Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Lapin nykymuotoinen porotalous uhkaa susien lisäksi alueen ympäristöä

Lapin nykymuotoinen porotalous uhkaa susien lisäksi alueen ympäristöä

Susia ja muita petoja on syytetty porotalouden heikosta tilasta väärin perustein. Kysymys on pohjimmiltaan porotalouden ja luonnonympäristön hyvinvoinnin välisestä ristiriidasta, jonka sovittaminen ei ole yksinkertaista. Luonto-Liiton susiryhmän kanta on, että ympäristön ja sen lajiston köyhdyttäminen tulee saada kuriin.
Lapin nykymuotoinen porotalous uhkaa susien lisäksi alueen ympäristöä

Kuva: Ake Halttunen

Luonto-Liitto tiedottaa 19.11.2013

”Tärkeä askel tilanteen korjaamiseksi olisi poronhoitoalueen etelärajan siirtäminen pohjoisemmaksi, mikä helpottaisi koko Fennoskandian susikannan ahdinkoa”, sanoo Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.

Poronhoitoalueelle hiljattain myönnetyt kahdeksan poikkeuslupaa sudenpyyntiin ovat selkeä osoitus siitä, ettei suden suojeluun suhtauduta Suomessa vakavasti lajin äärimmäisestä uhanalaisuudesta huolimatta. Viimeisimmän arvion mukaan susia elää maassamme vain 120–135 yksilöä. Lapissa susia on vain satunnaisesti.

“Yksi keskeisimmistä ongelmista suden suojelun kannalta on se, että poronhoitoalueella ei suvaita susia lainkaan. Kaatolupia myönnetään rutiininomaisesti petovahinkojen ehkäisemiseksi”, Hiltunen sanoo.

Susien järjestelmällinen tuhoaminen poronhoitoalueella kertoo myös porotalouden suhteettoman suuresta vaikutusvallasta alueella, joka kattaa yli kolmanneksen maamme pinta-alasta.

Luonto kärsii porotaloudesta myös ravintoketjun alkupäässä. Voimaperäisen metsätalouden ohella porojen laidunnus on tutkimusten mukaan johtanut poronhoitoalueella merkittävään jäkäläkatoon. Laidunnus vaikeuttaa myös puiden taimettumista.

Porotalouden kannattavuus on heikko. Muun muassa jäkäläkadosta johtuva lisäruokinta aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi rehun, materiaalien ja kaluston kautta.

Nykymuotoista porotaloutta harjoitettaessa porojen suojeleminen petoeläimiltä on lähtökohtaisesti vaikeaa, mutta keskustelu vaihtoehdoista on ollut vähäistä.

“Vahinkojen korvaamisen sijaan pitäisi keskittyä tehokkaaseen vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Aidoista ja laumanvartijakoirista voisi olla apua vahinkojen torjunnassa. Pitäisi myös harkita porojen määrän vähentämistä, jolloin laitumien kunto paranisi ja nälkää näkeville poroille riittäisi paremmin ravintoa. Keinoruokintaa ei tarvittaisi, ja kustannukset pienenisivät. Yksi keino voisi olla myös paluu porojen paimennukseen”, sanoo Suvi Kolu Luonto-Liitosta.


Lisätiedot:

Ilkka Hiltunen
susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
puh. 044 516 6227
ilkka.hiltunen(at)luontoliitto.fi

Suvi Kolu
Luonto-Liiton hallituksen ja susiryhmän jäsen
045 636 3591
suvi.kolu(at)gmail.com

www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi


Lähteet

Rytkönen Anne-Mari, Saarikoski Heli, Kumpula Jouko, Hyppönen Mikko ja Hallikainen Ville: Metsätalouden ja poronhoidon väliset suhteet Ylä-Lapissa – synteesi tutkimustiedosta. Riista- ja kalatalous, Tutkimuksia ja selvityksiä, nro 6, 2013:
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/rktl_tutk_ja_selv_6_2013_web.pdf

RKTL: Suden kanta-arviot:
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/suden_kanta_arviot/suden_kanta_arviot.html

Helsingin Sanomat 19.11.2013: Pedot ehkä vain osasyy poronhoidon kriisiin:
http://www.hs.fi/kotimaa/Pedot+ehk%C3%A4+vain+osasyy+poronhoidon+kriisiin/a1384760827064