Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Lausunto luvanvaraisten riistalajien metsästysmääriin

Lausunto luvanvaraisten riistalajien metsästysmääriin

Helsingissä 26.7.2010
Sami Lyytinen

Maa- ja metsätalousministeriölle

Lausunto määräyskirjeluonnoksesta (viite: 1948/15/2010)

Luonto-Liitto kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä liittyen tiettyjen luvanvaraisten riistalajien metsästysmääriin. Tähän lausuntoon kirjatut kommentit ovat peräisin Luonto-Liiton susiryhmältä. Ne keskittyvät sen vuoksi pääosin suteen ja pieneltä osalta myös muihin suurpetoihin. Muista lajeista Luonto-Liitto ei lausu tässä yhteydessä.

Susi:

Luonto-Liitto näkee Suomen susikannan tilanteen tällä hetkellä hälyttävänä kannan pienen koon ja viime vuosina tapahtuneen romahdusmaisen kannanaleneman johdosta. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jonka nykyinen kanta, kannankehitys ja susiyksilöiden vähentynyt tulomuutto Venäjän puolelta viittaavat jo siihen, että susi voi tippua nykykehityksen jatkuessa äärimmäisen uhanalaisten eliölajien joukkoon. Luonto-Liiton mielestä maa- ja metsätalousministeriö ei määräyskirjeessään huomio susikannan uhanalaisuuteen liittyviä ongelmia tilanteen vaatimalla tavalla.

Suomen susikanta oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan kevättalvella 2010 noin 150-160 yksilöä. Kanta on siten romahtanut muutamassa vuodessa noin sadalla sudella. Siitä huolimatta ministeriö esittää määräyskirjeessään susilupien kokonaismääräksi 22 sutta, joka on huomattavan korkea huomioiden susikannan tämän hetkinen tilanne. Lisäksi susikannan hoitosuunnitelmaan kirjattu kannan tasaisempi levittäytyminen ei ole toteutunut lainkaan tyydyttävästi; läntisellä kannanhoitoalueella olevat susireviirit ovat edelleen yksittäisiä kannan painopisteen pysyessä Kainuussa ja Pohjois-Savossa

Luonto-Liitto näkee ongelmallisena, että maa- ja metsätalousministeriö pohjaa määräyskirjeensä sisällön myönnettävien tappolupamäärien osalta jostain syystä ennusteeseen, ei niinkään todettuun kannankehitykseen. Ministeriö käyttää suuren lupamäärän perusteluna RKTL:n ilmoittamaa kesäistä pentujen syntymisen jälkeistä laskennallista lukemaa, jolle ei ole olemassa muuta empiiristä aineistoa tueksi kuin menneen talven kanta-arvio ja tietämys siitä, kuinka paljon sudet lisääntyessään pentuja tuottavat. Laskelma ei ota lainkaan huomioon salametsästyksen kautta tapahtumaa poistumaa eikä sitä näin ole syytä käyttää arvion pohjana johon susikannan hoito ja kehitys perustuvat. Tästä viime vuosina havaittu kannan romahdusmainen kehitys ovat hyvä esimerkki.

Suomen susikannan ollessa kriittisessä tilassa Luonto-Liitto vaatii ministeriötä käyttämään laskelmiin perustuvien ennusteiden sijasta ainoaa luotettavaa eli edellistalvisen kannan koon arviota ja ottamaan vahvasti huomioon viime vuosina havaittu kannankehitys. Toinen vaihtoehto on odottaa aineistoa susiparien pentumisten onnistumisista ennen kuin annetaan ensimmäistäkään lupaa.

Luonto-Liitto vaatii ministeriötä tässä vaiheessa jäädyttämään susilupien myönnön kokonaisuudessaan metsästysvuonna 2010-2011. Todellisia ongelmia ihmisen turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheuttavien susien kohdalla on tarpeen vaatiessa mahdollisuus toimia poliisilain antamien toimintavalmiuksien turvin.

Karhu ja ilves:

Luonto-Liitto pitää myönteisenä, että Suomen karhu- ja ilveskannat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana voimistuneet niin, ettei kumpikaan laji kuulu enää uhanalaisten eläinlajien joukkoon. Lajit näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten varsin ristiriitaisina ja vihattuinakin pidettyjen eläinten runsastuminen ja levittäytyminen laajemmalle voi onnistua ilman suurempia konflikteja. Luonto-Liitto toivoo, että ministeriö uskoisi myös suden kohdalla samaan kehitykseen. Suomen alueella elävä elinvoimainen susikanta on ilveksen ja karhun osoittaman esimerkin mukaisesti mahdollinen.

Karhukantaan kohdistuvien tappolupien määrä on verotuksellisesti kestävällä pohjalla, joskin hyvin lähellä RKTL:n ilmoittamaa maksimimäärää. Lupien mitoittaminen lähelle kestävän kannanverotuksen kattoa on ongelmallista karhukannan hoitosuunnitelmaan luetun levittäytymistavoitteen kanssa. Läntisin osa Suomea on edelleen suurelta osin karhutyhjiötä, mikä ei tule täyttymään, jos runsaamman kannan alueilla karhujen kaato on kestävän kannankehityksen maksimirajoilla.

Ongelmia aiheuttavien ilvesten tappolupien määrää Luonto-Liitto pitää varsin maltillisena, joskin toteaa, että ilveksen kohdalla ensimmäisellekään ns. häirikköluvalle ei ole tarvetta. Ilveksen kohdalla on kyse lajista, jonka yhteiskunnalle aiheuttamat haitat ovat poronhoitoalueen eteläpuolella hyvin vähäiset. Riistakannoille aiheuttamaa verotusta ei voida pitää perusteena ilvesten tappamiselle, minkä vuoksi Luonto-Liitto toivoo myöhemmin myönnettävien ns. kannanhoidollisten lupien kohdalla ministeriöltä niin ikään malttia.

Luonto-Liitto

Pääsihteeri Leo Stranius

Lisätietoja:

Susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen
puh. 040-5586097, savely (ät) utu.fi

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,