Ruotsi ja Iso-Britannia, joiden ilmastosuoritus palkitaan arvosanalla hyvä. Häntäpäätä taas pitävät Kazakstan, Kanada ja Saudi-Arabia. Vertailussa Suomi saa välttävän arvosanan sijoittuen samaan luokkaan Turkin, Ukrainan, Singaporen, Iranin, Slovenian, Italian ja Venäjän kanssa.

– Ympäristöjärjestöt odottavat Vanhaselta ja Lehtomäeltä aktiivista vaikuttamista oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen puolesta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, toteaa WWF:n ilmastovastaava Salka Orivuori. Ilmastokokouksen korkean tason osuus alkaa keskiviikkona 16.12.2009.

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden ensimmäisenä päivänä Suomelle myönnettiin Päivän fossiili -palkinto yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa yrityksestä höllentää päästövähennystavoitteita hiilinielujen laskentamenetelmää rukkaamalla.

Lisätietoja:

Leo Stranius, pääsihteeri, Luonto-Liitto, 040 754 7371
Maria Nuutinen, ilmastovastaava, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 596 6924
Salka Orivuori, ilmastovastaava, WWF, 040 180 9497
Meri Pukarinen, Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät,
050 329 3479
Simo Kyllönen, ilmastovastaava, Greenpeace, 040 197 2620

CAN Europe & Germanwatch: tiedote 14.12.2009 maiden välisestä CCPI 2010 –ilmastovertailusta (PDF, englanninkielinen)

The Climate Change Performance Index (CCPI) 2010 löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.germanwatch.org/ccpi Vertailussa mukana olevat 57 maata kattavat yli 90 prosenttia maailman CO2-päästöistä.

Tietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta, taustat YK:n ilmastosopimuksesta ja -kokouksista sekä raportteja Kööpenhaminan ilmastokokouksesta osoitteessa: http://www.ilmasto.org/koopenhamina

The Climate Change Performance Index (CCPI):

Ilmastovertailu on työkalu, joka pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Standardisoitu kriteeristö arvioi 57 maata, jotka vastaavat 90 prosentista maailman energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. Neljä viidesosaa arviosta perustuu päästöjen kehitykseen ja määrään. Viidesosa koostuu kunkin maan asiantuntijoiden arvioista maan kotimaisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tasosta. Vertailun tarkoituksena on lisätä poliittista painetta niissä maissa, jotka eivät ole olleet aloitteellisia ilmastonsuojelussa, tai jotka yhä suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi.

Vertailun laskutapa ei ota huomioon maankäytöstä eikä metsäkadosta aiheutuvia päästöjä. Siksi maat kuten Indonesia, Brasilia ja Meksiko, joiden päästöistä yli 10 prosenttia tulee maankäytön muutoksista, asettuvat tämän laskumallin vuoksi vertailussa korkeammalle, kuin jos niiden maankäytön päästöt otettaisiin huomioon. Tämä ei vähennä kuitenkaan näiden maiden parantunutta suoritusta ilmastopolitiikassa, eikä indeksin luotettavuutta ilmastopolitiikan tarkastelun työkaluna. Kehittyvät maat ovat yhä aktiivisempia ilmastotoimissaan.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,