Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Maa- ja metsätalousministeriön vireillä oleva susiasetus ei turvaa suden asemaa

Maa- ja metsätalousministeriön vireillä oleva susiasetus ei turvaa suden asemaa

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) valmistelema susiasetus ei turvaa suden asemaa Suomessa. Asetus perustuu virheelliseen arvioon suden suojelun tasosta.
Maa- ja metsätalousministeriön vireillä oleva susiasetus ei turvaa suden asemaa

Kuva: Ake Halttunen

Asetuksessa arvioidaan, että suojelu on Suomessa suotuisalla tasolla. Samalla ministeriö arvioi, että kannanhoidollinen metsästys lisäisi suden sosiaalista hyväksyntää vähentäen susien salametsästystä.

Toisin kuin MMM arvioi, susikannan suojelu ei ole pitkän aikavälin tarkastelulla suotuisalla tasolla Suomessa, Skandinaviassa, eikä Venäjällä, mikä tarkoittaa, että laji on vaarassa hävitä alueelta tulevaisuudessa (1). Yhtenä syynä uhkaan voidaan pitää ihmisen negatiivisia asenteita suurpetoja, kuten sutta kohtaan (2). Suurpetokonflikteihin haetaan usein ratkaisua metsästyksestä aliarvioiden sen vaikutusta kannan elinkelpoisuuteen (3).

Sudensuojelussa olisi myös huomioitava, että lajin elinvoimaisena säilymisen kannalta suuret ja yhtenäiset elinalueet olisivat tärkeät (4). Näistä syistä Suomen susikannan suojelutaso ei ole suotuisa ja suden suojelua on parannettava.

”Suomen susipolitiikan takia Pohjois-Suomessa on vain muutamia susiyksilöitä. Alue olisi kuitenkin vaeltaville susille tärkeä kulkureitti Ruotsiin ja Norjaan, joiden oma susipopulaatio on geneettisesti kapea. Geenivirta Skandinaviaan on nyt estynyt, sillä käytännössä kaikki Suomen ja Ruotsin poronhoitoalueiden sudet tapetaan”, Luonto-Liiton hallituksen jäsen Suvi Kolu sanoo.

MMM on arvioinut (5, 6) kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksia suden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen käyttämällä Riistakeskuksen Taloustutkimuksella teettämää kyselytutkimusta. Haastattelukysymyksissä selvitetään susialueiden asukkaiden asenteita salametsästystä kohtaan ennen ja jälkeen vuosien 2015–2016 suden kannanhoidollisen metsästyksen. 

”MMM on käyttänyt kyselytuloksia vain valikoiduilta osin suunnitellessaan vuosien 2017–2018 sudenmetsästystä”, Antti Haataja Luonto-Liiton susiryhmästä sanoo.

Tiedotteessaan (6) MMM viittaa kyselytutkimukseen seuraavasti:

”Taloustutkimuksen vuosien 2014 ja 2016 tehtyjen kyselytutkimukset kuitenkin osoittivat, että joustavampi metsästys vaikutti positiivisesti ihmisten susiasenteisiin. Erityisen merkittävänä voidaan pitää sitä, että hyväksyntä susien laittomalle tappamiselle vain sillä perusteella, että susia elää jollakin tietyllä alueella väheni 24 prosentista 14 prosenttiin.”

Saman tutkimuksen mukaan hyväksyntä susien laittomalle tappamiselle sillä perusteella, että "sudet menettävät ihmisarkuutensa, jos niitä ei metsästetä lainkaan” kasvoi kahdessa vuodessa 26 prosentista 34 prosenttiin. Myös perusteella "suden tuoma huoli turvallisuudesta” hyväksyntä susien laittomalle tappamiselle kasvoi 21 prosentista 29 prosenttiin.

”Hyväksyntä susien salametsästykselle on siis kasvanut, eikä ”joustavampi” kannanhoidollinen metsästys ole vaikuttanut positiivisesti susiasenteisiin. Susien metsästäminen sosiaalisin perustein voi jopa lisätä susiin kohdistuvan salametsästyksen hyväksyntää (7), joka voidaan myös tulkita kyselytutkimuksesta, jos tarkasteltavat kysymykset valitaan toisin. MMM ei selvitä, miksi se on päätynyt tulkitsemaan tutkimusta suppeasti. Tutkimuksesta voidaan lisäksi tulkita vain muutosta asenteissa, ei muutoksen syitä”, Antti Haataja arvioi.

Lisätiedot:

Antti Haataja
Luonto-Liiton susiryhmä
antti.arctic@gmail.com

Suvi Kolu
Luonto-Liiton hallitus
suvi.kolu@gmail.com
Puh. 0456363591

Lähteet:

1. Laikre L., Olsson F., Jansson E., Hössjer O. ja Ryman N. 2016, ”Metapopulation effective size and conservation genetic goals for the Fennoscandian wolf (Canis lupus) population”, Heredity advance online publication, doi: 10.1038/hdy.2016.48.

2. Ripple W. et al. 2014, ”Status and Ecological Effects of the World’s Largest Carnivores”, Science, Vol. 343, Issue 6167, 1241484.

3. Creel S. et al 2015, ”Questionable policy for large carnivore hunting”, Science, Vol. 350, Issue 6267, 1473-1475.

4. Cardillo M. et al. 2005, ”Multiple Causes of High Extinction Risk in Large Mammal Species”, Science, Vol 309, Issue 19, 1239-1241.

5. MMM 2016b, Maa- ja metsätalousministeriön asetus poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2016-2018 - muistio, 9.11.2016, Dnro 1723/01.03/2016.

6. MMM 2016a, ”Susien kannanhoidollisen metsästyksen arviointi valmistunut – Metsästys jatkuu muutoksin”, viitattu 20.12.2016.

7. Chapron G. ja Treves A. 2016, ”Blood does not buy goodwill: allowing culling increases poaching of a large carnivore”, Proc. R. Soc. B,  283, 20152939.