Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Leskenlehdet värittävät alkavaa kevättä

Leskenlehdet värittävät alkavaa kevättä

Kevätseurannan toisen seurantaviikonlopun (14.-15.3.) aikana havaintoja tuli yllättävän paljon hieman viileästä säästä huolimatta. Havaintoja tehtiin ruostesiiven toukasta, seitsenpistepirkosta, kekomuurahaisesta, töyhtöhyypästä, peiposta, laulujoutsenesta, kottaraisesta, kiurusta, sinivuokosta - sekä erityisesti leskenlehdestä, jonka kukinnan havaintojen lukumäärä kasvoi huomattavasti viikonlopun aikana eteläisessä Suomessa.
Leskenlehdet värittävät alkavaa kevättä

Kuva: Antti Salovaara

Leskenlehti onkin tunnetusti yksi varhaisimmista kevään merkeistä, sillä se kehittää kukka-aiheet jo syksyllä. Se ei siis tarvitse kovin paljoa valoa ja lämpöä aloittaakseen kukintaansa.

 

Myös nokkosperhoset ovat alkaneet heräillä talvihorroksestaan ja niitä on havaittu lennossa Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. 
Laulujoutsenet ovat puolestaan lentäneet jo Tyrnävän korkeudelle asti. Lämpötilojen noustessa ja runsaiden jäättömien vesien ansiosta laulujoutsenet pääsevät muuttamaan helposti ja nopeasti ympäri Suomen.

Viikonlopun yöpakkaset eivät siis näyttäneet kevään etenemistä kovinkaan paljon haittaavan. Keväiset lajihavainnot runsastuivat monella paikkakunnalla huomattavasti ja leviävät nyt tasaista tahtia yhä pohjoisemmaksi. Ilmatieteen laitoksen kuukauden ennusteen mukaan lämpötilat tulevat vaihtelemaan maalis-huhtikuun vaihteessa tavanomaista lauhemman ja tavanomaisten lämpötilojen välillä.

Olemme erityisen kiinnostuneita havainnoista, jotka tehdään Kevätseuranta-viikonloppuina, koska ne auttavat muodostamaan kattavan kuvan Suomen keväästä tietyllä ajanhetkellä. Havaintoja voi kuitenkin antaa koska vain ja aina kun jotain uutta tulee vastaan. Tulevasta viikonlopusta eteenpäin kevättä tarkkaillaan joka toinen viikonloppu 6. - 7.6. saakka. Havainnot tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.

Kaikki havainnot ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa

www.kevatseuranta.fi

. Lisäksi lapsille on tarjolla oma Kevätseuranta-kortti, jossa seurataan kolmeatoista helposti tunnistettavaa lajia. Lasten tulostettavat kortit voi lähettää osoitteeseen:
Luonto-Liitto, Itälahdenkatu 22 B (3. krs.), 00210 Helsink
i.

Kannustamme jakamaan havaintoja ja keväisiä kuvia myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta ja @kevatseuranta

Luonnossa saa onneksi edelleen liikkua ja on epätodennäköistä, että ulkona voisi saada koronavirustartunnan, kun pitää riittävän etäisyyden muihin liikkujiin. On myös suositeltavaa mennä sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole ruuhkaa ja välttää suosituimpia ulkoilukohteita eväs- ja tulentekopaikkoineen.

Lisätiedot:

Malva Green, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö,

malva.green@luontoliitto.fi

Puh. 044 045 8898

Henni Korhonen, Kevätseunnan kampanjatyöntekijä,

henni.korhonen@luontoliitto.fi

Kevätseurannan omat sosiaalisen median kanavat:

www.facebook.com/kevatseuranta

www.instagram.com/kevatseuranta

 

AJANKOHTAISTA LISÄTIETOA HAVAINNOISTA:

(19.3.2020)


Laulujoutsen 74

Leskenlehti kukkii 30

Kekomuurahainen 25

Kiuru 19

Töyhtöhyyppä 18

Sinivuokko kukkii 13

Ruostesiiven toukka 13

Nokkosperhonen 7

Seitesenpistepirkko 7

Kottarainen 5

Peippo 5

Sitruunaperhonen 4

Kurki 4

Naurulokki 3

Sisilisko 2

Siili 1

Sääski (itikka) 1



Nokkosperhonen talvehtii aikuisena, joten se lähtee herkemmin liikkeelle saatuaan riittävästi lämpöä ja onkin yksi ensimmäisistä keväällä nähtävistä perhosista. Suotuisissa olosuhteissa se voikin lähteä liikkeelle jo maaliskuun alussa.


Peipon kevätmuutto takaisin Suomeen alkaa yleensä maaliskuussa ja pesintä alkaa huhtikuussa. Jotkut yksilöt talvehtivat myös Suomessa.


Siili heräilee horroksestaan yleensä huhti-toukokuun vaihteessa, kun sillä on tarpeeksi ravintoa saatavilla. Varhaisemmat yksilöt saattavat tosin lähteä liikkeelle jo maaliskuun aikana, jos olosuhteet ovat suotavat. 


Töyhtöhyyppä on suhteellisen karaistunut lintu ja onkin ensimmäisten muuttolintujen joukossa. Se palaa takaisin Suomeen yleensä maaliskuun aikana, vaikka pellot olisivat vielä lumen peitossa. Tänä vuonna se ei kuitenkaan ole ollut etelässä ongelma.


Kurjen paluumuutto Suomeen ajoittuu maalis-toukokuun välille, mutta yleisin aika on varmaankin huhtikuussa. Se on helppo huomata, koska kurkiauran ääni kantautuu kauas. 


Sääski (itikka) ilmestyy lämpimänä keväänä jo maaliskuun aikana, mutta kaikkein runsaslukuisimpana niitä alkaa olla vasta toukokuussa.