Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Mikä on häirikkösusi?

Mikä on häirikkösusi?

Mikä on häirikkösusi?

Luonto-Liitto tiedottaa 18.11.2003

- Luonto-Liiton Susiryhmä vaatii tarkempia perusteluja ontuvalle
käsitteelle. "Häirikkösusien" poistaminen ei saa olla itsestäänselvyys.

Suomessa elää tällä hetkellä virallisten laskelmien mukaan 137-157 sutta, ja
laji on määritelty erityisen uhanalaiseksi, mutta kuuluu silti Suomen
lainsäädännössä riistalajeihin, joiden kantojen hoidosta vastaa maa- ja
metsätalousministeriö (MMM). MMM on myöntänyt tänä vuonna kaatoluvan
yhteensä 16 sudelle. Nämä kaatoluvat on tarkoitettu ns. häirikkösusien
poistamiseen. Lain mukaan tällainen poikkeuslupa voidaan myöntää erityisen
merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, ellei muuta tyydyttävää ratkaisua
ole.

Paikallisella tasolla lupien kohdentamisesta päättää riistanhoitopiiri,
jolla siis on viimekäden valta määritellä, mikä on häirikkösusi. Esimerkiksi
Kainuun riistahoitopiiri on myöntänyt Kuhmoon kaksi sudenkaatolupaa.
Kaatolupia on perusteltu metsästyskoirille aiheutuneilla merkittävillä
vahingoilla. Kuhmon alueella elää yksi susilauma jossa on seitsemän sutta
(ns. Igorin lauma) sekä viisi yksittäistä sutta. Kuhmon susista yhteensä
kuudella yksilöllä on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen radiopanta.
Tutkimussusien tappaminen paikallisten metsästäjien voimin tuntuu
ristiriitaiselta, sillä samaan aikaan radioseurannasta saaduilla tiedoilla
toimii Kainuussa susipuhelin, joka nimenomaan yrittää ennaltaehkäistä
metsästyskoiravahinkojen syntymistä.

Susilaumojen hajalleen ampuminen ei ainakaan vähennä riskejä susien ja
ihmisten välisten ristiriitatilanteiden synnylle tulevaisuudessa. Susi ei
synny häiriköksi. Suden häiritsevän käyttäytymisen taustalla on aina jokin
syy, usein tavalla tai toisella ihmisen aiheuttama. Myös käsite häirikkösusi
on ihmisen määritelmä. Monesti susi, joka käyttäytyy ihmistä häiritsevästi
esimerkiksi tappamalla metsässä tapaamansa koiran, käyttäytyy täysin
luontaisesti - sudeksi. Sudelle koira on joko reviirille tunkeutunut
kilpailija tai helppo saalis.

Suden luontaista aggressiivista käyttäytymistä metsästyskoiria kohtaan
tuskin voidaan poistaa ampumalla summittaisesti joku seudun susista, ikään
kuin kostoksi menetyksistä. Parempi olisi suojata metsästyskoirat. Toimivien
suojavarusteiden kehittäminen metsästyskoirille nykyisellä
tutkapanta-aikakaudella ei ole ylivoimainen tehtävä, jos vain tahtoa
asioiden rauhanomaiseen ratkaisemiseen löytyy. Metsästyskoiravahingot ovat
tosin tällä hetkellä oivallinen tekosyy sudenkaadon poikkeuslupien saantiin.

Lain mukaan poikkeuslupia susien kaatoon voidaan myöntää erityisen
merkittävien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja ellei muuta tyydyttävää
ratkaisua ole. Sudensuojelijat eivät väitä etteikö yksittäisellä koiralla
tai muulla kotieläimellä olisi merkittävää arvoa, mutta eikö tällöin
jokaisella noin 140:stä uhanalaisesta sudestakin ole tämä merkittävä
arvonsa? Ja eikö muita ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi olisi
kokeitava ennen tappotuomion julistamista. Sudet kuuluvat Suomen luontoon
siinä missä hirvet tai hyttysetkin; niiden kanssa on siis opeteltava
elämään. Rakennetaanhan hirviaitojakin, ja moni käyttää hyttyskarkoitetta.

Ei voida väittää, että nykyiset susivahingot aiheutuvat ylitiheästä
susikannasta. Nykytilanteessa Suomen viimeinenkin susi voitaisiin määrittää
poistettavaksi häiriköksi. Koko häirikkösusi-käsite vaatii periaatteellista
pohdintaa ja perusteluja. Lähes jokainen häiriköksi määritelty susi on
syntynyt ihmisen käyttäytymisen seurauksena. Karja ja koirat pitää suojata
asianmukaisesti, eikä odottaa, että sudet oppivat erottamaan ne ns.
sallitusta riistasta.

Joidenkin suojelutahojenkin hyväksymä ns. häirikkösusien poistaminen ei saa
olla itsestäänselvyys, jolla yritetään vähentää ristiriitoja. Joskus tietty
susiyksilö tai lauma käyttäytyy normaalia häiritsevämmin, eli alkaa
esimerkiksi saalistamaan yksinomaan koiria tai karjaa. Silloin voidaan
ratkaista ongelma poistamalla juuri nämä tietyt yksilöt. Summittainen susien
vähentäminen ei tilannetta paranna.

Sudet herättävät pelon ja vihan tunteita, joita on vaikea kokonaan poistaa.
Susi on petoeläin, mutta sen aiheuttama vaara ihmisille on syytä suhteuttaa
todellisuuteen.
Susiin kohdistuneet salakaadot ovat valitettava osoitus siitä, että
pikemminkin voisi pohtia mitä tehdä ns. häirikköihmisille, jotka ampuvat
laittomasti susia.

Lisätiedot:

Outi Ovaskainen p. 040-5707274 outi.ovaskainen(a)helsinki.fi

Anu Salminen p. 050-5361024 anu.salminen(a)cc.joensuu.fi

http://www.luontoliitto.fi/susiryhma

kuuluu seuraaviin kategorioihin: