Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Järjestöt: Dohan ilmastokokouksessa lykättiin ratkaisuja, jotka eivät voi odottaa

Järjestöt: Dohan ilmastokokouksessa lykättiin ratkaisuja, jotka eivät voi odottaa

Dohan yliajalle venynyt ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin lauantai-iltana 8. joulukuuta. Kokouksessa ei saatu aikaan merkittäviä päästövähennystavoitteita tai konkreettista suunnitelmaa ilmastorahoituksen kasvattamisesta. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat Suomelta vastuunkantoa kansallisissa ilmastotoimissa.

Luonto-Liitto tiedottaa 8.12.2012

EU ja pieni joukko muita maita sopivat Dohassa päästövähennyksistä Kioton sopimuksen jatkokaudelle vuoteen 2020, jolloin uuden, kaikkia maita velvoittavan ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan. Päästövähennystavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta täysin riittämättömät.

Dohassa päätettiin sallia Kioton edelliseltä kaudelta ylijääneiden päästöyksiköiden siirto sopimuksen jatkokaudelle, mutta tämän niin sanotun "kuuman ilman" ostamiselle asetettiin rajoituksia. Sopimuksen jatkokaudelle siirtyvä ylijäämä sallii päästövähennysten tekemisen paperilla ilman konkreettisia ilmastotoimia.

“Puola ja Venäjä laittoivat “kuuman ilman” vastustajat polvilleen, ja sama uhkaa toistua kolmen vuoden kuluttua. Jos maat saavat siirtää ylijäämän myös uuteen globaaliin sopimukseen, päästöjen vähentäminen vesittyy”, varoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Hakko.


Kioton pöytäkirja on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen ilmastosopimus, joka velvoittaa maita päästövähennyksiin. Se kattaa kuitenkin vain alle 15 prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Esimerkiksi Yhdysvallat ei koskaan ratifioinut sopimusta, ja Japani, Kanada, Venäjä sekä Uusi-Seelanti jättäytyivät pois sopimuksen jatkokaudelta.



“EU:n on nostettava oma tavoitteensa vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja motivoitava muut maat mukaan päästövähennystalkoisiin. Ilmasto ei odota uutta sopimusta, vaan jatkaa lämpenemistä”, Hakko huomauttaa.



Nykyiset päästövähennykset eivät riitä



Järjestöt ovat äärimmäisen pettyneitä kunnianhimon puutteeseen globaalien ilmastopäästöjen vähentämisessä. Nykyiset vähennyslupaukset eivät riitä alkuunkaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle tavoitteeksi asetetun kahden asteen.



“Ilmastokokouksen järjestäminen ensi kertaa arabimaissa herätti toivon, että myös öljyvaltiot sitoutuisivat päästöjen vähentämiseen. Näyttää kuitenkin siltä, että neuvottelut herättivät vain alueen kansalaisaktiivit, ei päättäjiä”, toteaa Hakko.

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa: hirmumyrsky Sandy riepotteli Karibian saaria ja Yhdysvaltojen itärannikkoa lokakuun lopussa, kesän epätavalliset kuivuudet tuhosivat satoja ja nostivat ruuan hintaa, ja arktinen jääpeite on kutistunut historiallisen pieneksi. Tutkimusten mukaan äärimmäiset sääilmiöt muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä yhä yleisemmiksi.

"Ilmastonmuutos karkaa käsistä, ellei päästöjä käännetä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Mutta edes Filippiinejä ilmastoneuvottelujen aikana rusikoinut taifuuni Bopha ei saanut päättäjiä kiirehtimään ilmastotoimia", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.



Talouskriisi jyräsi köyhien tarpeet ilmastorahoituksesta

Rikkaat maat eivät tehneet sitovia päätöksiä kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen kasvattamisesta. Kehitysmaiden ja järjestöjen vaatimus lyhyen aikavälin ilmastorahoituksen tuplaamisesta vuosina 2013-2015 kaikui Dohassa kuuroille korville.

Lyhyen aikavälin ilmastorahoituskausi päättyy alle kuukauden päästä, mutta teollisuusmaat eivät esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten rahoitus nostetaan sovitulle 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.

“Emme voi vain odottaa vuoteen 2019 ja toivoa, että rahoitus yhtäkkiä hyppää 100 miljardin tasolle. Ei ole ihme, että köyhimmät kehitysmaat kokevat tulleensa petetyiksi. Epämääräiset lupaukset eivät riitä, vaan tuleville vuosille tarvitaan konkreettiset välitavoitteet”, vaatii Hietaniemi.

Suomen kannettava vastuu kotimaan ilmastotoimista

Kansainvälisten neuvottelujen hitaus lisää kotimaisten ilmastotoimien tärkeyttä. Järjestöt vaativat Suomea odottelun sijaan kantamaan vastuunsa. Valmisteilla olevaan ilmastolakiin on kirjattava ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta riittävä ja oikeudenmukainen päästövähennystavoite.

"Suomen on sitouduttava vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteeseen ympäristölle haitallisten tukien kuten fossiilienergian tukien uudelleen suuntaamisesta on tuotava konkretiaa ensi vuoden aikana. Vasta sitten Suomi voi uskottavasti väittää pyrkivänsä ratkaisemaan ilmastokriisin", toteaa Hietaniemi.

Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26.11.–8.12.2012 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Kansalaisten maailmannäyttämö -verkosto, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja ilmasto.org-sivusto.

Medialle tiedoksi


Yhteenveto ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteista Dohan ilmastokokoukselle: www.ilmasto.org/doha/tavoitteet ja Dohan kokousta seuraava blogi: www.ilmasto.org/doha

Lisätietoja (Dohassa)


- Sanna Autere, tiedottaja, Kepa, puh. +358 50 317 6721
- Hanna Hakko, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. +358 50 345 4411
- Tuuli Hietaniemi, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. +358 50 317 6716



Lisätietoja (Suomessa)
- Leo Stranius, pääsihteeri, Luonto-Liitto, puh. 040 754 7371
- Susanna Kari, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu, puh. 050 326 3487
- Jenni Kauppila, koordinaattori, Kansalaisten maailmannäyttämö, puh. 050 5226241
- Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace Nordic, puh. 040 764 1012
- Rilli Lappalainen, pääsihteeri, Kehys ry, puh. 050 561 3456
- Laura Meller, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 537 7193

kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,