Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Metsästyslausunto

Metsästyslausunto

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästyslaissa säädetystä ilmoitusmenettylystä sekä metsästysasetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöön Dnro 1164/01.02/2017

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa.
Luonto-Liitto pitää hyvänä 5a§ koskevaa muutosta saalisilmoituksen edellyttämisestä hillerille, metsähanhelle ja metsäkauriille. Saalisilmoitusten perusteella saadaan tarkempi tieto metsästyksen vaikutuksesta eläinkantoihin. Hillerin jatkuvan taantumisen estämiseksi tulisi kuitenkin ottaa käyttöön paljon nykyistä tehokkaampia toimia. Nykyinen metsästysaika sallii hillerin metsästyksen koko metsästysvuoden ajan vaikka laji on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja on vaarassa hävitä Suomen luonnosta keskipitkällä aikavälillä. Tällainen metsästys on kestämätön. Muilla Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluvilla näätäeläimillä on metsästysajat- tai ne ovat rauhoitettuja. Esimerkiksi Norjassa Hillerin uhanalaisuusluokitus on sama kuin Suomessa (VU) ja laji on rauhoitettu. Pyyntirautoihin jääneet hillerit kuuluvat Norjassa valtiolle.

Lausuntopyynnössä ei ole otettu huomioon 10§ koskien rautojen käyttöä. 1.6.2013 voimaan tullut muutos kielsi ketun, mäyrän ja supikoiran pyydystäminen raudoilla. Kyseisille lajeille tarkoittettujen rautojen käyttö on kuitenkin yhä sallittua koska asetuksen mukaan rautojen läpimitta saa olla maalla enintään 20 senttimetriä. Koska ketunrautojen käyttö ja osto ei ole kiellettyä on todennäköistä että rautoja myös käytetään niille tarkoitetuille kohdelajeille.

Luonto-Liiton mielestä elävänä pyytävän loukun käyttöä ei tule sallia ilveksen ja saukon metsästyksessä paitsi erityistapauksissa kuten tutkimustarkoituksessa. Ruotsissa valtion eläinlääketieteellinen virasto (Statens Veterinärmedicinska anstalt, SVA) on tutkinut 289 loukulla pyydystettyä ilvestä vuosilta 1996-2009. Näistä 50 ilveksellä oli vakavia vammoja repeytyneiden kynsien muodossa. 137 ilveksellä oli puutikkuja mahassa ja 26 ilveksellä vammoja hampaissa kun ilvekset olivat yrittäneet vapautua puremalla pyyntivälinettä.

Pyyntiväline on metsästysasetuksen 11§ mukaan järjestettävä siten että sen voi tarkistaa kerran vuorokaudessa varmistaakseen onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Pitkä tarkastusväli aiheuttaa pyyntivälineeseen joutuneelle eläimelle turhaa kärsimystä altistaen eläimen stressille ja vammoille sen yrittäessään paeta pyyntivälineestä. Ilveksillä vammat on todennut edellä mainittu SVA. Luonto-Liitto esittää että pyyntivälineet on tarkistettava vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa.

Jalkanarun käyttö on todettu epäeettiseksi metsästysmuodoksi ja sen käyttö tulisi lopettaa. Jalkanarulla pyynti ei valikoi kohdetta ja ansaan voi jäädä mikä tahansa eläinlaji.

Lähde:

Söderberg A. 2010. Fällfångst av lodjur. En sammanställning av uppgifter från avlysningsjakter på lodjur som genomförts i Sverige under perioden 1996-2009. SVA.

Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry

Mari Nyyssölä-Kiisla, Luonto-Liiton suurpetojaoston puheenjohtaja

Lisätiedot:

Christa Granroth, Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen, c.granroth@gmail.com