Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Pohjanmaan piiri juhlii yli 30-vuotista taivaltaan

Pohjanmaan piiri juhlii yli 30-vuotista taivaltaan

Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri tiedottaa 27.3.2008

Lauantai-iltana 29.3. juhlitaan Kauhavalla Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin eli POLP:n yli 30 vuoden mittaista taivalta. Piiri perustettiin alkuvuodesta 1977. Luonto-Liitto on valtakunnallinen lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö.

Viikonloppuna Kauhavalle kokoontuu Luonto-Liiton liittovaltuusto pitämään kevätkokoustaan, jonka yhteydessä juhlitaan isäntäpiirin pyöreitä vuosia. Illaksi paikalle saapuu myös vanhoja aktiiveja kertomaan, millaista toiminta oli 70- ja 80-luvuilla.

Piirin historiaan mahtuu luontokerhoja, retkeilyä ja ympäristönsuojelua. 1970-luvulla puolustettiin muun muassa Etelä-Pohjanmaan soita ja vastustettiin Vaasan Vaskiluodon kivihiilivoimalaa. Nykyisin piirin aktiivisinta toimintaa on luontoleirien järjestäminen.

Juhlat ovat Ojutjärven leirikeskuksessa lauantaina 29.3. klo 18 alkaen. Toimittajat ovat tervetulleita. Saatavana on myös sähköisenä valokuvia nykytoiminnasta.

Lisätiedot

Nykytoiminta: Saara Susiluoma, 044-5114546
Historia: Heikki Susiluoma, 040-5504944

Taustatietoa: Retkeilyä, luonnonsuojelua ja luontoleirejä jo 30 vuotta


Vuosina 1976 ja 1977 perustettiin kaikki Luonto-Liiton kahdeksan piiriä. Luontokerhotoiminta oli tuohon aikaan vahvaa Luonto-Liitossa. Onhan koko liitto perustettu vuonna 1943 oppikoulujen luontokerhojen yhdyssiteeksi. Piirilehti Valokin mukaan vuonna 1982 Pohjanmaan alueella toimi 18 luontokerhoa.

Vaasassa 1893 perustettu luontokerho Reviiri oli Suomen vanhimpia luontokerhoja. Retkeily ja luonnon tarkkailu olivat kerholaisten mielipuuhaa. Kerholehdissä julkaistiin silloin ja vielä liki sata vuotta myöhemmin kerholaisten tarkkoja kuvauksia alueen luonnosta. Esimerkiksi Reviirin numerossa 2/1978 on artikkelit Ristinummen pesimälinnustosta ja yökkösten määrittämisestä. Kerhoja ohjasivat aikanaan koulujen luonnontiedon opettajat, ja oppilaiden esitelmien ja tutkielmien taso oli korkea.

Myös luonnonsuojelu oli osa kerhojen toimintaa. 1970-luvun alussa reviiriläiset tutkivat jäkälistä ilman saastumista, ja saaristomielenosoituksessa tuomittiin ”kapitalistinen luonnonriisto”. Saastevaara-monisteella vastustettiin Vaasan Vaskiluodon kivihiilivoimalaa. Kyrönjoen suojelussa oli luontoliittolaisilla iso vaikutus.

Pohjanmaan soilla kulkivat myös Seinäjoen Suokulaiset. Soiden puolustaminen olikin 70-luvulla tärkeä osa luontoliittolaisten toimintaa. Voimannäyte oli yli 10 000 nimeä sisältänyt suoadressi, joka luovutettiin kesäkuussa 1977 valtioneuvostolle.

– Silloin suo oli muille ihmisille hyinen tuhottava kehityksen este; meille suot lintuineen olivat Etelä-Pohjanmaan viimeisiä todellisia erämaita. Nyt muutamien ojitukselta säästyneiden soiden merkitys nähdään jo matkailun kannalta tärkeinä, toteaa Suokulaisen perustajajäsen Heikki Susiluoma, joka on toiminut kerhoaikojen jälkeen Luonto-Liiton puheenjohtajana ja sen jälkeen muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana vuosina 2005-2007.

Luontoleiritoiminta alkoi piirissä 2000-luvun alussa. Luonto-Liiton puheenjohtaja ja POLP:n nykyinen aktiivi Saara Susiluoma on ollut mukana leiritoiminnassa alusta asti:

– 2003 järjestin ensimmäisen lasten luontoleirin Pietarsaaressa. Kotiseuturakkaus se taisi siihen innoittaa. Pari vuotta sitten vaihdoimme leiripaikan Vaasaan ja ensi kesänä leirejä on myös Seinäjoella. Ohjelmassa on jo muutaman vuoden ajan olleet myös perheleirit.

– Leireillä lapset saavat kosketuksen luontoon ja mahdollisuuden löytää oman innostuksen luonnonharrastamiseen. Rakkaus luontoon saa myös suojelemaan arvokasta ympäristöämme, toteaa piirin leiriaktiivi Anna Swanljung.


kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,