Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa

Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii Suomelta ja EU:lta edelläkävijän otteita ilmastokatastrofin estämiseksi YK:n ilmastokokouksessa Varsovassa.
Järjestöt: Ilmastolla ei ole varaa välikokoukseen Varsovassa

Kuva: Hanna Heikkilä

Luonto-Liitto tiedottaa 6.11.2013

Järjestöjen mielestä Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kaksinkertaistettava ilmastorahoituksensa. Reippaat kotimaan päästövähennystoimet ovat paras tapa edistää kansainvälisen sopimuksen syntyä.

Viime viikonloppuna julkisuuteen vuotanut IPCC:n raportti on vakava varoitus ihmiskunnalle. Kello tikittää: ilman nopeita päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa johtaa pahenevaan nälänhätään, kuivuuteen, tulviin ja kokonaisten ekosysteemien tuhoutumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt etenkin maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten elämässä.

Puolan pääkaupungissa Varsovassa 11. marraskuuta alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on kiristettävä päästövähennyksiä ja turvattava riittävä rahoitus kehitysmaiden ilmastotoimille. Ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää myös Suomelta kunnianhimoisia toimia ja kotimaisen ilmastopolitiikan peruskorjausta, järjestöt painottavat.

"Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen", painottaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena on solmia uusi kaikkia maita koskeva ilmastosopimus Pariisissa syksyllä 2015. Aikaa sopimuksen aikaansaamiseksi on enää kaksi vuotta, ja monien keskeisten kysymysten osalta eri osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan.


Nykyiset päästövähennykset eivät riitä


Nykyiset päästövähennyslupaukset eivät riitä alkuunkaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle tavoitteeksi asetetun kahden asteen. Uuden, kaikkia valtioita sitovan ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020, mutta kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi jo ennen sitä.

"Suomen on sitouduttava vähentämään päästöjään vähintään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja ponnisteltava EU:n tavoitteen kiristämiseksi. Vuosisadan puoleenväliin mennessä maailman päästöt on enemmän kuin puolitettava ja teollisuusmaissa ne on saatava lähelle nollaa", Bruun sanoo.


Rahoitus on ilmastoneuvotteluiden kynnyskysymys


Rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta toistaiseksi lupauksista ollaan vielä kaukana. Esimerkiksi Suomi on nipistänyt ilmastorahoituksensa köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista, mikä ei ole kestävää.

Varsovassa päättäjien on laadittava konkreettinen suunnitelma ilmastorahoituksen kasvattamisesta, ja Suomen ja muiden rikkaiden maiden on vähintään tuplattava rahoituksensa vuosina 2013–2015, järjestöt vaativat.

Rahaa on: esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti jopa 1 900 miljardilla dollarilla vuosittain.

"Samaan aikaan kun valtiot kitsastelevat ilmastonmuutoksen hillinnässä, valtavia määriä julkista rahaa kaadetaan maapallon elinkelpoisuuden vaarantavaan hiilivoimaan. Tuet vääristävät markkinoita ja kannustavat saastuttamaan. Näiden summien rinnalla ilmastorahoituslupaukset ovat pikkupennejä", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje.

Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut paljon peruuttamatonta vahinkoa. Viime vuonna Dohan kokouksessa sovittiin, että Varsovassa luodaan uusi järjestelmä tällaisten tuhojen korvaamiseksi.

"Suomen kaltaisten rikkaiden maiden ilmastopäästöt ovat jo vieneet joiltakin kehitysmaiden ihmisiltä toimeentulon ja asuinpaikan. Tietenkään mikään rahasumma ei korvaa esimerkiksi malediiviläisille sitä, että heidän valtionsa pyyhkiytyy maailmankartalta merenpinnan noustessa. Jonkinlaisista objektiivisista korvausperiaatteista tulisi kuitenkin sopia", Purje toteaa.


Toimituksille tiedoksi


- Järjestöjen tavoitteet 11.–22.11.2013 Varsovassa käytäville ilmastoneuvotteluille sekä kokousta seuraavien järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://ilmasto.org/varsova

- Järjestöjen tavoitteet ovat laatineet Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, 350 Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.

- Kepan ajankohtaiskatsaus "Ilmastorahoitus ja Suomi – Miten maksamme ilmastovelkamme?" ladattavissa pdf:nä Kepan sivuilta osoitteesta www.kepa.fi/julkaisut/julkaisusarjat/13594

Lisätietoja

Sanna Autere, tiedottaja, Kepa, puh. 050 617 6721
Henri Purje, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 345 4411
Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät, puh. 044 576 9999
Hanna-Liisa Kangas, ilmastovastaava, WWF Suomi, puh. 045 631 8353
Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace Nordic, puh. 040 764 1012
Rilli Lappalainen, pääsihteeri, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, puh. 050 561 3456
Sarianna Mankki, aktiivi, 350 Suomi, puh. 050 369 5680
Liisa Selvenius-Hurme, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 050 410 4201