Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Luontojärjestöt: Suurpetojen kannanhoitoa parannettava Pohjoismaissa

Luontojärjestöt: Suurpetojen kannanhoitoa parannettava Pohjoismaissa

Pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt vaativat uhanalaisille suurpedoille nykyistä kunnianhimoisempaa, vastuullisempaa ja kaukonäköisempää kannanhoidon suunnittelua. Yhteispohjoismaisella kannanhoidolla voitaisiin turvata suurpetojen, etenkin suden, säilyminen osana Pohjolan ekosysteemejä jatkossakin. Suomen kohdalla korostuisi erityisesti vastuu yksilöiden ja geenien vaihdosta Suomen ja Skandinavian osakantojen välillä. Tämä vastuu on kirjattu myös Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan.

Luonto-Liitto tiedottaa 20.11.2012

Yhteensä 25 pohjoismaista luonnonsuojelujärjestöä pyytää Suomea, Ruotsia ja Norjaa parantamaan ja yhtenäistämään suurpetojen, erityisesti suden, kannanhoitoa. Järjestöt lähettivät tänään asiaa koskevan kirjeen maiden hallituksille ja Euroopan unionille. Suomessa kirjeen ovat allekirjoittaneet WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja BirdLife Suomi.

Järjestöt ovat huolestuneita erityisesti siitä, että Pohjoismaat eivät ole pystyneet parantamaan suden suojelutilannetta.

”Viime vuosina poliittiset päätökset ovat vieneet tilannetta entistä huonompaan suuntaan, kun esimerkiksi susikannan koon tavoitetasoja on laskettu ja suden metsästystä on lisätty. Tästä esimerkkinä on oman maa- ja metsätalousministeriömme viime perjantaina antama asetus, jossa poronhoitoalueelle ei aseteta lainkaan ylärajaa sudenmetsästykselle myönnettävien poikkeuslupien määrälle ”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF Suomesta.

WWF katsoo, että asetus vaarantaa suden suotuisan suojelun tason Suomessa ja on poronhoitoalueen osalta jyrkästi ristiriidassa suden hoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa.

”Asetus voi merkitä pyyntilupaa jopa valtaosalle kaikista poronhoitoalueen susista ja johtaa näin suden luontaisen levinneisyysalueen pienenemiseen”, Tolvanen toteaa.

Suomen susikanta on tällä hetkellä korkeintaan 200 yksilöä, ja susi on meillä erittäin uhanalainen laji. Ruotsissa kanta on arviolta 300 yksilöä ja Norjassa enää vain 25 yksilöä.

”Pohjoismaiset ympäristöjärjestöt toivovat, että suurpetojen suojelutilanne nousee esille tällä viikolla järjestettävässä Ruotsin ja Norjan ministerikokouksessa, jossa päätetään maiden rajaseuduilla elävien susilaumojen kohtalosta. Norja tulee todennäköisesti esittämään,
että puolet Norjan ja Ruotsin raja-alueiden laumoista sovittaisiin laskennallisesti Norjan kantaan kuuluvaksi, jolloin Norja voisi vähentää jo valmiiksi äärimmäisen uhanalaista susikantaansa vastaavalla määrällä”, kertoo Petteri Tolvanen.

Ympäristöjärjestöjen kirjeessä vaaditaankin Norjaa kantamaan vastuunsa suden suojelussa korottamalla oman tavoitekantansa kokoa. Tällä hetkellä Norjan hallituksen asettama tavoitekanta on vain kolme lisääntyvää susilaumaa koko maassa.

WWF Suomi katsoo, että yhteispohjoismainen kannanhoito toisi mukanaan hyötyjä, mutta samalla on tärkeä varmistaa, että se ei johda kansallisten vastuiden vähenemiseen.

”Esimerkiksi Suomen kohdalla yhteispohjoismainen kannanhoito korostaisi vastuuta itä-länsisuuntaisen geenivirran turvaamisesta ja velvoittaisi pitämään yllä lisääntyvää susikantaa myös poronhoitoalueella, joka on ainoa maayhteys idän ja Skandinavian kantojen välillä”, arvioi Tolvanen.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi,
puh. 0400 168 939,
petteri.tolvanen@wwf.fi

Pääsihteeri Leo Stranius, Luonto-Liitto
puh. 040 754 7371,
leo.stranius@luontoliitto.fi

Tiedoksi toimituksille:

Pohjoismaisten ympäristöjärjestöjen kirje on luettavissa osoitteessa
http://www.wwf.fi/mediabank/3029.pdf

WWF Suomen lausunto suden metsästystä koskevasta asetusluonnoksesta
osoitteessa
http://www.wwf.fi/mediabank/2907.pdf

Suden (Canis lupus) levinneisyys oli aikoinaan laajempi kuin
yhdelläkään toisella maalla elävällä nisäkkäällä. Susia eli melkein koko
pohjoisella pallonpuoliskolla ja Pohjoismaissa myös koko Lapissa. Sudet
kuitenkin hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla Keski- ja
Pohjois-Euroopasta. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota
järjestelmällisen vainon seurauksena, ja edelleenkin susi on Suomessa
erittäin uhanalainen.Susi rauhoitettiin Suomessa vuonna 1973. Sen
metsästäminen on luvanvaraista, mutta joissakin maissa lajia saa
edelleen metsästää rajoituksetta. Salametsästys on laajalle levinnyttä.
Se on luultavasti suurin yksittäinen susien kuolinsyy Euroopassa.

Lisää tietoa sudesta ja WWF:n työstä sen suojelemiseksi on osoitteessa
http://www.wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/suurpedot/

Luonto-Liiton susiryhmä pyrkii levittämään tietoa sosiaalisesta ja perhekeskeisestä sudesta, vaikuttamaan asenteisiin sekä vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa sutta kohtaan:
http://luontoliitto.fi/susiryhma/

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,