Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä toivoo, että lohesta pidettäisiin parempaa huolta

Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä toivoo, että lohesta pidettäisiin parempaa huolta

Tutkimusten mukaan Itämeren lohikantojen kunto on todella huono. Jokiin asti kutemaan päässeiden lohien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Suosituksen mukaan esimerkiksi Tornionjoessa pitäisi olla noin 35 000–40 000 kutevaa lohta, jotta kanta säilyisi. Kutukalamäärä on kuitenkin ollut viime vuosina vain noin puolet suosituksesta. Simojoella tilanne on vielä huonompi: lohikannan ei ennusteta elpyvän, mikäli nykyinen kalastuskuolevuus jatkuu. Vaikka kalastus lopetettaisiin kokonaan, näin pieneksi päässeen kannan palautuminen normaaliksi voi kestää jopa kymmeniä vuosia.

Luonto-Liitto tiedottaa 27.4.2012

Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä on huolestunut tavasta, jolla lohta kohdellaan Suomessa, vaikka laji on uhanalainen. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suositteli, että tänä vuonna Itämerestä pyydettäisiin korkeintaan 52 974 lohta. Suomi piti suositusta liian alhaisena ja vaati, että maamme osuus olisi 45 505 lohta. Suomen kiintiö on Itämeren alueen suurin: 86 prosenttia koko Itämeren kiintiöstä. Suomi on hakenut jo aiemmin EU:lta poikkeuslupaa myydä Itämeren lohta ihmisravinnoksi, vaikka lohen dioksiinipitoisuudet ylittävät EU:n turvarajat.

Itämeri-ryhmä toivookin, että ihmiset suosisivat Itämeren lohen asemesta sellaisia lajeja, joiden kannat ovat edelleen suuria ja joiden dioksiinipitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin lohen. Tällaisia kaloja ovat esimerkiksi ahven, särki ja lahna, joista on myös helppo laittaa hyvää ruokaa.

“Toivoisin, että kalatiskeiltä saisi lohen asemesta lahnaa, särkeä ja ahventa”, sanoo Luonto-Liiton Itämeri-ryhmän jaoston jäsen Jani Helminen.

Itämeri-ryhmäläiset muistuttavat, että kestävästi hankinttu kala on sekä ekologisesti että terveydellisesti erinomaista ravintoa.

“Koska kalan hiilijalanjälki on selvästi pienempi, sen syöminen on kannattavampaa kuin naudanlihan ja kanan. Vastuullinen kuluttaja jättää kuitenkin uhanalaiset lajit, kuten Itämeren lohen, pois ruokalistalta”, sanoo Luonto-Liiton Itämeri-ryhmän jaoston jäsen Jani Helminen.

Itämeren lohta syödään jo nykyisinkin vähän, koska sen kannat ovat niin pieniä. Suurin osa syötävästä lohesta on viljeltyä norjalaista lohta tai kirjolohta. Kasvatuslohikannat eivät ole uhanalaisia, mutta ne rehevöittävät vesistöjä. Kasvatuslohien sijaan kannattaakin suosia suomalaisia järvikaloja, kuten ahventa ja lahnaa.

Allekirjoita vetoomus Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sivuilla osoitteessa: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/itameri/


Lisää luettavaa aiheesta:

ICES:n suosituksista: http://www.ices.dk/committe/acom/comwork/report/2011/2011/sal-2231.pdf

Eduskunnan ympäristövaliokunta 16.3.2012: Itämeren lohikantojen tilasta ja sen arvioinnista sekä lohenkalastuksen kestävyydestä:
www.helsinki.fi/science/fem/articles/YV.160312.Erkinaro.pdf

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Lohen eloonjäännin, varhaissukukypsymisen ja muiden elinkierto-ominaisuuksien vaikutus istutusten tuottoon:
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkelit/effects_of_marine_survival.html

Yle: Suomi hakee jatkolupaa Itämeren dioksiinikalojen myynnille:
http://yle.fi/uutiset/suomi_hakee_jatkolupaa_itameren_dioksiinikalojen_myynnille/2286182

WWF:n kalaopas:
http://wwf.fi/kalaopas/

Lisätiedot:

Jani Helminen, Luonto-Liiton Itämeri-ryhmän jaoston jäsen, jani.helminen(at)netti.fi, puh. 050 381 8383

Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri, leo.stranius(at)luontoliitto.fi,
puh. 040 754 7371

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,