Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Luonto-Liiton lausunto: Naakan rauhoitusta ei tule purkaa

Luonto-Liiton lausunto: Naakan rauhoitusta ei tule purkaa

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsästyslain 5 ja 41 §:n muuttamisesta.
Luonto-Liiton lausunto: Naakan rauhoitusta ei tule purkaa

Kuva: Teemu Saloriutta

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Luonto-Liiton näkemyksen mukaan haittalintu-käsitteestä tulisi luopua. Käsite on vanhentunut eikä se ole nykypäivän arvojen mukainen. Nykypäivänä luonnon ja luonnon monimuotoisuuden itseisarvo ymmärretään ja monimuotoisuutta pyritään säilyttämään tuleville sukupolville. Haittalinnut ovat rauhoittamattomia ja käsite leimaa tietyt lajit ainoastaan ongelmaksi, vaikka niillä on oma tärkeä tehtävänsä ekosysteemissä. Metsästyslaki, joka jakaa tietyt lajit haitaksi ja siten rauhoittamattomiksi ja toiset hyötyriistaksi, ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Luonto-Liiton näkemyksen mukaan naakan rauhoitusta ei tule purkaa. Nykyinen poikkeusluvilla tapahtuva naakkojen metsästys on riittävä keino vahinkojen rajoittamiseksi.

Lintulajien lisääminen rauhoittamattomien joukkoon on nykykehityksen vastaista eikä naakkojen metsästys ratkaise ongelmaksi katsottuja asioita. Metsästys poistaisi tiettyjä yksilöitä parvesta, mutta se ei muuttaisi naakkojen käyttäytymistä ja kerääntymistä tiettyihin paikkoihin, vaan toimisi ainoastaan lyhytaikaisena ongelmanratkaisuna.

Naakat ovat hyvin sosiaalisia ja älykkäitä lintuja, jotka muodostavat elinikäisen parisiteen ja elävät naakkayhteiskunnassa jossa on selvä hierarkia. Loppukesästä lähtien naakat muodostavat isoja parvia, joissa linnut liikkuvat tiiviisti yhdessä. Metsästys haulikkoa käyttämällä aiheuttaisi suuren eläinsuojelullisen ongelman, sillä haulien osuma-alueella liikkuisi paljon naakkoja jotka voivat haavoittua. Tällöin riskinä on, että suurempi määrä naakkoja haavoittuu, kuin menehtyy. Koska lyijyn käyttö on kielletty vain vesilintujen metsästyksessä, tämä tarkoittaisi, että lukuisat naakat saisivat lyijyhauleja kehoonsa. Tämä vaikuttaisi niiden käyttäytymiseen ja lisäisi todennäköisyyttä joutua petolinnun saaliksi. Lyijyn siirtyminen petolintuihin aiheuttaisi niille lyijymyrkytysriskin.

On myös riski, että valvonnan puuttuessa jopa satoja tai tuhansia lintuja käsittäviin puissa yöpyviin parviin ammuttaisiin pimeällä, jolloin aiheutettu tuho olisi mittavaa. Jos asetus hyväksytään, Luonto-Liiton ehdoton vaatimus on, että naakkojen yöpymisparvet tulee rauhoittaa. Tämä tarkoittaa, että ampuminen parviin hämärässä tai ampuminen puihin asettuneisiin yöpymisparviin tulee kieltää.

Metsästysasetuksessa on yhtenä ongelmana mainittu naakkojen pesiminen rakennusten savupiipuissa ja syvennyksissä. Ongelman pitkäaikainen ratkaisu olisi estää naakkojen pesiminen tällaisissa paikossa asettamalla niihin esimerkiksi verkkoa. Toinen mainittu ongelma ovat naakkaparvien jättämät ulosteet, joiden todetaan aiheuttavan hygienia- ja tautiriskin. Tällaisen tiedon levittäminen lisää ihmisten negatiivista suhtautumista naakkoihin. Ruotsissa, jossa naakkoja esiintyy enemmän kuin Suomessa on todettu, etteivät naakat aiheuta haittaa ihmisten terveydelle. Ruotsissa naakkoja on kaupunkiympäristöissä karkotettu sopimattomista yöpymispuista kohdistamalla niihin valolähteitä yöpymispuiden alle muodostuvien ulostekertymien ehkäisemiseksi. Lisäksi äänipelottimet ovat oikein käytettyinä olleet tehokkaita. Pelloilta naakkoja on peloteltu pois käyttämällä esimerkiksi haulikon ääntä pelotteena.

Moni rauhoittamaton laji on taantunut vuosikymmenten aikana. Varis on taantunut neljänneksellä 1970-luvulta lähtien ja räkättirastas on vähentynyt kolmanneksella tällä vuosituhannella. Merilokki on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, joka on vähentynyt erityisesti eteläisillä Itämeren alueilla. Lisäksi rauhoittamattomiin lajeihin kuuluvat harakka, harmaalokki, kesykyyhky ja korppi, jota saa Suomessa yhä ampua poronhoitoalueella.

Metsästystä parempi vaihtoehto on lisätä ihmisten ymmärrystä lähiluontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan esimerkiksi jakamalla naakkojen käyttäytymisestä sekä ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisemisesta kertovia tietopaketteja kansalaisille. Ruotsissa moni kunta on jakanut tietoa naakoista hyvällä menestyksellä.

Monen lintulajin kannat ovat taantuneet Suomessa ja yhä useampi lintulaji luokitellaan uhanalaiseksi. Ei siis pitäisi nähdä ongelmana että on olemassa lintulajeja jotka menestyvät. Naakasta on tullut oleellinen osa lähiluontoa, jonka tarkkaileminen on havaittu lisäävän ihmisten hyvinvointia.

Tietopaketti naakoista ja erilaisista ongelmien ratkaisuista kaupungeissa ruotsiksi. Kajor i staden – en kunskapsöversikt

Salla Tuomivaara, Toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry

Christa Granroth, Luonto-Liiton susiryhmä

 

Lisätiedot: Christa Granroth, c.granroth@gmail.com, susiryhma@luontoliitto.fi