Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Ajankohtaista / Luonto-Liitto vastaa Juha Sipilän hallituskysymyksiin

Luonto-Liitto vastaa Juha Sipilän hallituskysymyksiin

Luonto-Liitto vastasi hallitustunnustelija Juha Sipilän puolueille esittämiin kysymyksiin, jotka olivat keskeisimpiä ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisen kannalta.
Luonto-Liitto vastaa Juha Sipilän hallituskysymyksiin

Kuva: Flickr / Ville Oksanen CC BY-SA 2.0


9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen ja -tietoisuuden edistämisen resurssit turvattava
 

Ilmastonmuutoksen etenemisen myötä ympäristötietoisuuden edistäminen on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Nykyiset lapset ja nuoret joutuvat tulevaisuudessa kohtaamaan ilmaston muutoksen torjunnan haasteen sekä myös muutokseen kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan maailmanlaajuisen heikkenemisen. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen tulee asettaa koulutuksen tärkeäksi päämääräksi.

1) OKM:n ja YM:n asettaman Ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden työryhmän esityksen mukaisesti tulee laatia kansallinen suunnitelma kestävän kehityksen koulutuksen ja kasvatuksen edistämiseksi.

2) Tulevan hallituksen keskeisenä tehtävänä on edistää ympäristötietoisuutta niin, että välttämättömät toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi saavat riittävän tuen. Siksi tulevan hallituksen tulee myös turvata ne resurssit, joilla ympäristökasvatusta, -koulutusta ja ympäristötietoisuutta edistetään.
 

Monimuotoiset oppimisympäristöt turvattava
 

Ympäristökasvatuksen ja koulujen ympäristö- ja luonnontiedon sekä biologian opetuksen kannalta tärkeät kaupunkien ja taajamien lähimetsät ja luontoalueet on turvattava monimuotoisiksi oppimisympäristöiksi.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
 

Kestävän biotalouden ehdoton edellytys on riittävän laaja, alueellisesti kattava ja ekologisesti kytkeytynyt suojelualueiden verkosto. Uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö on metsät. Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain noin 2 prosenttia. Tällä hetkellä merkittävin valtion panostus luonnonsuojelualueverkostoon on metsien monimuotoisuusohjelma METSO. Ohjelman jatkuvuus on varmistettava säilyttämällä rahoitus minimissään nykytasolla (n. 30 M e/vuosi suojelualuehankintoihin ja n. 7 Me/vuosi määräaikaisiin suojelusopimuksiin ja talousmetsien luonnonhoitoon). Rahoituksen lisäksi on varmistettava, että ELY- ja metsäkeskuksissa on riittävät henkilöresurssit ohjelman toteutukseen. Todellisuudessa suojelun tarve on METSO-ohjelman nykyisiin tavoitteisiin nähden moninkertainen. 

Metsiensuojeluverkoston puutteiden korjaamisessa on hyödynnettävä myös valtion omistamia metsiä. Luontojärjestöt ovat osoittaneet, että Metsähallituksen hallinnoimilla mailla on edelleen luonnonsuojelullisesti arvokkaita hakkuiden uhkaamia kohteita. Valtion metsien suojelutavoite hallituskaudelle voisi olla esimerkiksi 20 000 hehtaaria. Metsähallitukselle asetettua tuloutustavoitetta on kokonaisuutena laskettava, jotta metsätalouden lisäksi voidaan riittävästi huomioida myös matkailun, virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeet.

Soidensuojeluohjelma on toteutettava viipymättä alkuperäisessä muodossaan, laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän esittämässä laajuudessa. Luonnonsuojelulain mukaisen soidensuojeluohjelman vähimmäistarve on noin 100 000 hehtaaria.

 

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

 

Luonto-Liitto kannattaa lämpimästi kansainvälisen ilmastopolitiikan ottamista mukaan hallitusohjelmaan. Luonto-Liitto ehdottaa seuraavaa muotoilua kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi liitteeksi: 

Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.

Suomen on vähennettävä päästöjään osana Euroopan unionia 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä tapahtuu energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvia energialähteitä lisäämällä ja kulutushuippuja tasaamalla. Vuoden 2020 jälkeen EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden tulee olla sitovia. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus.

Suomen tulee laatia ilmastorahoitusstrategia, jossa nimetään ne lähteet ja keinot, joilla Suomi toteuttaa kansainväliset ilmastorahoitusvelvoitteensa oikeudenmukaisella, kestävällä ja ennakoitavalla tavalla. Suomen tulee tukea julkisesti ilmastoneuvotteluprosessissa globaalia fossiilisista polttoaineista irtautumista. Suomen tulee lisäksi tukea toimenpideohjelmaa metsäkatoon ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Ohjelma ei saa johtaa päästöjen siirtymiseen, ja sen tulee turvata luonnon monimuotoisuus.