Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien suden kannanhoidollista metsästystä talvella 2021–2022

Luonto-Liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen koskien suden kannanhoidollista metsästystä talvella 2021–2022

Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan tulevana talvena on tarkoitus ampua 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Sudenmetsästys toteutettaisiin ampumalla neljästä perhelaumasta joko yksilöitä tai vakiintuneita pareja. Käytännössä tämä tarkoittaisi neljän elinvoimaisen susilauman hävittämistä. Susi on luokiteltu Suomessa EU:n lainsäädännöllä tiukasti suojelluksi ja erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Yksilöiden tappaminen tulisi siis sallia vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. EU:n Luontodirektiivin mukaan suojelusta voi poiketa vain sellaisessa tilanteessa, jossa muita ei-tappavia vaihtoehtoja ei ole saatavilla, eikä yksilön tappaminen heikennä lajin suotuisan suojelutason saavuttamista sen luontaisella levinnäisyysalueella (luontodirektiivi 16.1)

Uhanalaisia susia on Suomessa todennäköisesti vähemmän kuin saimaannorppia

Marraskuussa 2021 Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi susiyksilöiden määrän olevan 90 % todennäköisyydellä 337-452 yksilön välillä. Susien määrä on mitätön, kun lukua vertaa muiden nisäkkäiden määriin Suomen luonnossa. Esimerkiksi hirvikannan arvioitiin olevan syksyn 2020 metsästyksen jälkeen yli 82 000 yksilön suuruinen1, valkohäntäkauriskanta käsittää noin 125 000 yksilöä2, ,villisikoja oli tammikuussa 2021 arviolta noin 3400 yksilöä3, ja metsäpeuroja on noin 2800 yksilöä. Susia on suurella todennäköisyydellä vähemmän kuin erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja saimaannorppia4

Kannanhoidollinen sudenmetsästys voi romahduttaa susikannan

Kannanhoidollinen metsästys romahdutti susikannan vuosina 2016–2018. Luonto-Liitto katsoo, että saman virheen toistaminen uudelleen on edesvastuutonta. Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen into on suuri, sillä suden trofee (kallo, talja tai muu eläimen osa) on harvinainen ja arvostettu metsästysmuisto. Muutoin kuin kannanhoidollisesti ammuttua sutta ei saa pitää hallussa (Metsästyslain 41 a §:n 3 momentti). Suunnitellun kannanhoidollisen trofeemetsästyksen lisäksi susia tapetaan poronhoitoalueella ja poliisin määräämillä poikkeusluvilla. Tämän lisäksi susia tapetaan laittomasti salametsästämällä ja susia menehtyy liikenteessä. Susia kuolee myös luontaisesti, joten kokonaispoistuma tulee olemaan paljon esitettyä 20 yksilöä suurempi.

Suden kanssa on opittava elämään rinnakkain

Ministeriön esityksen mukaan kannanhoidollinen sudenmetsästys on tarpeen, sillä ”susikannan kasvua pitää säädellä ja siten lisätä suden hyväksyntää”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että susikanta halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Tutkitusti erittäin uhanalaisen lajin metsästys ei lisää hyväksyntää lajia kohtaan, vaan päinvastoin vähentää sitä, sillä susivihan taustalla oleviin ongelmiin ei puututa. Moni susilauma on hävinnyt edellisen kannanhoidollisen metsästyskokeilun jälkeen. Vuoden 2019 lokakuussa käynnistetyn SusiLife -EU-hankeen tarkoitus oli lisätä suden hyväksyntää sekä edistää suden ja ihmisen välistä rinnakkaiseloa. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on ristiriidassa hankkeen kanssa ja antaa viestin, että susia ei tarvitse sietää. Lisäksi Euroopan komissio on todennut ”Guidance for strict protection” -ohjeistuksessaan, että ei ole olemassa vahvoja todisteita siitä, että suden metsästämisellä olisi vaikutusta esimerkiksi kotieläinvahinkojen vähentämisessä. Päinvastoin se saattaa lisätä vahinkoja ja hankaluuksien lisääntymistä.

Kansalaiset suden puolella

Suomalaiset, kuten muutkin EU-kansalaiset, ovat susien puolella. Susien suojelua tukee EU-kansalaisista suuri osa ja heistä vielä suurempi osa vastustaa susien tappamista kaikissa olosuhteissa. Tähän lopputulemaan päätyi Euroopan-laajuisen, Eurogroup for Animals -kattojärjestön tilaama laaja mielipidekysely, joka teetettiin kuudessa EU-maassa vuonna 20205. Lisäksi Ruotsissa vuonna 2020 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa, 69 % vastaajista, suhtautuu suteen myönteisesti6. Kyselytuloksista huolimatta kansalaisten ääni sivutetaan päätöksenteossa.  

Sudella on itseisarvo

Kannanhoidollista metsästystä ei esityksen mukaan kohdisteta yksittäisiin susiin, sillä ne voidaan tarvittaessa ampua poikkeusluvilla joka tapauksessa. Susi on älykäs sosiaalinen nisäkäs, joka elää tiiviissä perheyhteisössä ja jokainen susilauman yksilö on korvaamaton. Metsästyksen kohdistaminen perhelaumoihin on paitsi epäeettistä myös moraalitonta ja aiheuttaa valtavaa pelkoa ja stressiä yksilöille. Suden kohdalla päätöksiä tehtäessä puuttuu eläineettinen eläimen itseisarvoon perustuva näkökulma. Sudesta puhutaan numeroina ja vahinkoina, eikä arvokkaana osana suomalaista ekosysteemiä. Sudenmetsästys on ristiriidassa koko maailmaa uhkaavan luontokadon kanssa. Niin pitkään, kun metsästys on ainoa keino säädellä susikantaa, niin muiden vaihtoehtojen löytäminen on vaikeaa.

Irrallaan juoksevien koirien käyttö sudenmetsästyksessä on kiellettävä

Luonto-Liitto katsoo, että irrallaan juoksevien koirien käyttö sudenmetsästyksessä on kiellettävä. Suurpetoihin erikoistuneiden kovaluonteisten koirien käyttö on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koirilla tapahtuva metsästys on erittäin tehokasta, sillä koirien liikkeitä voi seurata seurantalaitteille. Koirien käyttö helpottaa myös laitonta sudenmetsästystä. Suden perään lasketaan usein 2-4 koiraa. Kyse on eläinrääkkäyksestä, sillä niin kohteena oleva susi kuin koiratkin voivat loukkaantua vakavasti7,8. On myös oletettavaa, että susien metsästys koirilla lisää susien aggressiivisuutta koiria kohtaan.

Susikannan terveys pitää taata suojelulla

Luonto-Liitto muistuttaa, että Suomen susikannan perimä on köyhtynyt9,10. Tieto pitää ottaa vakavasti, sillä Skandinavian susikanta on riippuvainen Suomesta vaeltavista yksilöistä. Skandinavian susikanta kärsii pahasta sisäsiittoisuudesta, johtuen poronhoitoalueen petopolitiikasta, joka estää susien vaeltamisen maiden välillä. Suomen susikannan tulisi kasvaa merkittävästi nykyisestä, jotta kanta säilyisi geneettisesti elinvoimaisena.  Luke on määrittänyt väliraportissaan geneettisesti elinvoimaisen susikannan kooksi vähintään 500 yksilöä.

Sudesta on hyötyä

Sudet vähentävät muiden suurpetojen tavoin hirvieläimiä. Siten ne auttavat vähentämään hirvieläimistä aiheutuvia taloudellisia vahinkoja. Vähentämällä hirvieläinten määrää sudet myös auttavat parantamaan liikenneturvallisuutta. Vuonna 2020 Suomessa tapahtui yli 14 000 riistaonnettomuutta11. Susi on myös yksi harvoista eläimistä, joka pystyy saalistamaan villisikoja12,13. Ilmaston lämmetessä Suomen villisikakanta tulee oletettavasti kasvamaan. Ruotsissa villisikakanta on kasvanut yli 300 000 yksilön suuruiseksi.  

Luonto-Liitto muistuttaa, että esimerkiksi Espanja ja Slovakia on kieltänyt sudenmetsästyksen. Espanjassa on arviolta 2000-2500 sutta, ja Slovakiassa 1000-1800 sutta. Suomi on harvaanasuttu maa, jonne myös suden on mahduttava elämään lajille ominaista elämää.  

Susilausuntojen pyytäminen on vain symbolinen ele

Susilausuntojen laatiminen maa- ja metsätalousministeriölle ei toimi toivotulla tavalla. Tarvitsemme oikeaa ja tasapuolista neuvottelua, jonka tavoitteena on konsensuksen saavuttaminen lausuntojen sijaan. Lausuntojen pyytäminen on tällä hetkellä ainoastaan symbolinen ele. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on 2.12.2021 pitämässään puheessaan todennut, että sudenmetsästys alkaa tammikuussa 2022. Tällainen viestintä on hyvin ristiriitaista sekä demokratiaa väheksyvää, kun sidosryhmien lausuntokierros oli tässä vaiheessa vielä kesken.

 

Lisätiedot:

Riku Eskelinen
Toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto ry
riku.eskelinen(a)luontoliitto.fi

Christa Granroth

Luonto-Liiton suurpetojaoston jäsen
c.granroth(a)gmail.com 
susiryhma(a)luontoliitto.fi

www.luontoliitto.fi/susiryhma

 

 

Lähteet:

  1. https://www.luke.fi/uutinen/hirvikanta-on-laskenut-kannan-kehityssuunta-on-tavoitteiden-mukainen/ 
  2. https://www.luke.fi/uutinen/valkohantapeurakannan-kasvu-jatkui/
  3. https://www.luke.fi/uutinen/villisikojen-maara-kasvanut-kanta-arvioidaan-uudella-mallilla/
  4. https://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/
  5. http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/EurogroupforAnimalsWolfProtectionResearchFebruary2020_Finland.pdf 
  6. https://www.slu.se/globalassets/ew/org/inst/vfm/nyheter/2021/juni/nationella-undersokningen.pdf
  7. https://www.jaktjournalen.se/darfor-ar-foxhounden-einar-en-vardefull-varghund/
  8. https://www.jaktojagare.se/kategorier/aktuellt/laddar-for-vargjakt-med-hundarna-20111210/
  9. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/mec.12010
  10. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2021/09/Alustavat-geneettiset-tulokset.pdf
  1. https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/riistaonnettomuudet/2020/index.html
  1. Milanesi, et al. “Selection of wild ungulates by wolves Canis lupus (L. 1758) in an area of the Northern Apennines (North Italy)”. – Ethology Ecology & Evolution 24: 81–96. 2012
  2. Jedrzejewski, et al. “Kill rates and predation by wolves on ungulate populations in Bialowieza primeval forest (Poland)”. – Ecology 83: 1341– 1356 2002.

 

 

 

« heinäkuu 2022 »
heinäkuu
matiketopelasu
123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Luonto-Liitto Facebookissa

Sll:n logo