Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Kevätseurannan 2020 teemana on perhoset

Kevätseurannan 2020 teemana on perhoset

Luonto-Liiton perinteinen Kevätseuranta lähtee liikkeelle tulevana viikonloppuna 29.2.–1.3. Koska kulunut talvi on ollut Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lämmin, on luvassa todennäköisesti myös poikkeuksellinen kevät. Eteläisessä Suomessa terminen talvi ei ole päässyt alkamaan lainkaan, joten kevään merkit ovat alkaneet poikkeuksellisen aikaisin.
Kevätseurannan 2020 teemana on perhoset

Kuva: Antti Salovaara

 

Kevätseurantaan on jo nyt kertynyt aikaisia havaintoja esimerkiksi sinivuokosta, kekomuurahaisista ja jopa ensimmäinen sitruunaperhonen on havaittu.

Kevätseurannassa havainnoidaan kevään etenemistä keväisten kasvi- ja eläinlajien avulla. Tämän vuoden teemana on perhoset. Olemme valinneet teemalajeiksi kahdeksan keväällä esiintyvää perhosta, jotka kattavat koko jakson alkukeväästä aina kesän kynnykselle. Teemalajit ovat: ruostesiiven toukka, koivutyttöperhonen, nokkosperhonen, sitruunaperhonen, neitoperhonen, kangasperhonen, paatsamasinisiipi ja lanttuperhonen. 

"Perhoset ovat paitsi kevään merkkejä myös ilmastonmuutoksen indikaattoreita. Vuodesta toiseen kerätyt perhoshavainnot kertovat kevään aikataulun lisäksi lajien levinneisyydestä – ja kertovat mahdollisesta muutoksesta. Kevätseuranta-havainnot ovat tärkeä osa tätä työtä”, Antti Salovaara, Luonto-Liiton aktiivi kertoo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötilat olivat monin paikoin 7–8 astetta tavanomaista korkeampia verrattuna 1981–2010 keskiarvoihin. Yhtä lauhaa tammikuuta ei ole nähty sitten vuoden 1925. Lumeton tammikuu ei kuitenkaan ulottunut tänä vuonna Lappiin asti, sillä Lapin seudulla lunta saatiin jopa ennätyksellisen paljon.

Kevätseurannan havaintoja voi ilmoittaa koska vain, mutta erityisen kiinnostuneita olemme havainnoista, jotka tehdään Kevätseuranta-viikonloppuina. Ne auttavat muodostamaan kattavan kuvan Suomen keväästä tietyllä ajanhetkellä. Tulevasta viikonlopusta eteenpäin kevättä tarkkaillaan joka toinen viikonloppu aina 6.–7.6. asti. Havainnot tallentuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, josta ne ovat saatavilla tutkimuskäyttöön.

Havainnot ilmoitetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.kevatseuranta.fi. Lisäksi lapsille on tarjolla oma Kevätseuranta-kortti, jossa seurataan kolmeatoista helposti tunnistettavaa lajia. Lasten tulostettavat kortit osoitteseen: Luonto-Liitto, Itälahdenkatu 22 B (3. krs.), 00210 Helsinki.

Kannustamme jakamaan havaintoja ja keväisiä kuvia myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kevätseuranta ja
@kevatseuranta 

Luonto-Liitto toivottaa kaikki mukaan Kevätseurantaan!

Lisätiedot:

Malva Green, Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö,
malva.green@luontoliitto.fi

Puh. 044 045 8898

Antti Salovaara, Luonto-Liiton aktiivi,
ans@iki.fi

Puh. 040 737 6948

Kevätseurannan omat sosiaalisen median kanavat:

www.facebook.com/kevatseuranta

www.instagram.com/kevatseuranta

 

LISÄTIETOA KEVÄTSEURANNASTA 2020

 

Lisätietoa kevään 2020 Kevätseurannasta: 



Tehtyjä havaintoja: 

(28.2.2020)

Kiuru (1)  

Laulujoutsen (7)

Sitruunaperhonen (1)

Sinivuokko kukkii (1)

Ruostesiiven toukka (3)

Kekomuurahainen (6)

Kottarainen (1)

Leskenlehti kukkii (1 )


TAUSTATIETOA HAVAITUISTA LAJEISTA

Ensimmäiset kiurut saapuvat ensimmäisten muuttolintujen joukossa Suomeen jo maaliskuun alussa, joskus jopa helmikuussa. Joskus harvat yksilöt saattavat talvehtia Suomessa. Pesiminen tapahtuu yleensä huhti-toukokuussa.


Laulujoutsenista osa talvehtii Suomessa talven ankaruudesta riippuen. Jo tehdyt havainnot voivat siis olla joko Suomessa talvehtineita tai jo takaisin muuttaneita yksilöitä. 


Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena ja sen lentoaika on yleensä maaliskuun loppupuolelta kesäkuun alkuun. Ne talvehtivat lähellä maan pintaa, jolloin auringon lämmittäessä ne lähtevät aikaisemmin liikkeelle. Koiraat lähtevät liikkeelle viikkoja aikaisemmin kuin naaraat. 


Sinivuokko kukkii yleensä huhti-toukokuussa ja se on yksi varhaisimmista kukkijoista. Se on erittäin kestävä laji ja se saattaa hyvinkin kukkia jo helmikuussa olosuhteiden ollessa edes vähänkin suotuisat. 


Ruostesiiven toukka lähtee liikkeelle jo varhain keväällä ennen lumien sulamista, joten aikainen esiintyminen ei ole poikkeuksellista. 


Kekomuurahainen heräilee pesästä lumipeitteen sulettua keon päältä ja kun aurinko on päässyt lämmittämään kekoa jonkin aikaa. Jos kevät on lämmin, saattavat muurahaiset lähteä liikkeelle jo huomattavasti aikaisemmin.


Kottarainen talvehtii pääasiassa Länsi-Euroopan maissa ja muuttaa takaisin Suomeen maalis-huhtikuussa. Pesimisen se aloittaa huhti-toukokuussa. On siis hyvin mahdollista, että havaittu kottarainen on jo muuttanut Suomeen. 


Leskenlehti on ensimmäisiä kevään kukkivia kasveja. Se viihtyy parhaiten avoimilla ja paljailla alueilla, joihin aurinko ja lämpö pääsevät helpoiten. Koska leskenlehden yhteyttävät kasvuversot kehittyvät keskikesällä, ne eivät ehdi kukkia saman kesän aikana. Näin ollen kukanaiheet kehittyvät vasta syksyllä ja talvehtivat maanrajassa. Tämän ansiosta se pystyy kukkimaan heti olosuhteiden sen salliessa.