Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Karhofest – luonnon ja musiikin festivaalia juhlittiin elokuun alussa

Karhofest – luonnon ja musiikin festivaalia juhlittiin elokuun alussa

Luonnon ja musiikin liitosta syntyvä festivaali toteutui yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin kanssa jo neljättä kertaa.
Karhofest – luonnon ja musiikin festivaalia juhlittiin elokuun alussa

Vallpiga ja yleisö.

Kuopion Ranta-Toivalan rannassa näkyy sandaaleihin ja kumppareihin sonnustautuneita iloisia kesäihmisiä. Vastarannalta saapunutta soutuvenettä lastataan rauhassa. Kaikki eivät mahdu kyytiin ja nuoret herrat tarjoutuvat odottamaan seuraavaa. Tänä viikonloppuna ei kiirehditä.

Hovisoutaja potkaisee lastin kimmeltävälle järvelle. Veneessä matkustavat niin ikään matkustajat kuin makuupussit, reput, iso kanisteri lähdevettä, vetopasuuna ja haitari. Pelkästä luontoretkestä ei liene kysymys.

Levollisessa myötätuulessa vene lähenee joka vedolla kahdenkymmenen metrin korkuista jylhää kalliorantaa. Kymmenen minuuttia ja ”kops!” Tervetuloa Karhofesteille!

Vapaaehtoisten voimin


Akustisen musiikin Karhofest järjestettiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna nyt neljättä kertaa. Tämä kolmen päivän luomu, eli luonnon ja musiikin liitosta syntyvä festivaali toteutuu yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin kanssa. SaKa omistaa saaren satavuotiaat rakennukset: ruokailu- ja majoitustilana käytettävän punaisen huvilan, sisä- ja ulkoareenoiden keltaisen huvilan ja artistien majoitukseen varatun kuivaamon.

Tänä vuonna saareen on kerääntynyt kuutisenkymmentä osallistujaa kuudesta ikävuodesta viiteenkymmeneen. Edellisvuosien tapaan Karhofest toteutuu täysin vapaaehtoisvoimin.

Talkoolaiset ovat saapuneet päivää aiemmin ja jakaneet työtehtäviä. Vedenkantoa, soutamista, saunanlämmitystä, siivoamista ja roskien lajittelua. Tänä vuonna extrana on juomaveden haku mantereelta, sillä lähteen pinta on laskenut odottamattomasti.

Vaativin, mutta arvostetuin talkootehtävä on ruoan loihtiminen koko festivaalikansalle. Päivän ruokavastaavat valmistavat vegaanisen aterian kolme kertaa päivässä. Suuren suuret kattilalliset kasvispataa, linssikeittoa, tomaattisoijarouhepastaa ja hummusta. Aamupalalla kaurapuuroa viinimarjoilla ja pikkurillinpään kokoisilla vatuilla.

Juha Sorsa ei ole saapunut talkoolaiseksi ilmaisen festivaalilipun vuoksi.

– Vapaaehtoishommat kehittävät, koska niitä ei tee rahasta vaan ilosta itselle ja muille. Talkoolaisuus on mahdollisuus luoda festivaaleja sekä tutustua uusiin ihmisiin.

Porukassa on hyvä henki ja hommien hoidettua hypätään festarivieraan meininkiin.


Talkoolainen Juha soutaa Slack Birdiä saareen.

Valoa koivikossa.

Lähellä tuotettua laulaja-lauluntekijä musiikkia


Korvatulpat ovat taas kerran jääneet kotiin, mutta tällä musiikkifestarilla se ei haittaa. Musiikki on akustista lukuun ottamatta pattereilla toimivaa minivahvistinta. Sen mikkiin karkeita veisujaan hoilaa jokaisella Karhofestillä esiintynyt Faarao Pirttikangas.

Artistikaarti koostuu Savo-Karjalaan tavalla tai toisella kytkeytyneistä muusikoista. Levyttäneistä ammattilaisista, aloittelevista muusikoista ja harrastajista koottu ohjelmakirjo on laadukas ja mielenkiintoinen.

Useimmat esiintyjät pohjautuvat laulaja-lauluntekijä-perinteeseen. Otto Poton omat kantrivaikutteiset popballadit vievät mielen Amerikan roadtripille ja J!Kumpulaisen rakkauslaulut herkistävät kynttilöiden valaisemassa kesäillassa.

Kansanmuusikko Anna Fält saapui mielellään esiintymään toista kertaa Karhofesteille.

– Täällä on erityisen keskittynyt ja arvostava yleisö. He todella tulevat kuuntelemaan ja vastaanottamaan musiikkia, Fält ylistää.

Annan ja hänen siskonsa, kuvataiteilija Emma Fältin, näyttämöllistä Vallpiga – Paimentyttö -laulukonserttia aistitaan kukkapeltojen ympäröimällä metsätiellä. Kun festivaalikansa kerääntyy tammien ja lehmusten alle, lämmittelymusiikkia soittavat heinäsirkat. Kun metsästä kajahtaa ruotsalainen paimenkutsu, alkaa kuvataiteilija loihtia improvisoitua viivaa intialaiselle silkille. Tällaista aitoutta ja levollisuutta ei voi nauttia monella festarilla.

Kansanlauluperinteestä ammentava Fält tarjoaa myös sooloesiintymisen ja kuvailee Karhofestin keikkojen ilmapiiriä käsin kosketeltavaksi. Banjopunkkia soittava Slack Bird jutustelee yleisölle kahden metrin päässä, Amrein karjalaislauluja kuunnellaan keskittyneesti. Ja kun toinen festivaaliveteraani Klezmersu soittaa, väki innostuu hyppimään ja tanssimaan letkassa. Kartano tömisee, ikkunat helisevät. Eläimellistä menoa luo myös anarkiafolkkia pilke silmäkulmassa jammaava duo Eläin.

Ihmistä ja luontoa kunnioittaen


Tämän festivaalin tekevät ihmiset ja luonto, eivät raha ja pröystäily. Väki pesee itse astiansa ja kierrättää roskat. Festivaalin lopussa pahvit ja paperi poltetaan, pantilliset ja sekalaiset jätteet soudetaan jatkokäsittelyyn mantereelle.

Ohjelmarunkoa ei noudateta orjallisesti, vaan esiintymisvalmiutta, säätä ja näläntunnetta kuunnellen. Pari tuntia myöhässä saapuva bändi soittaa päivällismusiikkia, ja ohjelmaan kirjatut työpajat vaihtuvat saunaan, joka on lähes non-stop lämmin.

Jotkut osallistuvat irrottelemaan improvisaatiotyöpajassa, kun joku hakee omaa rauhaa Karhon kierrolla. Vaellusta läpi mustikkapeltoisten mäntymetsien, kuusikkojen ja koivikkojen. Tasapainoilua kallioiden reunoilla ja pitkospuilla saniaisten yllä. Orava kurkkii puun takaa. Siilipallo sähisee polulla.

Laavun huussista voi yllättää Juha Sorsan asioiltaan ovi sepposen selällään.

– Siinä sielu lepää Kallaveen aaltoja seuraillessa, omien aaltojen jyllätessä, Sorsa romantisoi.

Samalla padalla ilman raja-aitoja


Ensi kertaa vierailevan jyväskyläläisen Mikko Kristian Kojolan korvaan tapahtuma kuulosti täydelliseltä vastakohdalta roskia, örvellystä ja kaupallisuutta pursuaviin megafestareihin. Silti avoimuus ja välittömyys yllättivät. Jo kahden ensimmäisen keikan jälkeen hän on myyty.

– Tämä on jo nyt ihan järjettömän hyvä festivaali!

Kojola sekä Fält nostavat Karhofestien erityisyydeksi raja-aidattomuuden. Samassa ruoka- ja huussijonossa seisovat artistit, talkoolaiset kuin vieraatkin. Laulajatar Fält pitää siitä, ettei hän ole muille ”se, joka esiintyi, vaan se, jonka kanssa saunottiin.” Kojolan mukaan täällä kaikki luovat yhteistä kokemusta, jakavat luovuuttaan ja inspiroituvat toisistaan.

Festareiden lopussa Kojola on ikionnellinen kohtaamisistaan samanhenkisistä ihmisistä ja lähes varma, että hän pystyttää telttansa Karhofesteille myös ensi vuonna. Mutta talkoolaisten mukaan parhaat hetket ovat vasta edessä. He jäävät omalla porukalla vielä yhdeksi päiväksi. Kuinkas sitten kävikään…

Ahkerasti käytetty rantasauna.

 

Karhonsaari

Kuopion kaupungin 53 hehtaarin Karhonsaari sijatsee Pohjois-Kallavedellä. Kuopion satamasta saareen on linnunteitse viisi kilometriä, maanteitse Ranta-Toivalan rantaan noin 20 kilometriä. Talvella saareen pääsee hiihtämällä Kelloniemestä.

Saari pitää sisällään lähes sadan erilaisen puun ja pensaslajin puulajikasvuston, kaksi luonnonsuojelualuetta, opastettuja kävelyreittejä sekä laavun jätepisteineen ja käymälöineen. Tämä retkeilijöiden unelmakohde on kaikkien jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet tuntevien käytössä. Itärannalla komeilee SaKan omistamat ja talkoovoimin ylläpidetyt huvilat, joissa järjestetään lasten- ja nuortenleirejä sekä talkooleirejä, retkiä, seminaareja ja muita tapahtumia.

Lisää Karhonsaaresta ja sen tapahtumista sekä Luonto-Liiton Savo-Karjalan piiristä:

http://www.karhonsaari.fi/

http://www.kuopio.fi/web/liikunta-ja-ulkoilu/karhonsaari

http://www.luontoliitto.fi/saka/

 

Teksti: Anni Marin, kuvat: Janne Erkkilä

 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,