Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Kannanhoidollinen metsästys on sudenhoitosuunnitelman keskeisin ongelma

Kannanhoidollinen metsästys on sudenhoitosuunnitelman keskeisin ongelma

Luonto-Liitto pitää uutta sudenhoitosuunnitelmaa monelta osin puutteellisena uhanalaisen suden suojelun kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö esitteli luonnoksen uudeksi hoitosuunnitelmaksi torstaina 18.12.2014.
 Kannanhoidollinen metsästys on sudenhoitosuunnitelman keskeisin ongelma

Kuva: Ake Halttunen

Luonto-Liitto tiedottaa 18.12.2014

Keskeisin ongelma uudessa sudenhoitosuunnitelmassa on kannanhoidollisen metsästyksen salliminen. Ministeriö sallisi kahden vuoden kokeiluna jopa 29 suden tappamisen vuosittain. Luonto-Liiton mielestä kannanhoidoidollista metsästystä ei tule kohdistaa lajiin, joka on Suomessa erittäin uhanalainen. Susia on maassamme viimeisimmän arvion mukaan vain 140-155 yksilöä.

”Sudenhoitosuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena tulisi olla se, että susikanta pääsee toipumaan kestävälle tasolle. Tappolupien lisääminen toimii tätä tavoitetta vastaan, etenkin kun geenivirta Venäjältä on tyrehtynyt ja vaihtoehtoisten petokonfliktien ratkaisukeinojen hyödyntämisessä on yhä runsaasti kehittämisen varaa”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Tea Tawast.

Petoaitojen ja eläinsuojien rakentaminen, metsästyskoirien suojaaminen ja erilaiset karkoitusmenetelmät ovat tärkeitä keinoja petokonfliktien ehkäisyssä. Neuvontapalvelut puolestaan tukevat menetelmien hyödyntämistä ja auttavat kehittämään käytäntöjä susialueilla. Esimerkiksi riistaruokinta voi houkutella susia, minkä vuoksi ruokintapaikkojen siirtäminen ja valvonta voivat olla tarpeen.

”Hoitosuunnitelmassa suojauskeinojen kehittämiseen ja susineuvonnan tärkeyteen on kiinnitetty huomiota. On tärkeää, että nämä kirjaukset näkyvät jatkossa käytännössäkin pyrkimyksenä ratkaista petokonfliktit loppuun asti niin, ettei susille aiheudu tarpeetonta haittaa. Kaatolupien lisäämisen sijaan tulisi kokeilla vaihtoehtoisten keinojen ja neuvonnan voimakasta edistämistä”, toteaa Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.

Myöskään poronhoitoalueen susitilanteelle ei ole luvassa olennaista muutosta. Vaikka kolmanneksen Suomen pinta-alasta kattavalla alueella ei ole käytännössä lainkaan susikantaa, susille aiotaan myöntää jatkossakin avokätisesti kaatolupia petovahinkojen ehkäisemiseksi. Luonto-Liiton mielestä susi tulisi sisällyttää EU:n luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin lajeihin poronhoitoalueella kuten muuallakin Suomessa.

Poronhoitoalueen tilanne on kriittinen myös Skandinavian eristyneen susipopulaation kannalta, sillä ilman vaellusyhteyttä Suomesta sitä uhkaa sisäsiittoisuus. Sudenhoitosuunnitelmaan tulisi kirjata suunnitelma poronhoitoalueen etelärajan nostamiseksi. Tämä antaisi susille elintilaa Lapin eteläpuolella ja auttaisi avaamaan elintärkeää geenivirtaa Ruotsiin.


Lisätiedot:

Ilkka Hiltunen
Susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
ilkka.hiltunen@luontoliitto.fi
Puh. 044 516 6227

Tea Tawast
Puheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhmä
tea.tawast@luontoliitto.fi

 

Tiedote 18.12.2014