Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Järjestöt: Pariisin ilmastokokouksen annettava vauhtia energiamurrokselle

Järjestöt: Pariisin ilmastokokouksen annettava vauhtia energiamurrokselle

Yksitoista suomalaista ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta rohkeita askelia energiamurroksen vauhdittamiseksi Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Ilmastokatastrofin estäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä sekä päästövähennysten välitöntä vauhdittamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Pariisissa 30. marraskuuta alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on tarkoitus solmia uusi kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus. Järjestöjen mukaan sopimukselta tarvitaan ennen kaikkea vahva viesti siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on vääjäämättä päättymässä.

”Ilmastouhkien torjuminen edellyttää, että hiilidioksidipäästöt saadaan mahdollisimman pian nollaan. Tavoite on kirjattava Pariisin sopimukseen niin, että se antaa sijoittajille, yrityksille ja päättäjille vahvan signaalin, ettei fossiilisiin polttoaineisiin kannata enää sijoittaa”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Fossiilisten polttoaineiden tuista on luovuttava välittömästi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut fossiilitukien olevan 650 miljardia dollaria vuonna 2015. Suomessakin tuetaan yhä fossiilisten polttoaineiden ja niihin verrannollisen turpeen energiakäyttöä verohelpotuksin.

“Fossiilienergian tuotannon verohelpotukset ja tuet ovat erityisen haitallisia ilmastonmuutoksen ja energiasektorin uusiutumisen kannalta, sillä ne lukitsevat meitä vanhaan teknologiaan. Suomessa puolustetaan turpeen verotukea kotimaisuudella ja työllisyydellä, mutta kivihiilikin on joissain maissa kotimaista. Ilmastonmuutos edellyttää kaikilta mailta perusteellista energiaremonttia”, painottaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.

Päästövähennykset saatava kiihdytyskaistalle

Eri maiden nykyiset päästövähennyslupaukset ovat täysin riittämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liian lepsuja tavoitteita ei tule kirjata sopimukseen sellaisenaan, vaan niitä on arvioitava ja tarkistettava ylöspäin viimeistään vuonna 2018. Sen jälkeen sitoumuksia tulee kiristää viiden vuoden sykleissä, niin että ensimmäinen sitoumuskausi on vuosina 2021–2025.

Ilmastoneuvotteluissa maat ovat sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle vaarallisena pidetyn kahden asteen. Jo puolentoista asteen lämpenemisellä on vakavia seurauksia. Kuilua lämpötilatavoitteiden ja päästövähennysten välillä on ryhdyttävä kuromaan umpeen välittömästi. Maiden tulee sopia toimista, joilla uusiutuvan energian käyttöä, energiansäästöä ja energiatehokkuutta vauhditetaan jo ennen vuotta 2020.

“On täysin selvää, että EU:kin joutuu tiukentamaan vuoden 2030 tavoitettaan, joten myös Suomen kannattaa varautua paljon reippaampaan päästövähennystahtiin jo nyt", huomauttaa ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta.

Vahingot ja menetykset korvattava - sopeutumiseen taattava tukea

Rikkaiden maiden on lunastettava lupauksensa ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen korvaamista varten on luotava vahva mekanismi, järjestöt vaativat.

”Monissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo nyt, ja eniten kärsivät köyhien maiden asukkaat, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta”, muistuttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

”Päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarve kulkevat käsi kädessä. Mitä hitaammin päästöjä vähennetään, sitä kalliimmaksi ilmastolasku tulee - myös Euroopassa. Nykytahdilla sopeutumiseen tarvitaan huomattavasti enemmän rahoitusta kuin mihin maat tällä hetkellä ovat sitoutuneet”, Biström jatkaa.

Teollisuusmaat sopivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Pelkkä kuuden vuoden takaisen rahoituslupauksen toistaminen tuskin riittää sopuun Pariisissa.

Ilmastopäästöjä vähiten aiheuttaneet maat vaativat oikeutetusti korvauksia ja tukea ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Rahoituksen tulee olla uutta ja lisäistä eli ilmastorahoitusta tulee lisätä ilman, että kehitysyhteistyömäärärahoja samalla leikataan.

“Suomen hallitus osoittaa erityisen huonoa poliittista vainua siirtäessään päästökaupasta saatavat tulot pois ilmastorahoituksesta teollisuuden tukemiseen. Kieltäytyminen kollektiivisesta vastuusta ilmastoneuvottelujen aattona, kun muut valtiot tuplaavat omia lupauksiaan, osoittaa valitettavan huonoa tilannetajua”, WWF:n Kaarina Kolle toteaa.

Metsät ja maankäyttö osaksi ilmastosopimusta

Metsäkato, maankäytön muutokset ja maatalous aiheuttavat neljänneksen maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Ekosysteemien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on tärkeä myös Suomelle. Metsien ja maankäytön päästöjen raportointivelvollisuus laajentunee uudessa sopimuksessa kaikille osapuolille.

Erityisesti valtiot, joissa on trooppisia sademetsiä, tarvitsevat tukea ja rahoitusta metsäkadon pysäyttämiseksi.

“Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ekosysteemien tuhoutuminen kietoutuvat ilmastokriisiin. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat metsiemme, soidemme ja muiden ekosysteemien hiilivarannot, vahvistavat paikallisten ihmisten oikeuksia ja suojelevat luonnon monimuotoisuutta,” sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.


Toimituksille tiedoksi

- Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto, WWF Suomi ja 350 Suomi seuraavat YK:n ilmastoneuvotteluja Pariisissa 30.11.-11.12.
- Järjestöjen tavoitteet Pariisin ilmastokokoukselle ja muut taustamateriaalit löytyvät osoitteesta: http://ilmasto.org/pariisi
- Pariisin ilmastokokouksen aattona ihmiset marssivat ilmaston puolesta ympäri maailmaa. Suomessa marssitaan Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Maarianhaminassa sunnuntaina 29.11. sekä Oulussa lauantaina 28.11. Lisätietoja ilmastomarsseista: http://ilmasto.org/tapahtumia-suomessa-ja-maailmalla#Ilmastomarsseja_ympaeri_Suomen 

Lisätietoja (seuraavat kokousta Pariisissa)

- Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Pariisissa 4.-13.12., vastuualue: vahingot ja menetykset, maankäyttö ja metsät) 
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
- Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: ilmastorahoitus)
- Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: toimet ennen vuotta 2020 / Workstream 2)
- Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Pariisissa 30.11.–13.12.)
- Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
- Kaisa Ryynänen, tiedottaja, WWF Suomi, puh. 050 345 5307 (Pariisissa 5.–13.12.)

Lisätietoja (seuraavat kokousta Suomessa)

- Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
- Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
- Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto, puh. 044 781 0302
- Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi, puh. 050 369 5680
- Bernt Nordman, puheenjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
- Tapio Pesola, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693 (Pariisissa 28.-30.11.)