Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa

Järjestöt: Ilmastotoimien kirikilpailu alkaa Marrakechissa

Suomen ja EU:n on kiritettävä energiamurrosta Marrakechin ilmastokokouksessa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen entistä tiukempi tavoite rajoittaa ilmaston lämpenemistä on mahdollista saavuttaa, vaativat suomalaiset ympäristö-, nuoriso- ja kehitysjärjestöt.

Globaalit ilmastopäästöt on käännettävä laskuun välittömästi ja ilmastotoimien riittävä rahoitus turvattava, tai maailma pelastuu vain paperilla.

Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan ennätystahdissa 4. marraskuuta, juuri ennen YK:n ilmastokokouksen alkamista Marokon Marrakechissa. Kokouksessa lähdetään sorvaamaan yhteisiä sääntöjä sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden tähän mennessä lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

”Maiden nykyiset lupaukset päästöjen leikkaamisesta ovat täysin riittämättömiä. Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta. Seuraukset olisivat hallitsemattomia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Marrakechissa on vauhditettava välittömiä ilmastotoimia ja tehtävä selväksi, että kahden vuoden päästä käynnistyvä arviointikierros päivittää kaikkien maiden vuoden 2030 päästövähennystavoitteet yhdenmukaisiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat.

”EU:n kohdalla tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi. Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta”, Aho painottaa.

Ilmastopakolaisuuteen on puututtava

Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 65 miljoonaa. Ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat kuten kuivuus ja tulvat ovat merkittävä syy lisääntyneen pakolaisuuden taustalla. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien takia.

Tästä huolimatta kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta. Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta sekä vahinkoja ja menetyksiä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan peruuttamattomia muutoksia, joihin ei ole enää mahdollista sopeutua. Kyse on valtavan mittaluokan haasteesta, josta yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon.

”Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten kohtaamiseen sekä ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseen tarvitaan käytännön työkaluja. Lisäksi on sovittava rahoituksesta”, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Rahavirrat tukemaan vähäpäästöistä kehitystä

Rahoitus on perinteisesti ollut yksi ilmastoneuvottelujen kipupisteistä. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuvat ohjaamaan kaikki rahavirrat ongelmista ratkaisuihin, fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti vähäpäästöistä kehitystä. Käytännössä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen merkitsee tuhansien miljardien eurojen investointeja uuteen energiajärjestelmään.

Energiamurroksen rinnalla teollisuusmaat ovat luvanneet rahoittaa köyhien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Luvattu tuki on pieni puro energiaremontin edellyttämien rahavirtojen rinnalla, mutta sillä on suuri merkitys haavoittuvimmille ihmisille sekä ilmastoneuvottelujen etenemiselle.

”Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti”, painottaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Joukko teollisuusmaita julkaisi lokakuussa arvion ilmastorahoituksen kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Marrakechissa suunnitelman puutteet on paikattava: on selkiytettävä määritelmää siitä, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea, ja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattua rahoitusta on lisättävä.

”Päästöhuutokauppatulojen korvamerkitseminen ilmastorahoitukseksi Suomessa ja EU-tasolla sekä ympäristölle haitallisten tukien uudelleen kohdistaminen osoittaisivat kehitysmaille, että kannamme oman osamme ilmastovastuusta”, Hietaniemi sanoo.

Toimituksille tiedoksi

- Allianssi, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Pakolaisapu, WWF Suomi ja 350 Suomi seuraavat YK:n ilmastoneuvotteluja Marrakechissa, Marokossa 7.-18.11.2016

- Järjestöjen tavoitteet Marrakechin ilmastokokoukselle ja muut taustamateriaalit löytyvät osoitteesta http://ilmasto.org/marrakech

Lisätietoja:

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Marrakechissa:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Marrakechissa 14.-19.11., vastuualue: Vahingot ja menetykset, LULUCF, neuvottelujen yleiskuva)

Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Marrakechissa 12.-21.11., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)

Tuuli Hietaniemi, ilmastoasiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Marrakechissa 12.-20.11., vastuualue: ilmastorahoitus, neuvottelujen yleiskuva)

Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Marrakechissa 6.-13.11.)

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Marrakechissa 5.-18.11., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)

Katri Ylinen, nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi, puh. 044 987 1966 (Marrakechissa 3.11.-21.11.)

Asiantuntijat, jotka seuraavat kokousta Suomessa:

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422

Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072

Sarianna Mankki, hallituksen jäsen, 350 Suomi, puh. 050 369 5680

Elina Mikola, vaikuttamistyön koordinaattori, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, puh. 046 851 5974

Bernt Nordman, puheenjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313

Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 050 409 3395

Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto, puh. 040 754 7371

Kaisa Väkiparta, viestintäpäällikkö, Suomen Pakolaisapu, puh. 040 560 0772

 

1.11.2016

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,
« heinäkuu 2017 »
heinäkuu
matiketopelasu
12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31

Luonto-Liitto Facebookissa

Sll:n logo