Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Lausunto uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi

Lausunto uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi

Luonto-Liitto tiedottaa 28.1.2011

Ympäristöministeriölle: Viitaten lausuntopyyntöön verkkosivuillanne Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

YLEISTÄ

Luonto-Liitto pitää luontotyyppien uhanalaisarviointia merkittävänä saavutuksena Suomen luonnonsuojelutyössä. Seuraavana askeleena on varmistaa riittävä rahoitus sekä toimintaan velvoittavat päätökset toimintasuunnitelman toteuttamiseksi.

Tässä lausunnossa tarkastellaan toimintasuunnitelmaluonnosta metsien ja soiden osalta. Lausunnossa kiinnitetään huomioita vain kehitettämistä kaipaaviin asioihin.


3.1.3 Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelun toimeenpano ja sen
kehittäminen

(3)

Tulkinnan yhtenäistämisen lisäksi on tehtävä seuraavia muutoksia:
− Elinympäristön pienialaisuuden vaatimus tulee poistaa luonnontieteellisesti perusteettomana. Tämä on tarpeen erityisesti lehtojen, korpien ja rämeiden osalta. Myös purouomien riittävää leveyttä on syytä arvioida uudelleen.
− Kohteiden luonnontilaisuuden vaatimusta tulisi höllentää. Kohteiden ominaispiirteiden säilymisen perusteita tulisi tarkentaa.
− Metsälakikohteiden tietojen tulee olla julkisia tai vähintään pyynnöstä digitaalisessa muodossa saatavia, jotta lain vaikuttavuuden arvioiminen olisi mahdollista.


3.1.5 Metsähallituksesta annetun lain toimeenpano

(7)

Valtion talousalueiden metsien ja soiden luontoarvojen selvitystulokset tulee konkreettisesti hyödyntää mittavana lisäsuojeluna valtionmaille. Tuloksien sekä tarvittavien lisäselvitysten pohjalta tulee toteuttaa mm.
− huomattava metsien suojelun määrän lisääminen suojelemalla luontoarvoiltaan merkittäviä alueita sekä ennallistamalla heikentyneitä alueita
− monipuolisempien käsittelymenetelmien käyttöönottaminen talousmetsissä
− hakkuumäärien tuntuva laskeminen
− rantojen kaavoittamisen rakentamiseen rajoittaminen
− soiden vuokraamisen turvetuotantoon vähentäminen


3.2 Suojelualueverkoston kehittäminen

3.2.3 Metsäiset luontotyypit

(13)

Vaikka METSO-ohjelman mukaisissa metsäisissä elinympäristöissä on huomioitu myös Luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukaisia elinympäristöjä, tulee uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi laatia oma toimintaohjelma, jossa elinympäristöt paikannettaisiin systemaattisesti ja niiden suojeluun varattaisiin omat resurssinsa. Pääpaino METSO-ohjelmassa tulisi olla VU-, NT- ja LC-luokkien elinympäristöjen suojelussa. Uhanalaisten elinympäristöjen suojelussa käytössä tulisi olla luonnonsuojelu- ja metsälaki.

METSO-ohjelmassa suojeluun päätyvien alueiden laadun selvittämisen lisäksi on METSO-ohjelmassa varattava oma rahoituksensa suojelmattomien alueiden luontotyyppien systemaattiseen selvittämiseen. Koska METSO-ohjelmassa ei nykyvauhdilla tulla pääsemään asetettuihin suojelutavoitteisiin, tulee tämä selvitys toteuttaa jo ennen METSO-ohjelman tarkistamista ja hyödyntää selvityksen tuloksia suojelupanosten kohdentamisessa tarvittaville alueille.

Metsiensuojelun toimenpiteissä keskitytään oikeutetusti METSO-alueeseen, mutta huomiota tulee kiinnittää myös METSO-alueen ulkopuolisiin alueisiin, joilla metsiensuojeluprosentti jää edelleen alle ekologien suositusten (<10-20%).

(14)

METSO-ohjelman kustannustehokkaan toteuttamisen kannalta eri viranomaisten välistä yhteistyötä on lisättävä siten, että informaation välittäminen viranomaiselta toiselle on vaivatonta ja ylipäänsä mahdollista. Erityisesti Metsäkeskusten hallinnassa olevaa tietoa pitää pystyä myös muiden suojelua edistävien ja toteuttavien tahojen hyödyntämään. Näitä tahoja ovat mm. ELY-keskukset ja luonnonsuojelujärjestöt.


3.3 Alueiden käytön suunnittelu

3.3.2 Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen kehittäminen

(17)

Maakuntakaavojen valmistelussa on tehtävä kattavat selvitykset kaikista soista ja luokitella ne kaavoitukseen oman statuksensa mukaisesti. On tärkeää, että kaavoituksessa merkitään kartalle myös muut suot kuin turvetuotantoon varatut suot. Tällä tavoin tehdään aitoa luonnonvarojen käytön suunnittelua, jossa huomioidaan myös muut soiden käyttömuodot kuin turvetuotanto.

Mahdollisuuksien mukaan maakunta- ja yleiskaavoihin tulee merkitä kartoille ns. luonnonmonimuotoisuuden herkkyysalueet tai vihervyöhykkeet. Näitä vyöhykkeitä tulee tarkentaa sitä mukaa, kun eri luontotyyppien sijaintia saadaan selvitettyä.


3.4 Talouskäytössä olevien alueiden käyttö ja hoito

3.4.3 Metsät

(29)

Varmistetaan metsäsuunnittelussa monimuotoisuutta lisäävän vaihtoehdon laatiminen ja sen esitteleminen metsän omistajalle.


3.5 Tietoaineistot ja -järjestelmät sekä luontotyyppien tilan seuranta

3.5.1 Uuden tiedon tuottaminen

(41)

Inventointitiedon tuottajien listaan on lisättävä Luonto-Liitto, jonka metsäryhmä on tuottanut merkittävän osan Suomessa kertyneistä uhanalaislajihavainnoista. Jatkossa Luonto-Liitossa keskitytään lajien lisäksi enenevässä määrin myös luontotyyppien inventoimiseen.


3.5.2 Tietojärjestelmien kehittäminen

(42)

Lisättävä tiedon tuottajien listaan Luonto-Liitto, jonka metsäryhmä on tuottanut merkittävän osan Suomessa kertyneistä uhanalaislajihavainnoista. Jatkossa Luonto-Liitossa keskitytään lajien lisäksi enenevässä määrin myös luontotyyppien inventoimiseen. Luonto-Liiton metsäryhmässä on otettu käyttöön paikkatietojärjestelmä, jonka rakenne olisi hyödyllistä vastata eri tiedon tuottajien ja käyttäjien järjestelmien rakennetta.


3.6 Viestintä ja koulutus

Luontotyyppien uhanalaisuudesta on laadittava oma viestintäsuunnitelma.

(45)

Suunnitelmassa korostuu nyt tiedon jakaminen viranomaisten ja muiden metsätoimijoiden kesken sekä näiden toimijoiden kuin myös alan opiskelijoiden kouluttaminen. Tämä on tärkeää käytännön toimenpiteiden toteuttamiseksi ja onnistumiseksi. Lukuun tulee lisätä kansalaisille tarkoitettuun tiedottamiseen tarkennus lapsiin ja erityisesti nuoriin kohdistuvasta viestinnästä ja koulutustyöstä.

Metsän oppimispolku on hanke, jonka puitteissa nuorille kerrotaan metsään liittyvistä asioista. Käytännössä hankkeessa metsää koskeva, kouluihin suunnattu viestintä ja kasvatus (tapahtumat, materiaalit) tuo esille lähes yksinomaan metsän taloudellista merkitystä. Samalla metsien monimuotoisuuden merkityksen ja metsien suojelun näkökulmat jäävät marginaaliin. Metsien ja muun luonnon suojelun ja käytön hyväksyttävyys perustuu suuren yleisön näkymyksiin, joten viranomaisten ja metsäalan sisäisten toimijoiden kouluttamisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää jakaa tietoa myös muille ihmisille.

Metsän oppimuspolku -hankkeen sisältöä on avarretta huomattavasti. Lapsille ja nuorille on opetettava sitä, mikä merkitys metsäluonnon monimuotoisuudella on elämämme perustana sen sijaan, että painotetaan lähinnä puuvirrasta saatavia materiaalisen elintason takaamista ja sen lisäämistä.

Opetusohjelmiin tulee saada kirjaukset luontotyyppien esille nostamisesta opetuksessa aiemman lajikeskeisyyden sijaan. Tämä lisää ymmärrystä luonnosta kaikkinensa. Käytännön tasolla kouluille tulee lisätä resursseja, jotta luonto-opetusta olisi mahdollista järjestää tehokkaammin ja erityisesti siten, että lapsia ja nuoria pystytään viemään ulos luokkahuoneesta oppimaan keskelle luontoa.



Luonto-Liitto ry

Leo Stranius
Pääsihteeri


Lisätietoja
Metsävastaava Mari E. Niemi
puh. 050-3224363, sposti: mari.niemi(at)luontoliitto.fi

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,